masennus...

dj Missiah, 22.10.2007 18:44:
Vakavasti masentuneelle ei löydy mitään muuta vaihtoehtoa kuin mielialalääkkeet, mutta täytyy muistaa että se ei ole mikään vuosikausiksi suositeltava ratkaisu.
--

On sitä eräs toinen, koko loppuelämän ratkaisukin.

Avernian, 22.10.2007 19:17:
On sitä eräs toinen, koko loppuelämän ratkaisukin.

Juhgu, 18.10.2007 16:10:
Tossa alkaa olla jo kunnon nyrkillinen tabuja naamaan joka aamu :D Hyvä jos se tekee sut onnellisemmaksi, mutta tekeekö oikeesti? Entäs toiseen suuntaan, ootko sit ihan paskana jos muutamana aamuna et saakaan päivittäistä annosta? Kantsii joskus testata jos se vaan on mitenkään objektiivisesti mahdollista. Noihin nimittäin varmaan menee jo jokunen kymppi kuukaudessa, mikä on aika turhaa jos vaikutus perustuu enemmän omiin ajatusmalleihin. Ja jos ne ajatusmallit ei ota muuttuakseen, ni yks vaihtoehto jota vois kokeilla olis se, et maksat mulle 5 egee ni mä lähetän sulle iiison laatikollisen tyhjiä kapseleita pahvilaatikossa, jonka kyljessä lukee tinneritussilla kirjotettuna "HELOKKIÖLJYNOKKOSSINKKIEEPAPLUSSAFOSFOKOLIINIMAGNAANIMAGNESIUMKROMIDIDASUOLISTOBEROCCAVITTUIHANKAIKKIOIKEESTI:)". Syöt niitä ni oot salettiin ainakin melkein yhtä onnellinen ja terve ja rahanmeno kutistuu murto-osaan entisestä!

Repesin ja pahasti.l

Ja voihan se ollakin. Että sun rakkaudella tuottamat kapsulit oliskin just se mitä mä tässä elämässä tarvitsen.. Lähetkö poksillisen näytekappaleina?

Hyzenthlay, 22.10.2007 21:16:

Jos nyt käsitin oikein niin Avernian viittasi itsemurhaan.

Hän ei varmaankaan kommentoi väitettäni koska olen hänen ignoressa. Ja toisinpäin. Quottauksestasi taas muistin miksen ko. henkilön viestejä haluakaan nähdä.

Jos niin on, niin täytyy sanoo et AIKA paskaa läppää :(

Mua ärsyttää aivan suunnattomasti joidenkin ihmisten neuvot. Kai ne hyvää tarkoittaa mutta paskaa tekevät.
"Ota ittees niskasta kii", "piristy".

Joo haista *****.

Joku varmaan menee laukomaan anorektikollekin, että kiinnitä ruokavalioon huomiota, niin masennus lähtee. Joo mene vittu metsään kävelemään, niin pääset pyörätuolista.

Ehkä mulla on omakohtaista kokemusta asiasta. Mä EN puhunut syömishäiriöstä, joten se siitä. Ja kuten sanoin tää on mun mielipide asiasta, eikä muiden tarvitse olla samaa mieltä.

Kaikki ei voi edes tietää miten paha masennus niillä on, jos ei ole diagnosoitu tai ei edes tajua sitä itse ilman apua. On siis myös eriasteisia keinoja päihittää masennus. Vaikean masennuksen kokeneiden luulis tietävän ettei sitä sais vähätellä eikä sekään o kovin tervettä, että tullaan taputtamaan päähän vaikeasti masentunutta "ota purana, kyl se ohi menee" jne.

Itsehän en masennuksesta mitään tiedä, mutta stressistä ja työuupumisesta ja muusta vitutuksesta sitten ehkä enemmän. Ehkä se on masennustakin, enpä todellakaan tiedä, kun en ennen moista ole kokenut. Onneksi suunta on taas ylöspäin pitkästä aikaa.

satumetsä, 23.10.2007 15:39:
Mua ärsyttää aivan suunnattomasti joidenkin ihmisten neuvot. Kai ne hyvää tarkoittaa mutta paskaa tekevät.
"Ota ittees niskasta kii", "piristy".

Joo haista *****.

