Posts: 56
Posts: 799
Kun on tylsää ja yksinäistä, en mä ainakaan jää kotiin könnää.. pitää lähtee liikkeelle ja tehdä jotain, ihan mitä tahansa mikä sillä hetkellä kiinnostaa.
Tuli tuosta puolison lähtemisestä mieleen, että mä olen oppinu kyllä arvostaa myös sitä omaa aikaa, kun saa päivätolkulla välillä olla yksin ja tehdä ihan omat valinnat..
Välillä rentouttavaa, kun ei tarvitse huomioida ketään ja voi itsekeskeillä..
Tuli tuosta puolison lähtemisestä mieleen, että mä olen oppinu kyllä arvostaa myös sitä omaa aikaa, kun saa päivätolkulla välillä olla yksin ja tehdä ihan omat valinnat..
Välillä rentouttavaa, kun ei tarvitse huomioida ketään ja voi itsekeskeillä..
Posts: 479
Posts: 56
Kun on tylsää voi hankkiutua kavereiden seuraan. Kun on yksinäistä, eivät kaverit enää riitä vaan on saatava ympärilleen tosi ystäviä. Mutta aina ei tämäkään auta.
Posts: 3,780
Zorlim:
Yleensä tekemistä kyllä olisi, ummet ja lammet. Eihän tämä maailma ole vielä valmis, vai onko? Mutta mistä saisi motivaatiota ja inspistä moisiin hommiin.
No jos homma on mielenkiintoista kuten sisäverkon säätöä, uuden koneen koffaamista tmv niin motivaatio löytyy itsekseen :)
Posts: 2,492
ville:
Lisäksi käy tosi helposti niin, että ei jaksa panostaa ihan normaaleihin asioihin kuten siivoamiseen ja ruoanlaittoon, sillä kukaan muu ei ole näkemässä sotkua tai syömässä ruokaa.
Jännää - itse olen huomannut päinvastaista. Silloin harvoin kun itse joudun olemaan pidempiä aikoja (yli pari päivää) yksin huomaan, että tehokkuuteni nousee merkittävästi. Enää ei riitä vain se, että ottaa toisen kainaloon ja halii, jotta tulisi hyvä olla - pitää ihan oikeasti saada jotain aikaan, että tulee hyvä olo. Tosin ne pari ekaa päivää saattaa sitten mennä ihan harakoille kun ei oikein tiedä miten päin olisi.
Posts: 1,224
On tylsää ja yksinäistä.
Sitä hakkaa konetta pitkin päivää tai lukee lehtiä jne. Mutta yleensäkin jumittaa hiamssa 4-seinän sisällä. Inhoan sitä.
Olen sellainen ihminen, joka yksinään ei saa mitään järkevää aikaiseksi. Jos jätetään kaikki siivoamiset ja astioiden pesut yms. touhuilu pois.
Vaikka tietää että ei ole pakko koko päivää yksin himassa maata, ni ei tule lähdettyä ulos kävelemään tai leffaan tai minnekään, juurikin siksi kun ei ole seuraa, ei ole motivaatiota. On jotenkin tylsä ja saamaton olo.
Inhoan yli kaiken yksin olemista.
Toisen seura ja läheisyys piristää kovasti. SIlloin sitä jaksaa vaikka mitä, vaikka juurikin sillä hetkellä toinen ei olisi paikalla, mutta jos tietää että parin tunnin päästä on, olo on ihan toinen. Sillai energinen ja tarmokas ja motivoitunut.
Sitä hakkaa konetta pitkin päivää tai lukee lehtiä jne. Mutta yleensäkin jumittaa hiamssa 4-seinän sisällä. Inhoan sitä.
Olen sellainen ihminen, joka yksinään ei saa mitään järkevää aikaiseksi. Jos jätetään kaikki siivoamiset ja astioiden pesut yms. touhuilu pois.
Vaikka tietää että ei ole pakko koko päivää yksin himassa maata, ni ei tule lähdettyä ulos kävelemään tai leffaan tai minnekään, juurikin siksi kun ei ole seuraa, ei ole motivaatiota. On jotenkin tylsä ja saamaton olo.
Inhoan yli kaiken yksin olemista.
