cosmikki:
..mun yks todella läheinen ystävä on ollut jo pidemmän aikaa (vuosia) Todella masentunut.
Nykyään tämä ystävä käy psykiatrilla ja syö masennuslääkkeitä mutta mikään ei tunnu auttavan..
Niin tuskin sellaista pilleriä onkaan, joka pystyisi takaamaan jatkuvan hyvän olon tunteen. Liikaa on aina liikaa kaikessa. Sitten voidaan vielä miettiä sellaistakin näkökulmaa tähän, että kaiken pitää loppujen lopuksi lähteä itsestä. Ei voida olettaa, että kaikki tulee kuntoon, kun juttelee tuolle ihmiselle tilanteestaan tai syö noita sinisiä pillereitä. Mikään ei auta, jos ei ole pienintäkään alkumotivaatiota tulla kuntoon. Tietysti juuri tässä alkumotivaation löytymisessä on se oma ongelmansa, mutta kun se on saatu niin homman pitäisi pienissä määrin siirtyä ns. "omaan harkintaan".
Mun mielestä ei ole olemassa mitään yksilöllistä hoitoa
masennukseen, eikä joku kirjaoppinut pysty kertomaan miksi
toisella on huono olo.
Itse olen huomannut niinä aikoina, kun olen ollut masentunut, että se on vain hetkellinen tila. Kaikilla on joskus huonoja päiviä.
Joillekin ihmisille jatkuva masentuneisuuden julkituominen lienee myös tapa kerätä huomiota muilta ihmisiltä. Ja mikäs
onkaan sen mukavampaa kuin olla huomioitu ja rakastettu...
Nämä on sitten vain yksittäisiä mielipiteitä ja huomioita. Kukin katsoo maailmaa omalla tavallaan. Se mitä kukin voi tehdä toisen hyväksi on yrittää parhaansa. Joskus se ei riitä, mutta toisinaan taas voi pelastaa toisen päivän.