masennus...

Kylläpä rupes taas ahdistamaan kun luki näitä juttuja.
Mitä tuohon itsemurhaan tuleen, musta tuntuu, että mä alan pikkuhiljaa ymmärtämään niitä, jotka siihen päätyy tuomitsemisen sijasta.

Päätin tässä hiljaittain lopettaa noi masislääkkeet(määrätty paniikkikohtauksien estämiseksi) vaikka nyt olen muuten ehkä aika stressaantunut. Ja e-pillerit menee vaihtoon 2 vkon päästä niin katotaan mitä sitten tapahtuu.

Ärsyttää kyl aina ku menee lääkäriin niin ne vaan tuputtaa lääkkeitä kun ehkä enemmän kaipais juttuseuraa. Toisaalta ahdistaa mennä johonkin terapeutille avautumaan. Sitte jääkin ainoaksi mahdollisuudeksi purkaa tämä kaikki ystäville, jotka toisinaan ovat kuuntelemassa ja toisinaan eivät ymmärrä mitä käyn läpi päässäni. Enkä yleensä silloin kun heitä tapaan halua edes pilata iltaa masistelemalla jotain. *huokaus*

Puhumattakaan mun "mania"kohtauksista, kuka voi ymmärtää kun välillä tulee sellanen olo, että pakko tehdä sitä tätä tota nyt heti. Ja hetken päästä jähmettyy paikalleen ja haluaakin kotiin.

Jos mun ystävät tämän joskus lukevat niin kiva kun olette olemassa ja jaksatte mua

Birgie, 25.10.2007 12:01:
Kylläpä rupes taas ahdistamaan kun luki näitä juttuja.
Mitä tuohon itsemurhaan tuleen, musta tuntuu, että mä alan pikkuhiljaa ymmärtämään niitä, jotka siihen päätyy tuomitsemisen sijasta.

Päätin tässä hiljaittain lopettaa noi masislääkkeet(määrätty paniikkikohtauksien estämiseksi) vaikka nyt olen muuten ehkä aika stressaantunut. Ja e-pillerit menee vaihtoon 2 vkon päästä niin katotaan mitä sitten tapahtuu.

Ärsyttää kyl aina ku menee lääkäriin niin ne vaan tuputtaa lääkkeitä kun ehkä enemmän kaipais juttuseuraa. Toisaalta ahdistaa mennä johonkin terapeutille avautumaan. Sitte jääkin ainoaksi mahdollisuudeksi purkaa tämä kaikki ystäville, jotka toisinaan ovat kuuntelemassa ja toisinaan eivät ymmärrä mitä käyn läpi päässäni. Enkä yleensä silloin kun heitä tapaan halua edes pilata iltaa masistelemalla jotain. *huokaus*

Puhumattakaan mun "mania"kohtauksista, kuka voi ymmärtää kun välillä tulee sellanen olo, että pakko tehdä sitä tätä tota nyt heti. Ja hetken päästä jähmettyy paikalleen ja haluaakin kotiin.

Jos mun ystävät tämän joskus lukevat niin kiva kun olette olemassa ja jaksatte mua

Jos sulla on viitteitä maniaan, ni kannattaa puhua siitä lääkärille. Normaalit masennuslääkkeet nimittäin jopa pahentavat kaksisuuntaista mielialahäiriötä.

serotonot, 25.10.2007 12:03:
---
Birgie, 25.10.2007 12:01:
- clips -

---

Jos sulla on viitteitä maniaan, ni kannattaa puhua siitä lääkärille. Normaalit masennuslääkkeet nimittäin jopa pahentavat kaksisuuntaista mielialahäiriötä.

Okei pitääpä mainita huomenna kun meen tonne arvauskeskukseen. Kiitos vinkistä.

Birgie, 25.10.2007 12:07:
---
serotonot, 25.10.2007 12:03:
---
Birgie, 25.10.2007 12:01:
- clips -

---

Jos sulla on viitteitä maniaan, ni kannattaa puhua siitä lääkärille. Normaalit masennuslääkkeet nimittäin jopa pahentavat kaksisuuntaista mielialahäiriötä.