Toisen seura ja läheisyys piristää kovasti. SIlloin sitä jaksaa vaikka mitä, vaikka juurikin sillä hetkellä toinen ei olisi paikalla, mutta jos tietää että parin tunnin päästä on, olo on ihan toinen. Sillai energinen ja tarmokas ja motivoitunut.
kun itkee ku pieni vauva pari tuntia ni sen jälkeen on yllättävän reinkarnaatioitunut olo 
Posts: 4,006
Posts: 15,721
Posts: 4,006
UnityF:
---
Mellu-:
nyt on tylsää ja vois keksii jotain .. vaikka lähtee jonkun kaa jonnekkin mutku kukaa ei perkele lähe mihinkään. ?mä luen ylppäreihin? ?en mä jaksa? ?eiku meen jo tonne paikkaan X? okei,ehkä sen ymmärtää mut yhyy..
---
tuu käymään teellä vantaalla...
hahaha
jos nyt jaksat lauantaihin odottaa sit miä tuun taas sinne 
Posts: 640
Posts: 889
Posts: 11,768
1,5l cokis pakkasesta, Winamppi päälle, laput korville ja Klubbariin bostailemaan.
Tässä vaiheessa aika alkaa sitten yht'äkkiä kulua tuskallisen nopeasti. :D
Tässä vaiheessa aika alkaa sitten yht'äkkiä kulua tuskallisen nopeasti. :D
Posts: 137
Jos niistä tunteista olis joku helppo keino päästä eroon ni eipä välttämättä sitä seuraakaan sitten osais arvostaa samalla tavalla. Sehän vaan on niin että usein suuren tuskan kautta saavuttaa taas ilon.
Itelläkin tässä ollu pitkään yksinäinen olo, vaikka olis ollu kavereita ja muuta ympärillä niin vaan kauheen ontto olo. Ei siinä auta muuta ku käydä ulkona mutta samalla muistaa, että omia ajatuksiakin pitää selvittää välillä ihan yksin ilman että on muita ympärillä. Parantuminen varmasti vie aikansa, en tiedä tottuuko sitä jossain vaiheessa olemaan yksin vai löytääkö sitä sitten jokus taas jotain.
Itelläkin tässä ollu pitkään yksinäinen olo, vaikka olis ollu kavereita ja muuta ympärillä niin vaan kauheen ontto olo. Ei siinä auta muuta ku käydä ulkona mutta samalla muistaa, että omia ajatuksiakin pitää selvittää välillä ihan yksin ilman että on muita ympärillä. Parantuminen varmasti vie aikansa, en tiedä tottuuko sitä jossain vaiheessa olemaan yksin vai löytääkö sitä sitten jokus taas jotain.
Posts: 889
Posts: 532
Posts: 4,006
Mul on ollu jo pidemmän aikaa tylsää ja yksinäistä.. sillee henkisesti... 
mitä se sitten tarkoittaakaan. Siis lähinnä, vaik oon hengaillu paljon kamujen kanssa niin silti se sellai olo et oisin yksin. Johtuen ehkä siitä et ois paljon asioista joista haluisin jutella muttakun ei oikeen ole ketään kenen kanssa jutella 
Ja nyt on alkanut masentaa se että kun en nuorempana sillee liikkunut missään porukassa niin en oikeen tunne ketään, saatika et mul ois jotain pitkäaikasia ystäviä jotka tyyliin tietäs minust _kaiken_ . Tullu vähän sellanen fiilis et oon ollu yksin jo monta vuotta. Tää meni ehkä vähän offtopic sry 
mitä se sitten tarkoittaakaan. Siis lähinnä, vaik oon hengaillu paljon kamujen kanssa niin silti se sellai olo et oisin yksin. Johtuen ehkä siitä et ois paljon asioista joista haluisin jutella muttakun ei oikeen ole ketään kenen kanssa jutella Ja nyt on alkanut masentaa se että kun en nuorempana sillee liikkunut missään porukassa niin en oikeen tunne ketään, saatika et mul ois jotain pitkäaikasia ystäviä jotka tyyliin tietäs minust _kaiken_ . Tullu vähän sellanen fiilis et oon ollu yksin jo monta vuotta. Tää meni ehkä vähän offtopic sry