Kun rahat on loppu, mistä tingit?

mä olen maailman sinisilmäsin ihminen ja jakelen suurinpiirtein rahaa ympäriinsä..ja sitten kärsin ite.mut se on aika kumma et viinaan löytyy AINA jostain rahaa!..mut sit kun täytys käydä kaupas niin ei yhtäkkiä olekkaan rahaa,ainakaan mulla..nytkin hurahti palkka ja kesäloma palkka viikossa ja mitä mä tein?..öö..en mitään erikoista!viime kuussa meni koko luottoraja paris päiväs kun päätin voittaa vähän kasinolla rahaa.*pässi*..ja pitäs maksaa kaks ulkomaanmatkaa ja ostaa parit jutut vielä,mut niistä ei tingitä!pääasia on että on prkleen hauskaa!..ja nyt kurnii masu.

en tingi mistään kun rahat loppu kun ei sillon ole mistä tinkiä mut sitten kun rahat on vahis niin kaikesta mahdollisesta vaatteet ja muista mikä ei ole niin välttämätöntä

Ekana ei pitäis tinkiä ehkä ruuasta, mut niin mä ainaki teen.. Tietenki aina vois lainaa joltain rahaa, mut mä itekki lainaan muille tosi nihkeesti (huonoja kokemuksia nimittäin..), joten en sit viitti kysellä lainaan kovin itsellenikään.. Syö sit vaikka makaroonia, se on ainaki halpaa*igor* Se on jännä juttu, et jos bilettämisestä on kyse, niin kyl mulla ainaki siihen rahaa löytyy*iihhih*

[muokattu 10.7.2004 18:48]

Ehkä mieluummin mistä en tingi kun rahat on loppu; ruuasta. ”mistä” tahansa muusta voi tinkiä, mutta ei ruuasta. Autoilijana voi vaikka ajaa vähemmän ja säästää bensoissa tai jotain vastaavaa.

Cane:
Ehkä mieluummin mistä en tingi kun rahat on loppu; ruuasta.

Kävipä kerran sillä lailla hassusti, ettei mulla ollut 4,5 kuukauteen ollenkaan tuloja, ei ees Kelalta tai sossusta. Pitkä tarina miksei ollut, mutta pointti on se, että silloin sai kyllä käyttää luovuutta ja piti tinkiä ihan kaikesta -myös ruuasta.
Keräilin kylillä tyhjiä pulloja, että sain aina ees pari euroa ja söin puuroa, en käynyt missään, en tehnyt mitään, en ostanut mitään uutta.. Helvetti, että se oli kynyä aikaa. Toivottavasti ei enää koskaan joudu samaan!
Säästöillä (mitä oli kertyny ku tein edellisenä talvena ihan hulluna duunia, jopa neljää paskahommaa koulun ohella) sekä vanhempien suosiollisella avustuksella sain vuokran ja laskut maksettua, eikä sen jälkeen jäänyt mitään ylimääräistä..

Nyt ku on taas ollut tuloja, oon kumma kyllä kituuttanut lähes samaan malliin eli kilohinnat sun muut syynään tosi tarkkaan ja pidän niitä puuropäiviä, en raski investoida vaatteisiin tai harrasrustoimintaan.. mutta riittävän ravinnon saannin oon pyrkinyt turvaamaan. Joku vittuilikin, että jos tulee ydinsota tms, minä elelen ainaki pari kuukautta ihan tyytyväisenä täällä pesäkolossani. Joillaki on kirjahyllyssä kirjoja, mulla on riisiä, makarooneja, nuudeleita, papuja, pussikeittoja, muroja, säilykkeitä.. Ostan uuden paketin aina hyvissä ajoin ennen kuin vanha loppuu, joskus useammankin. Välillä hamstraus meinas karata ihan kokonaan käsistä ku heti rahapäivänä ryntäsin kauppaan ja tulin takas kolmen ison kassillisen kanssa. *iihhih*
Ei tämmönen pikkumuija kuitenkaan yksinään niin paljon kuluta, ja sitten tulikin hieman lihottua.. Tässä odottelen, että tilanne joskus normalisoituisi.

Raha ei kuulemma tuo onnea, mutta rahattomuudella ainakin on suorastaan kurjistava vaikutus.. Tsemppiä kaikille, jotka joutuu kituuttamaan vähällä! Kyllä se siittä.

Varmaan kaikesta muusta paitsi bilettämisestä... Jos mulla ikinä on rahaa niin ne vaihtaa omistajaa viimeistään seuraavissa bileissä...

mä en tingi mistään.

kirppikset pitää kiertää kaukaa, no hmm ruoastahan voi*joo* Minu kaapissa on aina jottain kuivaruokia, tai puurohiutaleita tms*grr*

Mun on aina pakko aloittaa tinkiminen niistä pienistä suklaapatukoista, joita ostelen kauppareissuilta

[muokattu 12.7.2004 14:06]

pipa:
mä en tingi mistään.