---


Okei pitääpä mainita huomenna kun meen tonne arvauskeskukseen. Kiitos vinkistä.

Eipä mitään, voimia taistelussa!

Birgie,
Jos mun ystävät tämän joskus lukevat niin kiva kun olette olemassa ja jaksatte mua

Kyl me sua jaksetaan

satumetsä, 24.10.2007 20:02:
---
mark hamilton, 24.10.2007 19:28:
http://www.ahjos.net/luokitus/F20.htm#F20

---


Ja? Haluatko keskustelua skitsofreniasta yms. tai luokituksista yleensä?
Vai ihanko muuten vaan jaoit tämän tiedon kanssamme

Eikun ihan muuten vaan jain linkin koska se liittyy asiaan. Tietäkseni vakava masennus voi johtaa noihin sairauksiin.

Karski, 29.3.2007 14:55:.
Maailma on täynnä uskomattomia asioita. Ne voi nähdä
kuvina ja videoina netistä, mutta kokeminen ja eläminen
onnistuu tuolla ulkona. Ihminen, joka on nähnyt
kissanpennun netissä ei tiedä, miltä tuntuu pitää sylissään
hiukan tärisevää karvapalloa, ja tuntea miten se rauhoittuu
tuntiessaan isomman sydämen lyönnit, ja lopulta nukahtaa
turvalliseen uneen. Tällaiset kokemukset tekevät elämästä
elämisen arvoisen. Hyvä ruoka, se kun saa toisen ihmisen
nauramaan, kosketus toisen ihmisen sielunmaisemaan
yksittäisen taideteoksen kautta, uusi kaupunki, uusi maisema.
Tuttu koti tuoreeltaan siivottuna. Hetki lepoa lähimmäisten
seurassa. Elämää.

Asioiden kokeminen ja tekeminen tekevät elämästä
mitä se on. Toivo tai usko ovat vain sanoja.

Mua alkoi itkettää kun luin tän. Tuukka oot niin fiksu ihminen etten voi kuin ihmetellä ja nöyrästi kunnioittaa ja toivoa että itsellä olisi samanlaista elämänviisautta vielä joku päivä.

mark hamilton, 26.10.2007 08:38:
Eikun ihan muuten vaan jain linkin koska se liittyy asiaan. Tietäkseni vakava masennus voi johtaa noihin sairauksiin.

Siis tarkoitatko, että vakava masennus voi aiheuttaa skitsofreniaa vai että se voi johtua skitsofreniasta?

En ole lukenut tutkimuksia, joissa käsitellään sitä, että voiko masennus aiheuttaa skitsofreniaa. Sinä olet lukenut? Olisi kiva lukea itsekin.

Yleensä se nyt kuitenkin menee niin, että vakava masennus voi johtua skitsofreniasta, mikäli ihmisellä sellainen on, eikä niin, että vakava masennus aiheuttaa skitsofreniaa.

Minä en ole koskaan kuullut mistään, että mikään masennus yksistään voisi AIHEUTTAA skitsofreniaan sairastumisen, jos mitään perinnöllistä taipumustakaan yms. ei ole.

Joten jos voi, niin laitathan linkin tms., josta olet moista lukenut, koska haluan lukea aiheesta.

(Sun sanoihin mä en nimittäin luota...ainakaan niihin, joita tässä ketjussa on. Haluan todisteita.)

satumetsä, 24.10.2007 22:40:
Täällä on puhuttu siitä, että pitää tehdä töitä asioiden eteen.

Mä nyt rohkeasti kehtaan väittää, että töitä tässä olen tehnyt sen eteen, että saisin siedettävän olon; selvitäkseni masennuksesta tai siis kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä sekä ahdistuneisuushäiriöstä.

