Oudot mielihalut ja -teot

Tässä on tullut jo hirmuinen kasa tuttuja ”kummallisuuksia” (jotka ei sitten näköjään oo tosiaan mitään mun ikiomia outouksia..) mut listataan nyt niitä vähän:

- Luvut 3 ja 7 liittyvät yleensä kaikkeen toistettaviin asioihin kuten lumien kengistä koputteluun jne. Mitenkään orjallisesti en noita noudata, mutta kyllä toistoja tulee yleisimmin juuri 3 tai 7 kertaa. Molemmat luvut on ollu mulla pelinumerona monta vuotta peräkkäin.. ehkä niillä on jotain yhteyttä tähän (yhdellä kaudella pelinumero oli 80, se ei kyllä toistu mun tekosissa ).

- Laattojen reunojen välttely tai jos se on mahdotonta niin joku looginen järjestys miten sääntöä rikkoo (esim. askeleen pituus 2½ laattaa eli toinen jalka osuu keskelle ja toinen saumalle.

- Jostain syystä huomaan aina olevani erimieltä jostain asiasta erään ystäväni kanssa, vaikka hän itseasiassa olisikin täysin samaa mieltä kuin minä. Pakko vaan päästää suustaan joku eriävä mielipide asiasta.

- Vessapaperi ei ehdottomasti saa tulla seinän puolelta telineessä. Kotona käännän sen aina oikeinpäin jos joku sen on toisinpäin asennellut, muuallakin joskus.

- Istuessani auton kyydissä yritän sovittaa vastaan tulevat autot kukin ”omaan” valotolppien välikköön ja räpäytän silmiä kun siinä onnistun. Jos samaan aikaan tulee liian monta autoa niin pyrin saamaan ne silti välikköön enkä tolpan kohdalle.

- Pyrin korjaamaan asioita, kuten lattialle tippunut kaukosäädin, josta patterit lentävät pitkin poikin. Harrastan tätä niin kotona kuin vieraisillakin.

- Näiden lisäks kaikkien tavaroiden asettelu geometrisesti meikäläistä miellyttävästi, esim. kaukosäätimet pöydän reunan suuntasesti jne.

Nyt alkaa oikeesti ihmetyttämään että noita asioita on noin paljo, pitäis varmaan hankkiutua hoitoon tai jotain... Tosta puuttuu vielä pari pahinta, mut niitä on vähän vaikea selittää, liittyvät mm. lukuun 3, laattoihin jne...

siis taa on kammottava topikki... luin tan ja oon ruennu kaveleen laatoilla astumatta reunoille

plus et toi autoje jarjestely tolppien valiin omassa mielessa.. maki sorrun siihen =) ja mun on pakko haistaa kaikkee siis aina ku tulee joku uus juttu mun on pakko haistaa sita ja aina kun otan puhtaan lasin kaapista on pakko puhaltaa sinne koska siellahan voi olla vaikka roska mutta vaikkei ois siihen on pakko puhaltaa jos ei puhalla on tyhma olo

hih oompas sittenki outo

andi--:
- Istuessani auton kyydissä yritän sovittaa vastaan tulevat autot kukin ”omaan” valotolppien välikköön ja räpäytän silmiä kun siinä onnistun. Jos samaan aikaan tulee liian monta autoa niin pyrin saamaan ne silti välikköön enkä tolpan kohdalle.

Mä teen samaa, tosin niin, että kun oma auto on tolppien välissä räpäytän silmiä.. Mitä pienempi väli, sitä tyydyttävämpää jos onnistuu.

andi--:
- Vessapaperi ei ehdottomasti saa tulla seinän puolelta telineessä. Kotona käännän sen aina oikeinpäin jos joku sen on toisinpäin asennellut, muuallakin joskus.

- Näiden lisäks kaikkien tavaroiden asettelu geometrisesti meikäläistä miellyttävästi, esim. kaukosäätimet pöydän reunan suuntasesti jne.

Mä teen näitä kumpaakin myös

Toi järjestely on mulla yhtä paha tapa kuin listojen kirjoittelu. Melkein kaikkialla tulee asetettua kaikki tavarat mahdollisimman geometrisesti paikoilleen, tiettyihin kuvioihin, värin ja koon mukaan ja tasavälein *hah* Suurimman poikkeuksen tähän sääntöön tekee mun työpöytä, jolle tavarat tippuu kädestä siihen mihin sattuu mahtumaan, yleensä tosin yritän löytää jokaiselle tavaralle mahdollisimman sopivankokoisen aukon muiden tavaroiden lomasta...