Joku varmaan menee laukomaan anorektikollekin, että kiinnitä ruokavalioon huomiota, niin masennus lähtee. Joo mene vittu metsään kävelemään, niin pääset pyörätuolista.

Mä oon myös kuullut usein et skarppaa nyt vähän ja ala taas hymyilemään. Olisipa se noin helppoa. Masennusta ei voi ymmärtää ihminen, joka ei ole kokenut sitä itse.

no yhyy taas. Itsemurha ei ole ratkaisu mutta erittäin varteenotettava vaihtoehto! <3

Ja jos jaksaisitte olla ottamatta kaikkea pahimmalla mahdollisella tavalla niin ehkä tuonkin avernianin kommentin voisi vaikka ymmärtää terapiaksi. Ja lääkkeethän kun ei ole se ainoa ratkaisu. Kliseeheittona "ne lääkkeet hoitaa oireita ei syytä." Tietty tässäkin poikkeuksena ihan vaan se aivokemiallinen synnynnäinen häirä mitä ei kyllä saa höpöttelämällä kondiksee =P

Sukulaiset mutkin tuuttas lääkärille koska olin muka pitkäaikaisesti masentunut. No söin SSRI-lääkkehiä lievällä annostuksella vuoden ja totesin niinkuin jo ennen lääkäriä että paskanlaiska ja näköalattomuudesta kärsivä mä vaan olen.

Hyzenthlay, 22.10.2007 21:41:
Jos niin on, niin täytyy sanoo et AIKA paskaa läppää :(

Miksi itsemurhan pitää aina olla läppä? Mun mielestäni se on ihan varteenotettava vaihtoehto ja jokaisen oma valinta. Ei se tietenkään juuri koskaan se ainoa vaihtoehto ole, mutta tilanteesta ja henkilökohtaisesta maailmankuvasta riippuen se saattaa toisinaan olla vaihtoehdoista paras.

siveys, 24.10.2007 17:46:
Miksi itsemurhan pitää aina olla läppä? Mun mielestäni se on ihan varteenotettava vaihtoehto ja jokaisen oma valinta. Ei se tietenkään juuri koskaan se ainoa vaihtoehto ole, mutta tilanteesta ja henkilökohtaisesta maailmankuvasta riippuen se saattaa toisinaan olla vaihtoehdoista paras.

No nii just.

KAIKKI RANTEET AUKI!!!

siveys, 24.10.2007 17:46:
---
Hyzenthlay, 22.10.2007 21:41:
Jos niin on, niin täytyy sanoo et AIKA paskaa läppää :(

---

Miksi itsemurhan pitää aina olla läppä? Mun mielestäni se on ihan varteenotettava vaihtoehto ja jokaisen oma valinta. Ei se tietenkään juuri koskaan se ainoa vaihtoehto ole, mutta tilanteesta ja henkilökohtaisesta maailmankuvasta riippuen se saattaa toisinaan olla vaihtoehdoista paras.

Eikö Hyzenthlay juurikin tarkoittanut, sitä, ettei itsemurha ole mikään läppä, vaan vakava asia.
Niin minä ainakin ymmärsin. Sitä en ymmärrä, että mistä sinä päättelet Hyzen pitävän itsaria läppänä?

Kaikkea muuta. Eikö Avernian tehnyt siitä enemmän läpän heittämällä "=D" perään. Tähän Hyze vastasi: "paskaa läppää" ja käytti varmaan sanaa "läppä" juurikin siksi, että ajatteli Avernianin tehneen asiasta, itsarista, "läppää".

Oli itsari ok vaihtoehto tai ei, niin eihän se silti ole mikään vitsi tai kevyt asia. Mutta itseäni se Avernianin kommentti nyt ei mitenkään häirinnyt. Ehkä Avernian ei edes tarkoittanut asiaa läppänä mutta siitä sai sen kuvan tämän "=D" hymiön vuoksi.

Pointti siis se.. etten tajua miten Hyze muka tekee itsarista läppää?


