Replying to SINKKULUUKKU:
Miltzu, 15.12.2009 20:31:
No joo mä en oo pk-seudulta eli en voi tietää miten paskaa väkeä Vantaalla asuu mut silti...
No kyl ne vantaan vatipäät aika paskaa sakkia on...
No kyl ne vantaan vatipäät aika paskaa sakkia on...
Posts: 1,783
Replying to SINKKULUUKKU:
Miltzu, 15.12.2009 20:31:
---
aada, 15.12.2009 20:04:
---
Voiko ton tulkita niin että sä hylkäisit "unelmiesi miehen" jos se sattuis asumaan Vantaalla? Come on! No joo mä en oo pk-seudulta eli en voi tietää miten paskaa väkeä Vantaalla asuu mut silti...
Samaa paskaväkeä kun muuallakin Suomessa :D
Mä en vaan tajua miten se asuinpaikka voi tollain vaikuttaa, ymmärrän jos toinen asuu Hangossa ja toinen Utsjoella, niin saattaa olla hankalaa treffailla..
Mutta että pk-seudulla, pitää jättää tiettyjä alueita pois?
Mikä on sitten "sallittu" alue?
aada, 15.12.2009 20:44:
Tässä listaa tärkeimmistä ominaisuuksista:
1. Lojaalius eli että on kaikessa lojaali minua kohtaan, kunnioittaa ja arvostaa minua
2. Itsenäisyys ja itsevarmuus eli että tietää kuka on, on sisältä eheä, tulee toimeen omillaan ja on varma itsestään (ei tarvitse muita kohottaakseen itseään)
3. Tavoitteellisuus eli tietää mitä haluaa elämältään
4. Miellyttävä ulkonäkö ja olemus, tähän liittyy kaikki ulkonäöstä, tyylistä, käytöstavoista ja eleistä lähtien
5. Samanlainen arvomaailma kuin itselläni
Mitkä viisi kriteeriä saisi sinut olemaan olematta kiinnostunut, vaikka viisi tärkeintä kriteeriä täyttyisivätkin?
Posts: 208
Posts: 8,775
Posts: 188
Replying to SINKKULUUKKU:
Freja, 15.12.2009 21:19:
Yksin sitä tulee aina vaan väistämättä mietittyä, että mikä itessä on vikana että on yksin eikä onni osu omalle kohdalleen
Punkkuko laitto mut taas angstaan, nngh en tiiä.
Eiköhän tuo oo aika normaalia. Mulla oli sunnuntaina ihan samat fiilikset, kun lauantaina oltiin oltu kavereiden kans juhlissa ja melkein kaikki muut oli pariskuntina paikalla. Ja samaan aikaan vituttaa et miks mä en osaa olla yksin ja tyytyväinen siihen kun on taas muutamia kavereita jotka on about aina ollu sinkkuja. Et mikä kiire sitä sit lopulta on aina löytää joku.
Posts: 2,492
aada, 15.12.2009 19:31:
Omalla kohdallani monogamian seksikkys ei liity sen romantisoimiseen. Mielestäni monogamia valintana kertoo, että ihminen omaa sellaisia piirteitä, arvoja tms. joita arvostan (esim. päätöksentekokyky, sitoutuminen, tavoitteellisuus jne.) Lisäksi monogamian seksikkyys liittyy omalta osaltani siihen, että koen sen kautta itseni halutuksi ja ainutlaatuiseksi parisuhteessa. En niinkään näe muita naisia itsessään avoimen suhteen ongelmana, vaan pikemminkin sen, että he veisivät mieheni aikaa ja energiaa ja se olisi pois minulta.
Minusta on jännittävää, että assosioit päätöksentekokyvyn, sitoutumisen ja tavoitteellisuuden monogamiaan. Minun näkökulmastani monogamia edustaa massan mukana menemistä (eli kykenemättömyyttä itsenäiseen päätöksentekoprosessiin), tarvetta ulkoisille ja yhteiskunnallisille sopimuksille (eli kykenemättömyyttä ehdottomaan sisäiseen sitoutumiseen) ja toisen ihmisen arvomaailman vahvaa huomioonottamista (eli kompromissia suhteessa omiin tavoitteisiin - erityisesti mikäli partnerin arvomaailma muuttuu).
Mutta noin yleisellä tasolla mun mielestäni tuo sun kuvauksesi siitä mikä monogamiasta tekee seksikästä on nimenomaan aika rankkaa monogamian romantisointia ;) Erityisesti se, että sinä aina ja ikuisesti olisit onnellisimmillasi saadessasi puolisosi energiat osaksesi - etkä esimerkiksi viettäessäsi aikaa jonkun aivan muun henkilön kanssa sillä välin kun puolisosi tekeen samoin - on oman maailmankuvani näkökulmasta suhteellisen naiivia.
Toisen vuoksi ei voi uhrata omaa minuuttan ja itselleen tärkeitä asioita. Näissä on kuitenkin tasoeroja - kaikki asiat eivät ole yhtä tärkeitä ja niistä vähemmän merkityksellisistä jutuista voi mielestäni luopua ja tehdä kompromisseja toisen vuoksi.