Näiden lisäksi yritän samalla työstää hyvin vaikeita kokemuksia, joita elämäni on ollut pullollaan. Näistä kokemuksista suurin osa ei ole mitenkään itseni aiheuttamia. Olen esimerkiksi joutunut elämään joskus sadistin kynsissä useita vuosia, joka alisti minua kaikin tavoin. Ja ei, silleen teininä ei ole helppoa lähteä sadistia karkuun maailmalle. Toinen esimerkki vaikka sellainen, että mun päähän on juurrutettu lapsena, kuinka kaiken pitää olla täydellistä. Kolmas esimerkki.. sadistin lisäksi mun piti katsella psykoottista tyyppiä saman katon alla monta vuotta. Näihin fantastisiin seikkailuihin kuuluu mm. ruualla kiristystä, aseella uhkailua, mun vahtimista, mun haukkumista, mun estämistä menemästä tiettyihin huoneisiin jne.

Onneksi iskä on terve. Siis jos ei oteta huomioon sitä, että se meinasi kuolla ja sillä on masennusta sekä sepelvaltimotauti, diabetes, muistihäiriöitä yms.

Huonoja yhtä pahoja kokemuksia löytyy lisääkin mutta ei niistä sen enempää.

***

Oikeastaan ihan hyvää terapiaa tää tänne avautuminen. Mullahan onki tällä hetkellä asiat aika hyvin. Kukaan ei alista mua ja mulla on ihana poikakaveri jne.

Noni. Mä aloitan nyt ja mä todella toivon, että mä en pahoita sun mieltäsi tai mitään, koska se ei ainakaan ole tarkoitus ja koska nyt sä viimein sait mun silmät todella avattua...

...olen pannut merkille sun postauksia täällä klubbarissa ja varsinkin tässä topikissa. Aikaisemmin välillä on tuntunut siltä, että sä olet juuri se tyyppi, jolle joku osti pilkullisen ponin, vaikka olisi pitänyt ostaa punainen. Sitten hiljalleen sä olet raottanut sitä menneisyyden verhoa, jonka takana ilmeisesti oikeasti on paljon rankempia juttuja, kuin mitä suurin osa meistä voisi edes kuvitella ihmisen kestettäväksi.

Ja kuitenkin. Aina sä muistat sanoa, että tulossa on parempi huominen. Sä yrität selviytyä. On hyviäkin asioita olemassa. En tiedä onko se analyyttisyys, millä sä välillä tarkastelet näitäkin asioita, ehkä joku turvatoimi, ettei asiat iske liikaa päälle, mutta kuitenkin sä uskallat katsella niitä myös oman itsesi ulkopuolelta. Kaipaat esimerkiksi tutkittuja tuloksia siitä, että syy-seuraus voi olla masennus-> skitsofrenia, eikä vain skitsofrenia-> masennus.

Niin ja mitä minä tällä hain takaa. En kai mitään. Jotenkin vain tuli sellainen tunne, että pitäisi toivottaa tuhannesti jaksamista ja lähettää positiivisia ajatuksia. Ja toisaalta tämä on toiminut hyvänä muistutuksena itselle, että ei pitäisi tehdä mitään olettamuksia, saati suurempia analyysejä, ihmisistä, joista ei tunne kuin verkkopersoonan.

Oletko miettinyt, että jos tänne avautuminen on hyvää terapiaa, niin kannattaisiko omasta menneisyydestä ja sen aikaansaamista tunteista myös kirjoittaa muutenkin, kuin klubbariin. Tietenkin ensin ehkä vain itselle, mutta ehkä loppujen viimein julkaistuksikin materiaaliksi?

Eikä mulla sitten kai muuta ollut, kuin että hyvää viikonloppua.

