MUTTA mihin häviää CD:n 96db ero vinyylin n. 78 db:hen..??
En lainkaan ymmärtänyt tuota kysymystä, mutta arvaan että ei minnekään.
Ne tosiaan on kaksi eri asiaa digitaali ja analogia tekniikassa (puhuttaessa).
Korvan aistima ääni on aina analogisessa muodossa. Dynamiikka määräytyy käytettävän median asettamista fyysisistä rajoista jotka 16 -bittisen äänen tapauksessa ovat huomattavasti laajemmat kuin vinyylille kaiverretussa urassa.
CD:n 96 db:n dynamiikkaa on ns. TEOREETTINEN dynamiikka !!! -> todellisuudessa paljon pienempi ja saattaa olla jopa huonompi kuin vinyylin dynamiikka (riippuu masteroinnista, DA-muuntimesta,...).
Se miten äänite on masteroitu ei vaikuta äänitteen fyysisten ominaisuuksien asettamiin rajoituksiin. Tietysti jos kuuntelet vinyyliltä Mozartin sinfoniaa jossa on voimakkaita äänenvoimakkuuden vaihteluita ja vertaat sitä CD:ltä soivaan tappiin limitoituun päivän radiopophittiin niin dynamiikkaa on vinyylimatskussa tässä tapauksessa enemmän - mutta jos kuuntelet samaa Mozartin sinfoniaa CD:ltä niin vertailussa vinyyli jää kakkoseksi.
Tästä asiasta on täysin hyödytöntä vääntää kättä; olet sitten vinyylin tai CD:n puolestapuhuja niin fysiikkaan perustuva fakta on että CD:n dynaaminen alue on laajempi. Se ei suinkaan vie vinyyliltä mitään pois - niinkuin Daniel Braun ylempänä kirjoitti, monet tykkäävät enemmän fiilistellä kuin hifistellä - allekirjoittanut mukaanlukien.
Ok, fysiikan sun muuhun perustuva faktahan tämän ratkaisee ja en ole kummankaan puolella tätä kirjoittaessani. :)
Tästä olemme samaa mieltä:
CD:n 'teoreettinen' dynamiikka on 96 db, kun puhutaan 16-bittisestä,
ja vinyylin dynamiikka on n. 78 db. ... ok.
Voimme laskea, että 96db / 16 = 6 db / bitti. (..samaa mieltä??)
Olet siinä oikeassa, että bittisyys siis korreloi dynamiikan kanssa, mutta mistä tulee CD:n teoreettinen arvo?? ::
MUUNNOSKETJU:
CD -> DA-muunnin -> audio signaali
Tästä tulee CD:n teoreettinen dynamiikka (96db):
16 bitistä täytyy jättää yksi bitti ns. headroom vara -> emmehän halua, että DA-muunnin 'napsuu' tappiin!! Toiselta nimeltään clippaus vara. -> Signaali ei saa missään tapauksessa siis tavoittaa maksimiarvoaan (1111 1111 1111 1111 bin).
Sitten...
Jotta CD:llä olevat heikoimmatkin signaalit tulisi puhtaasti läpi DA-muuntimen tarvitaan lisää varaa. KOSKA taustakohinaa analogiatekniikassa on aina!! Johtaa tämä siihen, että signaali pitää nostaa yli DA-muuntimessa syntyvän taustakohinan ettei ne 'heikot' signaalit katoaisi kohinaan ja lopulta tulisi filteröityä pois. -> Tähän annetaan varaa 2 alinta bitti arvoa.
Lopputulos!!!
Nyt olemme tuhlanneet headroomiin 1 bitin + 2 taustakohinalle... yksinkertaisella matematiikalla voimme laskea, kun tiedämme yhden bitin painoarvon, että:
6db + 12db = 18 db MENEE HUKKAAN...
=> 96db - 18db = 78db !!!
Joten, jos masteroinnissa CD:tä ei ole masteroitu ns. 'tappiin' on sen dynamiikka pienempi kuin 78db, joka on noin vinyylin dynamiikka. Tässä ei nyt puututa vinyylin prässäyksiin sun muihin seikkoihin. Toisinsanoen CD:n (16 bittinen) dynamiikka on parhaimmilla 'vain' vinyylin tasoista.
Tästä johtuen digitaali ja analogia puolen dynamikoita EI VOI sekoittaa samaan lauseeseen. Eikä ne ole suoraanverrannollisia arvoja!!
ps. ja on muistettava, että DA-muunnoksen jälkeen signaalista on otettava pois vielä tasasähkökomponentti, jota esim. kaiuttimet eivät kestä.