Ja joo olen sun kanssa samaa mieltä. Itsemurha on myös yksi vaihtoehto ja jotkut tekevät sen "järkisyistä". Jonkun mielestä ei ole järkeä elää, jos ei koskaan parane syövästä, vaan kuolee joka tapauksessa kuukauden sisällä. Esimerkiksi tästä syystä itsari voi olla hyvinkin helpottava ratkaisu, jos fyysisetkin kivut ovat henkisten lisäksi sietämättömiä.

siveys, 24.10.2007 17:46:
---
Hyzenthlay, 22.10.2007 21:41:
Jos niin on, niin täytyy sanoo et AIKA paskaa läppää :(

---

Miksi itsemurhan pitää aina olla läppä? Mun mielestäni se on ihan varteenotettava vaihtoehto ja jokaisen oma valinta. Ei se tietenkään juuri koskaan se ainoa vaihtoehto ole, mutta tilanteesta ja henkilökohtaisesta maailmankuvasta riippuen se saattaa toisinaan olla vaihtoehdoista paras.

:D no voi ehkä joo, mutta mä en ainakaan menis ensimmäisenä sanoon tuntemattomalle henkilölle (niin oletin), joka on ehkä pahasti masentunut, että tee suikkari.

en kyllä jaksa jauhaa ja väitellä asiasta enempää.

suikkari sitten taas on jotain ihan muuta :D

http://www.ahjos.net/luokitus/F20.htm#F20

ezzy, 24.10.2007 19:21:
suikkari sitten taas on jotain ihan muuta :D

hahah *totalreps* No, sehän vois auttaakin ;) Nostais ainakin mielihyvähormonin tasoa :D

mark hamilton, 24.10.2007 19:28:
http://www.ahjos.net/luokitus/F20.htm#F20

Ja? Haluatko keskustelua skitsofreniasta yms. tai luokituksista yleensä?
Vai ihanko muuten vaan jaoit tämän tiedon kanssamme

satumetsä, 24.10.2007 18:23:
Pointti siis se.. etten tajua miten Hyze muka tekee itsarista läppää?

Henkilö A esittää huomion, jonka perään laittaa "vink" -hymiön. Tämän jälkeen henkilö B ilmaisee yksioikoisesti, että henkilö A on heittänyt aika paskaa läppää.

Mielestäni tässä tapauksessa henkilö B tekee ennakko-oletuksen, että henkilö A ei ole voinut olla millään tavoin tosissaan, joka implikois sellaista mielipidettä, että henkilön A esittämästä huomiosta ei voi puhua heittämättä läppää.

Hieman tulkintakysymys tietenkin. Ymmärrän kyllä, että vaikeita asioita on välillä helpompi käsitellä hieman huumorin varjolla ja ymmärrän kyllä myös, että Hyzen oli helppo päätyä nimenomana tuohon johtopäätökseen kun nyt sattuu tuntemaan Averniania jossain määrin, mutta halusin vain nostaa asian esille.

En kuitenkaan tehnyt tätä siksi, että haluaisin masentuneiden ihmisten alkavan heti ajatella, että miten nyt saisi nopeiten kaikki ranteet auki myllymäessä, vaan tuodakseni ehkä esille sitä näkökulmaa, että onnellinen elämä ei ole mitään helppoa leikkiä ja jos sellaisen haluaa niin edes vakavasti masentuneella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä pirusti töitä asian eteen - tavalla tai toisella.

Ainakin itse uskon, että kun pääsee yli siitä asenteesta, että onnen pitäisi tulla taloon lääkärin määräyksellä niin oikeasti eteenpäin pääsemisestä tulee huomattavasti mutkattomampaa. Nähdäkseni ei kuitenkaan ole kuin kaksi vaihtoehtoa lopettaa jatkuva kärsimys: Itsemurha ja asian eteen töiden tekeminen.

Täällä on puhuttu siitä, että pitää tehdä töitä asioiden eteen.

Mä nyt rohkeasti kehtaan väittää, että töitä tässä olen tehnyt sen eteen, että saisin siedettävän olon; selvitäkseni masennuksesta tai siis kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä sekä ahdistuneisuushäiriöstä.