P.S. Tällaiselle perus onnelliselle ihmiselle tämä topikki toimii niin, että kun lukee juttuja ja kuitenkin siellä jossai näkyy se usko elämään, niin omat murheet tuntuukin häviävän pieniltä.

satumetsä, 26.10.2007 22:07:
---
mark hamilton, 26.10.2007 08:38:

skitsofreniasta

Mitenkään Markkia yleisellä tasolla puolustelematta. Ei oikeastaan voi edes "googlaa" tai "linkittää" mitään järin järkevää tutkimusta joka kertoisi, että masennus aiheuttaisi skitsofreniaa. Mutta ei voi myöskään oikein etsiä kieltävääkään vastausta. Ei edes vaikka pääsisi oikeaan Lääkäreiden yms Farmacaan tai vastaaviin.

Vielä kun ei ole selvää, mikä skitsofrenian aiheuttaa. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että sillä on tekemistä aivojen kemian kanssa, toiset viittaavat sosiaalisiin tekijöihin. Monien mielestä stressi voi toimia sairauden "laukaisijana"

Tiedetään tietysti, että perinnöllisyys lisää mahdollisuutta sairastua, sekä tiedetään että esimerkiksi muutos neureguliini-geenissä lisää mahdollisuutta sairastua.

Mutta mitään varmaa syytä tai asiaa mikä kyseisen asian "käynnistää" ei ole tosiaan tiedossa.


Tämä nyt on ihan teorisointia, Mutta periaatteessa jos ajatellaan esim noita sosiaalisia tekiöitä. Elämänvaiheet, stressi yms. Niin silloin voitaisiin myös teorisoida, että koko paketti johon masennuskin kuuluu laukaisisi Skitsofrenian. Toisaalta johtuuko se silti pohjimmiltaan esmes. Kemiallisesta syystä siellä pohjalla. En osaa sanoa, eikä kukaan mukaan nyt.
Joten Markin heitto vaikkakin ehkä epätodennäköinen. Saattaa olla täysin osuva.

keisha, 26.10.2007 13:37:
---
Karski, 29.3.2007 14:55:.
Maailma on täynnä uskomattomia asioita. Ne voi nähdä
kuvina ja videoina netistä, mutta kokeminen ja eläminen
onnistuu tuolla ulkona. Ihminen, joka on nähnyt
kissanpennun netissä ei tiedä, miltä tuntuu pitää sylissään
hiukan tärisevää karvapalloa, ja tuntea miten se rauhoittuu
tuntiessaan isomman sydämen lyönnit, ja lopulta nukahtaa
turvalliseen uneen. Tällaiset kokemukset tekevät elämästä
elämisen arvoisen. Hyvä ruoka, se kun saa toisen ihmisen
nauramaan, kosketus toisen ihmisen sielunmaisemaan
yksittäisen taideteoksen kautta, uusi kaupunki, uusi maisema.
Tuttu koti tuoreeltaan siivottuna. Hetki lepoa lähimmäisten
seurassa. Elämää.

Asioiden kokeminen ja tekeminen tekevät elämästä
mitä se on. Toivo tai usko ovat vain sanoja.

---

Mua alkoi itkettää kun luin tän. Tuukka oot niin fiksu ihminen etten voi kuin ihmetellä ja nöyrästi kunnioittaa ja toivoa että itsellä olisi samanlaista elämänviisautta vielä joku päivä.

Todellakin :) Varsinkin, kun täs pyörii just kissanpentuja ympärillä, mut muutenkin niin totta!

Lyylikki, 26.10.2007 22:39:
Noni. Mä aloitan nyt ja mä todella toivon, että mä en pahoita sun mieltäsi tai mitään, koska se ei ainakaan ole tarkoitus ja koska nyt sä viimein sait mun silmät todella avattua...

...olen pannut merkille sun postauksia täällä klubbarissa ja varsinkin tässä topikissa. Aikaisemmin välillä on tuntunut siltä, että sä olet juuri se tyyppi, jolle joku osti pilkullisen ponin, vaikka olisi pitänyt ostaa punainen. Sitten hiljalleen sä olet raottanut sitä menneisyyden verhoa, jonka takana ilmeisesti oikeasti on paljon rankempia juttuja, kuin mitä suurin osa meistä voisi edes kuvitella ihmisen kestettäväksi.