Ainiin - kun olin varastolla töissä, niin mulle tuotti aina suunnatonta tuskaa, kun joku muu ei järjestänyt tavaroita yhtä tarkkoihin tasapinoihin kun minä itse vaan hutki ne miten sattuu pöydille. Samoin laatikkoihin tavaroita järjestäessäni, yritin ainaa täyttää laatikon mahdollisimman ”hyvin” eli tasaisesti ja niin, ettei jää turhia aukkoja mihinkään. Jos samaan laatikkoon tuli monenkokoista tavaraa, niin tähän järjestelyyn meni joskus vähemmän kiireisinä aikoina hyvinkin paljon työaikaa

Blues:
Jos raavin vasenta kättä, raavin myös oikeaa
Outo tapa mutta tulee vieläkin oudompi olo jos ei niin tee. Ja myös että mielummin kaikkea on parillinen määrä.
Jos toinen jalkapöytä kolahtaa johonkin, täytyyhän sen toisenkin

mulla on sama..^^
tossa vähän aikaa sitten törmäsin bussiin(ups), ja toiseen olkapäähän tuli sellain jonkunlainen sisäinen mustelma jota ei edes näkynyt ulospäin ja siitä sitten tuli niin ”iso” brobleema.. jos nosti oikeaa kättä ja siinä pikkasen tuntu niin oli heti pakko nipistää tuota vasenta olkapäätä..

ja pienenä piti vähintää 3.kertaa päivässä kokeilla että ylettyykö kieli nenänpäähän kun olin nähnyt kuvia kiss:in laulajan kielestä....

Ja suitsukkeisiin mulla on pakkomielle, tälläkin hetkellä palaa..^^ Pakko myöntää että melkein kaikki parhaan tuoksuiset suitsukkeet on jotain ”huume” pohjaisia, esim. Cannabis ja Opium (suitsukkeet) on ehkäpä yhdet parhaimmista..^^

andi--:
- Luvut 3 ja 7 liittyvät yleensä kaikkeen toistettaviin asioihin kuten lumien kengistä koputteluun jne. Mitenkään orjallisesti en noita noudata, mutta kyllä toistoja tulee yleisimmin juuri 3 tai 7 kertaa. Molemmat luvut on ollu mulla pelinumerona monta vuotta peräkkäin.. ehkä niillä on jotain yhteyttä tähän (yhdellä kaudella pelinumero oli 80, se ei kyllä toistu mun tekosissa ).

mistä säki oot löytäny kolmosen ja seiskan?? mä luulin et ne on vaan mun numerot... mut kyl ne on joo ihan universaaleja..

tää 21. ikävuosi on tod. ollu kyl mielenkiintonen (3x7) ...

Mä en voi sietää sitä, että kastike koskettaa ruokaani lautasella.
Varsinkin koulussa tarjottavien mausteperunoiden suhteen olen fanaattinen. Jos lautasella on paljon kaikkea, asettelen ne niin, ettei mikään kastike kosketa ruokaa. Salaattiakaan ei missään nimessä saa mennä ruoan joukkoon.
Vaikka mä sitten dippaankin esim. lihapullia siihen johonkin kastikkeeseen, ne ei saa ennen sitä hetkeä osua toisiinsa.
Kärsin, kun ihmiset mättävät salaatin + oikean ruoan samalle lautaselle miten sattuu ja vielä kastikekin roiskitaan päälle niin, että pahimmassa tapauksessa sitä menee rehujenkin päälle.
Huh.