Näiden lisäksi yritän samalla työstää hyvin vaikeita kokemuksia, joita elämäni on ollut pullollaan. Näistä kokemuksista suurin osa ei ole mitenkään itseni aiheuttamia. Olen esimerkiksi joutunut elämään joskus sadistin kynsissä useita vuosia, joka alisti minua kaikin tavoin. Ja ei, silleen teininä ei ole helppoa lähteä sadistia karkuun maailmalle. Toinen esimerkki vaikka sellainen, että mun päähän on juurrutettu lapsena, kuinka kaiken pitää olla täydellistä. Kolmas esimerkki.. sadistin lisäksi mun piti katsella psykoottista tyyppiä saman katon alla monta vuotta. Näihin fantastisiin seikkailuihin kuuluu mm. ruualla kiristystä, aseella uhkailua, mun vahtimista, mun haukkumista, mun estämistä menemästä tiettyihin huoneisiin jne.

Onneksi iskä on terve. Siis jos ei oteta huomioon sitä, että se meinasi kuolla ja sillä on masennusta sekä sepelvaltimotauti, diabetes, muistihäiriöitä yms.

Huonoja yhtä pahoja kokemuksia löytyy lisääkin mutta ei niistä sen enempää.

Lisäksi mulla on ongelmia löytää sopiva lääkitys ja kyllä lasken niiden lukuisien lääkkeiden testailun aika rankaksi työnteoksi. Lasken myös rankaksi työnteoksi sen, että jaksan vaivojeni kanssa elää. Lääketestailua olen harrastanut vuosia siitä syystä, että on kiva olla koekaniini ja sekaisin, no ei vaan siksi, että ne helpotttaa elämää.


Tässä mun oireet, joista osa johtuu sairauksista ja osa lääkkeistä plus osa molemmista. (Eivät toki kaikki oireet esiinny sentään yhtä aikaa):

Ahdistus, masennus, hypomania, jännittäminen, migreenit, yrjöilyt, unettomuus, tokkuraisuus, seksihalujen katoaminen, kouristelut, hikoilu, tärinä, lihasten nykiminen, oudot olot, sekavat ja ahdistavat unet, hampaiden raju pureminen yhteen, aggressiivisuus, tuskaisuus, levottomuus, eristäytyminen, opiskelujen keskeytyminen, sairaslomat, rahat tuhlattu, alkoa juotu liikaa, ylipirteys, yliseksuaalisuus, ylisosiaalisuus, totaalinen itsensä nolaaminen, ei voi mennä kauppaan, ei voi mennä baariin, ei voi nähdä kavereita, ylivaativuus, itsemurhan mietiskely, paska itsetunto, valittaminen, pillaaminen, tuska, suru, katumus, syyttely, viha, kateus, katkeruus, epätoivo, pelko, huoli jne.

Onneksi suurin osa noista on ollut vain tilapäisiä lääkkeiden sivuvaikutuksia, eikä hypoakaan tule, kuin silloin, jos syön masennuslääkkeitä. Joten en syö.

Toivottavasti joku uskoo mua...ei mulle auta Tolosen e-epat yksistään näihin ongelmiin.


Juu, että kyllä sitä on duunia sen kanssa, että noista kaikista jutuista selviää. Kaiken lisäksi mä jossain tuolla sisimmissäni jaksan joskus jopa haaveilla asioista, suunnitella tulevaisuutta.. ehkä mä joku kaunis päivä vielä pystyn toteuttamaankin ne. Mun toiveet on sellaisia ihan pieniä juttuja, mitkä on suurimmalle osalle ihmisistä itsestäänselvyyksiä.

Lisäksi näen näissä mun ongelmissa kaikkea hyvääkin! Ei paljo itketä, jos isi osti mulle vahingossa punaisen eikä mustan auton! Kun ei se osta autoa ollenkaan, niin eipä tarvi noista väreistäkään huolehtia.


Ne ihmettelee siellä lekurissa, miten voin kuitenkin vaikuttaa ihan tavalliselta nuorelta, kun mun elämä on ollut yhtä helvettiä.

Että vaikka ehkä oireiselta kuulostankin ja profiilissa sellaiselta näytänkin , niin kyllä mä kuitenkin ihan tavallinen tyttö olen, enkä lyö teitä turpaan tai yritä vikitellä, jos tulette vastaan.

Oikeastaan ihan hyvää terapiaa tää tänne avautuminen. Mullahan onki tällä hetkellä asiat aika hyvin. Kukaan ei alista mua ja mulla on ihana poikakaveri jne.