Ja kuitenkin. Aina sä muistat sanoa, että tulossa on parempi huominen. Sä yrität selviytyä. On hyviäkin asioita olemassa. En tiedä onko se analyyttisyys, millä sä välillä tarkastelet näitäkin asioita, ehkä joku turvatoimi, ettei asiat iske liikaa päälle, mutta kuitenkin sä uskallat katsella niitä myös oman itsesi ulkopuolelta. Kaipaat esimerkiksi tutkittuja tuloksia siitä, että syy-seuraus voi olla masennus-> skitsofrenia, eikä vain skitsofrenia-> masennus.

Niin ja mitä minä tällä hain takaa. En kai mitään. Jotenkin vain tuli sellainen tunne, että pitäisi toivottaa tuhannesti jaksamista ja lähettää positiivisia ajatuksia. Ja toisaalta tämä on toiminut hyvänä muistutuksena itselle, että ei pitäisi tehdä mitään olettamuksia, saati suurempia analyysejä, ihmisistä, joista ei tunne kuin verkkopersoonan.

Oletko miettinyt, että jos tänne avautuminen on hyvää terapiaa, niin kannattaisiko omasta menneisyydestä ja sen aikaansaamista tunteista myös kirjoittaa muutenkin, kuin klubbariin. Tietenkin ensin ehkä vain itselle, mutta ehkä loppujen viimein julkaistuksikin materiaaliksi?

Eikä mulla sitten kai muuta ollut, kuin että hyvää viikonloppua.

Äh, en pahoita mieltä Oli kaikin puolin mukava viesti.

Tuli tästä mieleen, mitä sanoit,: "että sä olet juuri se tyyppi, jolle joku osti pilkullisen ponin, vaikka olisi pitänyt ostaa punainen. "
Niin joskus kun on tosi huono olla, niin sitten sellanen mitätönkin asia saattaa tuntua musta ylivoimaiselta ja sehän toki kuulostaa pinnalliselta eli esimerkiksi mäkin kyllä ruikutan: "iik mulla on finni naamassa". Eli vaikka mulla on paljon isompia ongelmia, kun finnit, niin saatan joskus (usein) ruikuttaa todella pahasti pikku asioista. Se ei ole mun hyvä puoli. Lisäksi asiaan vaikuttaa just se, että olen todella vaativa persoona. Siitä on hankalaa päästä eroon.

Mutta tärkeintähän on se, että mulla on naama yleensäkin tallella. Ei se, onko siinä finnejä vai ei.

Ja tuosta kirjoittamisesta. Olen tosiaan aiemmin kirjoittanut paljonkin itselleni. Teininä aloitin ja ihan päivittäin kirjoitin monta sivua mutta nyt en ole aikoihin kirjoittanut. Olen myös miettinyt sitä, että olisi hienoa joskus julkaista jotain materiaalia. Olen aina tykännyt kirjoittaa ja sellainen haave on aina ollut, että joskus ihan kirjankin väsäisi. Toki en tiedä, että osaanko niin kirjoittaa, että kukaan sitä julkaisisi mutta eipä siinä mitään menetä, jos yrittää.

Kerran näin netissä sellaisen ilmoituksen, jossa eräs nainen keräsi ihmisten kokemuksia masennuksesta yms., joiden tarkoitus oli päätyä johonkin kirjaan. Harmi vaan, että näin liian myöhään sen jutun, enkä täten ehtinyt lähettää kertomusta omista kokemuksistani.

Hyvää viikonloppua myös sinulle!

Vaihtelevasti..

Cloud, 26.10.2007 22:50:
skitsofreniasta

No mä oikeastaan rupesin vasta nyt Markin postauksen jälkeen miettimään tätä asiaa enemmänkin. Eka ajatus oli, että eihän masennus sitä voi yksistään aiheuttaa mutta rupesin miettimään, että enhän mä kyllä tosiaan ole koskaan kuullut sitäkään, ettei voisi missään tapauksessa aiheuttaa.

