tulevaisuudessa on sit kai rare mp3s : only 100 copies made :confused:
:D :D
Niin.
Ja juuri tuo on yksi syy lisää siihen miksi en hirveästi arvosta mp3 tms tiedostomuotoja julkaisutapana...
Ei sinänsä, samahan se on paljonko niitä levyjä on julkaistu, mutta kyllähän sitä on suht kivat fiilikset ku saa käsiinsä jonku "limited 150 copies promo" julkaisun tms.
Ja se tuolla edelläkin mainittu jälleenmyyntiarvo.
Mietitään vaikka tilannetta: (täysin sattumanvaraisilla hinnoilla & määrillä laskettuna)
henkilö A ostaa kolmen vuoden aikana vinyylevyjä 400 kpl kappalehintaan 9e maksaen niistä yhteensä 3600e.
henkilö B ostaa samassa ajassa saman verran kappaleita mp3 tiedostoina, hän maksaa niistä 1,5e kappaleelta kuluttaen rahaa "vain" 600e.
Kolmen vuoden aikana siis henkilöt A ja B ovat ostaneet samanverran julkaisuja, tosin henkilöllä A on plussana b-puolet levyissään ;)
No, neljäntenä vuonna henkilö A ja henkilö B päättävät että nyt saa riittää levyjensoitto.
Henkilö B on tässä vaiheessa kadottanut 400 kappaleen kokoelmastaan 50 kpl sen takia kun meni kännipäissään säheltämään tietokoneensa kanssa ja rosmot veivät autosta cd-r:lle poltetut versiot.
No, ei se mitään.
Henkiö B:tä ei tämä asia lopulta edes vituta.
Hän on kuluttanut musiikkiinsa "vain" 600e + joitakin kymmeniä euroja cd-r levyihin.
Henkilö B nimittäin tilaa "ärränsä" Saksasta ilman kansia erittäin edulliseen hintaan...
B ei lopulta tiedä mitä tekisi mp3 tiedostoilleen ja säilyttää niitä edelleenkin kovalevyllään.
Sillä kovalevyllä joka päätti eräänä pimeänä ja myrskyisenä syysiltana sanoa työsopimuksensa irti ja lojuu tällähetkellä kaapinperukoilla.
"Jos vaikka siitä saisi jotakin pelastettua"
Henkilö A:n tyttöystävää on neljän vuoden aikana käynyt tympimään ne 400 vinyylilevyä.
Ne ovat aina tiellä ja keräävät vain pölyä henkilö A:n myydessä levysoittimensakkin jo pois.
No, henkilö A myy tässävaiheessa ne 400 vinyyliänsä.
Hän saa levyistään 5 euroa kappaleelta, poislukien ne 50 levyä joiden arvo on kohonnut (kyllä, hän on onnistunyt haalimaan jostakin harvinaisempia julkaisuja) 10-15 euroon...
Hän saa levyistään 2350 euroa ja on tyytyväinen.
Ok, hän on kuluttanut niihin paljon enemmän, mutta aina ei voi voittaa...
Henkilö A siis on myynyt levynsä ja levysoittimensa (joista hän muuten aikoinaan maksoi 400e kappale ja myi ne nyt hintaan 380,-/kpl) ja "tienannut" yhteensä yli kolmetuhatta euroa.
Samaan aikaan henkilö B on kovalevyn rikkouduttua menettänyt lähes kaikki ostamansa biisit (poislukien ne muutamat kymmenet jotka vielä ovat jollakin cd-r levyllä kellarikomerossa) ja myynyt hankkimansa cd-soittimet puolella siitä mitä hän aikoinaan niihin laittoi.
Lopputulos:
Henkilö A on tyytyväinen kun voi ostaa uuden laajakuvatelkkarin ja tarjota tyttöystävälleen etelänmatkan.
Hän pystyi jopa loppurahoilla maksamaan opintolainansa viimeisen 600e pois, nyt hänen ei siitäkään tarvitse huolehtia...
Ja hänellä on koneensa kovalevyllä tälläkin hetkellä ne neljäsataa kappaletta ripattuna vinyylitä mp3 muotoon ;)
Henkilö B taas katsoo edelleen sitä 21" enon entisen vaimon veljen telkkaria, käy lomailemassa Ähtärissä ja maksaa edelleenkin opintolainojaan pois.
Ja kiroaa itsekseen sitä miksi hitossa piti ryypätä nekin vähät rahat mitä cd-soittimien myynnistä sai...
Mitä tästä opimme?
Emme yhtään mitään.
Muuta kuin sen, jos joku jaksoi tän lukea loppuun saakka, että mä väsyneenä kirjoitan aivan liikaa paskaa...
:)