No niin en mäkään

Kun rahat loppuivat tingin opiskelusta ja siirryin työelämään. Syksyllä opiskeluelämä taas edessä ja pitäisi saada rahankulutus takaisin opiskelijatasolle

Apo:
Kun rahat loppuivat tingin opiskelusta ja siirryin työelämään. Syksyllä opiskeluelämä taas edessä ja pitäisi saada rahankulutus takaisin opiskelijatasolle

heh, sama juttu. Välivuosi edessä. Tosin sitten kun menen opiskelemaan, olisi parempi löytää joku hyvä iltatyö, ettei elintaso tipu liian matalalle. Mulla käy yleensä niin, että elän täysiä kunnes rahat on ihan loppu, ja jos rahaa ei tule lisää niin jään kotiin itkemään

Hyzenthlay:
Tosin sitten kun menen opiskelemaan, olisi parempi löytää joku hyvä iltatyö, ettei elintaso tipu liian matalalle.

Mulla osa-aikainen työ + koulu yhdistelmä ei oikein tuntunut toimivan, töissä tuli tehtyä töitä niin paljon kuin niitä riitti ja energiaa ei oikein riittänyt enää muiden hommien tekoon. Täyspäiväisestä työnteosta taas jäi sen verran rahaa säästöön että nyt voi keskittyä kunnolla opiskeluun eikä tarvitse huolehtia budjetista (kovin paljoa).

Jos jää välivuodelle hankkimaan rahaa niin kannattaa panostaa hyvän ja vakituisen työpaikan hankkimiseen. Etuna vakituisesta työsopimuksesta on että vuoden työskentelyn jälkeen voi hakea opintovapaalle (työpaikka säilyy opintojen ajan), lisäinfoa. Tuo tietysti onnistuu vain jos työnantaja on kiinnostunut pitämään työntekijän yrityksessä. Omalla kohdalla on käynyt näin onnekkaasti.

[muokattu 12.7.2004 14:44]

kyl se menee ekana bilistreeneistä......mut en ite dokaa oikeestaan ollenkaan et jos kuukauden aikana vedän juttuseuraksi aina yhen oluen niin niitä ei mee kuin joku kuus kaljaa per kuu niin ei siitä voi....mut ajelen niin paljon autolla et pyörän käyttöä vois kyl lisätä niin bensa kulut ois pienemmät...siin olis pitkä penni....

Tulipa tästä aiheesta mieleen, että rahojen ollessa vähissä laittaa asiat todellakin tärkeysjärjestykseen. Karkkipussit ja leffaliput jäävät kummasti ostamatta, koska bileet on ruuan ohella viimeinen mistä tingin. Tee kahvilassa ostetaan kaverin kanssa puoliksi ja sitten hörpitään vettä. Nilkkiä toimintaa kahvilanpitäjien kannalta, tiedän, mutta käyn sentään kantapaikoissani aika usein.
Viimeiset 40 senttiä säästetään, että saisi kaupasta hiivaa, jolla tietysti leivotaan loppukuuksi sämpylöitä pussien pohjalla makoilevista jauhoista, rouheista ja ryyneistä. Olen ehdottomasti sitä mieltä että köyhyys ja/tai laiskuus ovat kaikkien keksintöjen äitejä!

ruuasta ei tarvi tinkiä kun on tili kaupassa. biletyksestä ei myöskään tuu tingittyä, joten.. jos rahat alkaa loppua, niin ei auta kuin käydä vähän töissä. tähän asti se on ollut mahdollista vaikkei niin mukavaa olekaan*hymy*

kyl se no myönnettävä että luksusesta joutuu tinkimään :(

Jotenkin työ asiat on hoitunu niin hyvin että kun rahat on vähissä niin viikonlopuks töihin ja taas pärjää...

Nyt joutuu hieman kattelee minne rahansa laittaa kun tuli törsättyy 1700

Enpäs sitten tiedä. Nyt ei ole pahemmin joutunut vielä tinkimään kun asuu himassa ja käy töissä *iihhih*
Muttajoo, jos oisin nyt hirmu fiksu niin laittaisin nyt rahaa säästöön ku pieni orava, ettei tarvis sitten joskus niin tinkiä, mutta enpä mä nyt ikinä hirveän fiksu ole ollutkaan
Aina sama juttu, painan töitä kuin pieni apina banaanipalkalla ja tienaan aika monta K vuodessa, mut sitten kun vuoden lopussa aletaan tekemään tilinpäätöstä, huomataan, että käteen ei oo jääny paskan vertaa, eikä oikeastaan edes ole mitään tietoa mihin ne valtaisat rahasummat ovat kadonneet, harvoin mitään ihan konkreettista saan ostettua