Ihan mielenkiintoinen juttu.

Pitääkin huvikseen kysästä mun psykiatrilta, että mitä se tietää/on mieltä kys. asiasta. Jos tässä nyt pitkään aikaan sitä näen.

satumetsä, 26.10.2007 22:07:
---
mark hamilton, 26.10.2007 08:38:
Eikun ihan muuten vaan jain linkin koska se liittyy asiaan. Tietäkseni vakava masennus voi johtaa noihin sairauksiin.

---


Siis tarkoitatko, että vakava masennus voi aiheuttaa skitsofreniaa vai että se voi johtua skitsofreniasta?

En ole lukenut tutkimuksia, joissa käsitellään sitä, että voiko masennus aiheuttaa skitsofreniaa. Sinä olet lukenut? Olisi kiva lukea itsekin.

Yleensä se nyt kuitenkin menee niin, että vakava masennus voi johtua skitsofreniasta, mikäli ihmisellä sellainen on, eikä niin, että vakava masennus aiheuttaa skitsofreniaa.

Minä en ole koskaan kuullut mistään, että mikään masennus yksistään voisi AIHEUTTAA skitsofreniaan sairastumisen, jos mitään perinnöllistä taipumustakaan yms. ei ole.

Joten jos voi, niin laitathan linkin tms., josta olet moista lukenut, koska haluan lukea aiheesta.

(Sun sanoihin mä en nimittäin luota...ainakaan niihin, joita tässä ketjussa on. Haluan todisteita.)

No en tiedä mutta tiedän yhen tyypin joka aivioeron ja muiden vastoin käymisten jälkeen masentui pahasti... meni n. 10 vuotta jonka aikana se oli pahasti masentunut ja sittemmin sairaus muuttui skitsofreniaksi... myökin tiedän toisen jolla oli huume tausta ja paljon vastoin käymisiä ja masennusta ja sekin tuli skitsofreeniseksi... en väitä että yksin omaan masennus olisi skitsofreniat aiheuttanut. On siinä ollut muutakin kuten perinnöllinen taipumus ehkä ja viina ja huumeet. En tiedä mikä ne on ajanut ks. sairauteen varsinaisesti... mutta voi olla että edellämainitut voi olla osasyy. Ja ainakin toi ensimmäinen tyypi jo ennen avio eroa muistaakseni käytäytyi joskus skitsosti esim. kun hävisi korttipelissä.

Alkaa olla sen verran mielialavaihteluja päivän aikana, et taitaa olla taas uusien testien aika pikkuhiljaa. Pitää vain toivoa etteivät ne diagnosoi pahempaa masennusta kuin mitä luulen. Sellanen lievä ois nyt tällä hetkellä hyvä, sellanen lievä ettei tarvis lääkkeitä.

Masennus on yksi skitsofrenian ennakko-oireista, mutta en löytänyt äkkiseltään tietoa, että masennus suoranaisesti aiheuttaisi skitsofreniaa. Toki psykoosiin masennus voi johtaa, ja pitkittynyt psykoosi voi aiheuttaa pysyviä muutoksia keskushermostossa, ja psykoosioireiden uusiutumismahdollisuus kasvaa. Mutta psykoosikaan ei vielä tarkoita skitsofreniaa. Yleinen käsitys on, että skitsofreniaan on olemassa perinnöllinen alttius (tai varhaiskehityksessä on sattunut häiriö keskushermostossa), ja ulkoinen tai sisäinen stressi laukaisee sairastumisen. Ennakko-oireet voivat kestää monia vuosia, ennen varsinaisten skitsofreniaoireiden ilmaantumista.