Huulirasva addiktio... ja sit sellanen et kun röyhtäsee niin heti perään on vihellettävä... Toi on jääny siitä kun pentuna röyhtäs kaverin kuullen niin jos tää kaveri ehti laskee 1,2,3,4,5,6,7,8,9,10 SIKA ni sit sitä oli sika*possu*

te ootte alkanu pelottaa mua *hahjust*

äm:
Mä en voi sietää sitä, että kastike koskettaa ruokaani lautasella.
Varsinkin koulussa tarjottavien mausteperunoiden suhteen olen fanaattinen. Jos lautasella on paljon kaikkea, asettelen ne niin, ettei mikään kastike kosketa ruokaa. Salaattiakaan ei missään nimessä saa mennä ruoan joukkoon.
Vaikka mä sitten dippaankin esim. lihapullia siihen johonkin kastikkeeseen, ne ei saa ennen sitä hetkeä osua toisiinsa.
Kärsin, kun ihmiset mättävät salaatin + oikean ruoan samalle lautaselle miten sattuu ja vielä kastikekin roiskitaan päälle niin, että pahimmassa tapauksessa sitä menee rehujenkin päälle.
Huh.

mä olen melkein samoilla linjoilla, tosin kastike saa koskea muuten sitä ruokaa paitsi kasviksia. ainakin jos kasvikset on kylmiä esim salaattia.. en voi sietää jos ne on katikkeessa tai muuten vaan ruuan mukana lämmenny*sars*

hallucinogen:
Mun kämppiksellä on sellanen pakkoneuroosi et aina kun se menee ulko-ovesta ulos niin sen pitää työntämällä kokeilla ainakin kolme nopeaa kertaa et ovi on kiinni ja sit yks hidas työntö, joka kerta sama juttu

Tunnustaudun samanlaiseksi*hymy*
Kerran himaan saapasteli postimies ja totes oven olleen auki?!
Olin nukkunut yöni siis pelkän väli oven varassa,ja sen jälkeen oon varmistanu
oven olevan aina kunnolla kiinni.Mennessäni ulos,sekä sisään.Joskus vielä kun törröttää jo ulkona,on pakko käydä varmistamassa et se tosiaan meni kiinni.

ZRO:
..se ei saa tulla sillai hinkaten seinää sielt takaa vaa siit eestä!!!

okei, kaikille teille vessapaperineurootikoille: olin kaltaisenne joskus. kai te ymmärrätte, et se paperi hinkkaa sitä seinää yhtälailla, oli rulla sitten ”oikein” tai ”väärinkin” päin?

Mäkin olin ennen parifanaatikko, leipää oli pakko olla aina parillinen määrä jne. en edes tiedostanut asiaa ennen kuin kaverini avautui siitä kuinka ärsyttävää on kun ihmiset ottaa esim. parittoman määrän leipää. Tämän jälkeen aloin tietoisesti ottamaan aina parittoman määrän leipiä ajatellen samalla kuinka paljon se kaveriani ärsyttäisikään jos hän olisi näkemässä

Ja aina kun kävelee laput päässä, jommankumman jalan on iskettävä maahan joko bassarin tai snaren tahtiin ja vähintään joka toisella iskulla eli esim. hardcorea kuullessa pääsee nopeasti ja pitkälle
toisaalta on hyvinkin ärsyttävää jos tulee jotain hitaampaa musaa niin kävely menee siihen, että jalka nousee ja sitten sitä ikäänkuin lähtee kaatumaan eteenpäin ja sitten vasta laskee jalan ”oikealla hetkellä” maahan
Toinen kävelyyn liittyvä juttu on, että aina jos kävelee jonkun rinnalla tai takana, on pakko kävellä samaan tahtiin (saatanan sotilaallista touhua tuo meikäläisen käveleminen )

Mulla on myöskin toi korkeanpaikan juttu, eli tulee ihan älytön hinku hypätä. Ja samantapainen juttu tulee silloin tällöin autolla ajaessa, eli välillä alkaa älyttömästi tehdä mieli vaan päästää irti ratista ja painaa kaasu pohjaan ja kattoa miten käy (ei siinä, että mulla mitään erityisempää hinkua olisi omakätisesti päiviäni päättää)

Ilmeitä treenaan peilin edessä, kiinnitän erityisesti huomiota siihen miltä jokin tietty ilme josta pidän, tuntuu, että osaan sitten tarvittaessa toistaa sen ilman peiliäkin. Lisäksi hyvin usein ”harjoittelen” keskustelut läpi jos edessä on joku haastattelu, tärkeä puhelu tai muu vastaava. Yritän kuvitella miten keskustelu suunnilleen luultavasti menee ja sen jälkeen harjoittelen omat ”repliikkini” tarkasti äänenpainoja ja em. ilmeitä myöten

ikkunalaudoilla on myös kiwa istua jostain syystä.
ei tee mieli hyppiä ikkunoista, vaan hengailla siinä ikkunalaudalla ikkuna auki, varsinki kesällä.
mitä korkeammalla ikkuna, sitä kiwempi.