Ollessani sairaala-apulaisena suljetulla psykiatrisella osastolla näin monia potilaita, joilla oli huumetaustaa, mutta sitähän ei tiedä, johtuuko skitsofrenia päihteistä vai päihteiden käyttö skitsofreniasta. Lukemani mukaan monilla skitsofreniapotilailla on päihdeongelmia, joten ehkä he hakevat oireisiinsa helpotusta päihteistä (ei oo ihan vierasta omien masennusoireittenikaan kohdalla, ikävä kyllä), mikä sitten edesauttaa sairauden puhkeamista. En tiedä, mutta mun järkeen tuommoinen kävis.

edit: typo

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hyks+ryhtyy+hoitamaan+masennusta+neurokirurgialla/1135231518904

Masennusta aiotaan hoitaa neurokirurgian menetelmillä Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Hyks on päättänyt kokeilla uutta Deep Brain Stimulation -hoitoa, jossa oireet taltutetaan aivoihin asennettujen elektrodien avulla, kertoo Mediuutiset.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eettinen toimikunta on jo hyväksynyt kokeilun. Ensimmäinen potilas voi tulla, kun rahoituspäätös on saatu, toteaa psykiatrian professori Hasse Karlsson Mediuutisille.

Mizfir, 11.10.2007 21:07:

Eli siis naisille vinkkinä, pillereissä saattaa piilotella syy pahan oloon. Toivottavasti joku muukin pääsee vastaavalla tavalla eroon oireistaan. :)

Saanko udella, mikä pillerimerkki aiheutti sinulle mitäkin oireita?

Tiedän, että nää hommat on kovin yksilöllisiä, ja että jokin merkki sopii yhdelle ja toiselle ei sitten yhtään. Mutta kiinnostaisi kuulla, josko sieltä löytyisi jompikumpi noista merkeistä, mitä itse olen käyttänyt. :)

Mä kokeilin joskus Mercilonia, ja se ei sopinut lainkaan: kuukautisten rytmi meni ihan päin honkia, ja mielialat vaihteli kummallisesti, ja välillä itketti kummallisista syistä. Tällä hetkellä käytän Yasminia, ja kuukautisten rytmi on erittäin tarkka, eikä mielialatkaan ole ailahdelleet. Olen kuitenkin miettinyt, että miksi on jotenkin sellainen olo aamuisin, että vois jäädä vaan sänkyyn koko päiväksi, kun mikään ei oikein tunnu huvittavan, eikä jaksaisi tehdä oikein mitään. Keskittyminen on vaikeaa. Voipi olla ihan tätä normaalia päivänvalon vähenemisen aiheuttamaa mielialan madaltumista (kaamosmasennusta) ja stressiä, mut eihän sitä koskaan tierä josko noi pilleritkin tekisi temppujaan. Mä useita vuosia karsastin pillereitä ja niiden käyttöä, ja jotenkin ahistaa vieläkin tunkea ylimääräisiä hormoneja elimistööni, mutta tämä taitaa kuitenkin olla se paras ehkäisykeino tällä hetkellä.

Vampyrella, 5.11.2007 00:23:
Tällä hetkellä käytän Yasminia, ja kuukautisten rytmi on erittäin tarkka, eikä mielialatkaan ole ailahdelleet. Olen kuitenkin miettinyt, että miksi on jotenkin sellainen olo aamuisin, että vois jäädä vaan sänkyyn koko päiväksi, kun mikään ei oikein tunnu huvittavan, eikä jaksaisi tehdä oikein mitään. Keskittyminen on vaikeaa. Voipi olla ihan tätä normaalia päivänvalon vähenemisen aiheuttamaa mielialan madaltumista (kaamosmasennusta) ja stressiä, mut eihän sitä koskaan tierä josko noi pilleritkin tekisi temppujaan.

Itellä on ihan samanlainen olo ja käytän kans Yasminia. Mut joo, ehkä johtuu pillereistä tai sitten on just tota päivänvalonpuutetta. Mulla on muutenkin alkanut ilmennyt unettomuutta parin kuukauden ajan niin täytyis käydä lääkärisedän/-tädin luona juttelemassa johtuuko pillereistä vai jostain muusta.