Imukuppilapsi:
---
ZRO:
..se ei saa tulla sillai hinkaten seinää sielt takaa vaa siit eestä!!!

---


okei, kaikille teille vessapaperineurootikoille: olin kaltaisenne joskus. kai te ymmärrätte, et se paperi hinkkaa sitä seinää yhtälailla, oli rulla sitten ”oikein” tai ”väärinkin” päin?

Meinasin sanoo samaa jo aiemmin, mut
pelkäsin et murskaan jonkun maailmankuvan.

SilverJo:
---
andi--:
- Istuessani auton kyydissä yritän sovittaa vastaan tulevat autot kukin ”omaan” valotolppien välikköön ja räpäytän silmiä kun siinä onnistun. Jos samaan aikaan tulee liian monta autoa niin pyrin saamaan ne silti välikköön enkä tolpan kohdalle.

---

Mä teen samaa, tosin niin, että kun oma auto on tolppien välissä räpäytän silmiä.. Mitä pienempi väli, sitä tyydyttävämpää jos onnistuu.

omg!! en ees ois voinu kuvitella et joku tekee tätä samaa, niin siis mäki, tohon silverjon tapaan. huh!

tiipi:
omg!! en ees ois voinu kuvitella et joku tekee tätä samaa, niin siis mäki, tohon silverjon tapaan. huh!

SilverJo-stylee. Toivottavasti nämä tavat eivät lukemalla tartu. En halua jonain kauniina päivänä huomata räpytteleväni silmiäni auton ollessa tolppien välissä - noista muista tavoista puhumattakaan. x)

Blues:
Jos raavin vasenta kättä, raavin myös oikeaa
Outo tapa mutta tulee vieläkin oudompi olo jos ei niin tee. Ja myös että mielummin kaikkea on parillinen määrä.
Jos toinen jalkapöytä kolahtaa johonkin, täytyyhän sen toisenkin

tää on niin just mun tyyli kans..
jos kutittaa vasenta pohjetta niin onhan sitä oikeaakin pakko raapia..

edit: typo

[muokattu 10.2.2004 00:59]

Ei tääl voi kaikki olla jotain foobisia

Mä rämppäsin joskus 15v sitten kovasti valoja .. ei millään meinannu uskoa että ne oli pois päältä onnex se jäi sinne hamaan nuoruuteen *reps*
P.S. koputtaa puuta .. älä tule takas ..

[muokattu 10.2.2004 00:54]

Imukuppilapsi:
---
---
okei, kaikille teille vessapaperineurootikoille: olin kaltaisenne joskus. kai te ymmärrätte, et se paperi hinkkaa sitä seinää yhtälailla, oli rulla sitten ”oikein” tai ”väärinkin” päin?

Juu, minäkin ymmärrän *tunnustan* mutta se on vaan oltava oikein päin. Ja paljon vaikeampi se rullan pää on sieltä seinän takaa kaivaa esiin kuin siitä päältä, jossa se vienosti sievästi makaa.

Minä kyttään autolla ajaessa aina jonkun vastaantulevan auton ja päätän, että minun on ehdittävä ennen sitä jonkun valitsemani tolpan ohi. Homman juju on siinä, että sitä ei saa tehdä liian helpoksi vaan täytyy valita oikea tolppa ja oikea auto, että itse ehtii vauhtia koventamatta ennen toista. Vähän vaikeata selittää

Ja sitten minä lasken kirjaimia sanoista. Klubitus, kahdeksan kirjainta. Maailman vahvin nalle, 19 kirjainta ja vielä ihan mielettömän nopeasti. Ja sitten kun joskus olen opetellut konekirjoituksen, niin samalla laskiessani kirjoitan sitä mielessäni, ja jos nyt ei muuta tekemistä ole, eli usein, niin sitten alan leikkimään sillä sanalla mielessäni kelaten sitä kirjoittaen ja laskien edestakaisin.

ja sitten löytyy onko ovi varmasti kiinni-, onko avaimet varmasti laukussa-, kaikki ruoat jääkaapissa juuri oikeassa järjestyksessä-, voileipien rakentamisesta-, . jne pakkomielteitä. Näitä löytyy.