Ongelmana tässä on se, että minä tunnistan ainakin omat arvoni suuressa määrin dynaamisiksi ja pelkään sitä, että parisuhteessa jotkut asiat alkavat vaikuttamaan minusta hirvittävästi merkityksellisemmiltä ja toiset taas kontrastina vähemmän merkityksellisiltä. Pelkään tuntevani itseäni siinä määrin, että siitä toisesta ihmisestä tulee kovin helposti niin merkityksellinen palanen minun elämässäni, että niitä kompromisseja alkaa tekemään mieli tehdä sellaisistakin asioista, joiden kohdalla niitä en esimerkiksi tällä hetkellä haluaisi tehdä.
En kyllä ole samaa mieltä tuosta, että yksin elävät ihmiset alkaisivat jotenkin hakemaan elämäänsä iloa ja merkitystä yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla. Ainakin omalla kohdallani kausina, jolloin koen itseni rakastetuksi, tulen jotenkin itsekin paljon energisemmäksi, positiivisemmaksi ja välittävämmäksi, jolloin olen myös kiinnostuneempi minua ympäröivien ihmisten asioista. Silloin kun elän vain itselleni, olen myös vieraita ihmisiä kohtaan itsekkäämpi ja kylmempi.
Tästä asiasta tuskin on hirvittävästi tieteellistä todisteaineistoa suuntaan tai toiseen, mutta itse olen kyllä havainnut aika kategorisesti seurustelevien ja perheellisten ihmisten energian (oli se sitten hitusen suurempi kuin muilla elämäntyyleillä tai ei) suuntautuvan hyvin suurelta osin vain niihin lähimpiin ihmisiin.
Voi luonnollisesti olla totta, että mikäli elää kapeakatseisesti vain itselleen niin lopputulos ei ole kovin kaunista katseltavaa. Useimmiten pariutumattomatkin ihmiset ovat kuitenkin vahvasti interaktiossa yhteiskunnan kanssa ja pyrkivät lopulta elämään hyvää elämää siinä missä pariutuneetkin, sillä tällainen elämä tekee heidät käytännössä huomattavasti onnellisemmaksi kuin itsekäs ja kylmä tapa suhtautua maailmaan.
Haluaisin siis ainakin itse uskoa, että vaikka pariutumatoman ihmisen suhtautuminen maailmaan voisi alkujaan ollakin itsekkäämpi ja kylmempi, löytävät he useimmiten lopulta motivaation laajemman perspektiivin ottamiseen. Tästä perspektiivistä heidän on myös pariutuneita helpompi toimia yhteiskuntaa hyödyttävästi, sillä heidän valintojaan eivät sido yhteisen elämän rajoitteet ja läheisten ihmisten vääristyneen suuri merkitys arvomaailmassa.
En ymmärrä miksi kenenkään pitäisi viedä sinua eteenpäin, miksi et voi viedä itse itseäsi?
Niin no sekin, että tämän ihmisen läsnäolo mun elämässäni ei jarruttaisi tai olisi tiellä olisi jo suhteellisen hyvä lähtökohta :D Oma pelkoni vain on se, että mikäli potentiaalinen monogaminen kumppanini ei vie minua eteenpäin (eli tue minua matkallani eteenpäin) niin omat reaktioni tämän ihmisen vahvaan olemassaoloon aiheuttavat lopulta sen, että vauhtini hidastuu.
Replying to SINKKULUUKKU:
Freja, 15.12.2009 21:19:
Yksin sitä tulee aina vaan väistämättä mietittyä, että mikä itessä on vikana että on yksin eikä onni osu omalle kohdalleen
Punkkuko laitto mut taas angstaan, nngh en tiiä.
Pakko myöntää et samoja ajatuksia on itelläki ollut, mut ehkä se ei kuitenkaa aina oo siitä kii et itessä ois jotai vikaa tai et tekis jotain väärin vaan et on tosiaanki ollu vaan huono mäihä ja törmänny vääränlaisiin ihmisiin.
Posts: 2,492
Replying to SINKKULUUKKU:
Freja, 15.12.2009 21:19:
Yksin sitä tulee aina vaan väistämättä mietittyä, että mikä itessä on vikana että on yksin eikä onni osu omalle kohdalleen
Punkkuko laitto mut taas angstaan, nngh en tiiä.
Kävelit mua vastaan tänään asematunnelissa!
Menit vain niin nopeasati ohi, että en ehtinyt antamaan halia, jota olisit selkeästi tarvinnut :/
Ehkä vikana siis on se, että kävelet niin nopeasti? ;)
aada, 15.12.2009 21:25:
---
Reivaaja, 15.12.2009 20:49:
---
aada, 15.12.2009 20:44:
Tässä listaa tärkeimmistä ominaisuuksista:
1. Lojaalius eli että on kaikessa lojaali minua kohtaan, kunnioittaa ja arvostaa minua
2. Itsenäisyys ja itsevarmuus eli että tietää kuka on, on sisältä eheä, tulee toimeen omillaan ja on varma itsestään (ei tarvitse muita kohottaakseen itseään)
3. Tavoitteellisuus eli tietää mitä haluaa elämältään
4. Miellyttävä ulkonäkö ja olemus, tähän liittyy kaikki ulkonäöstä, tyylistä, käytöstavoista ja eleistä lähtien
5. Samanlainen arvomaailma kuin itselläni
---
Mitkä viisi kriteeriä saisi sinut olemaan olematta kiinnostunut, vaikka viisi tärkeintä kriteeriä täyttyisivätkin?
---
Tuo edellinen lista sulkee aika paljon pois, mutta esimerkiksi seuraavat (pahoitteluni - en osannut karsia viiteen)
1. Erilainen huumorintaju, tykkään nokkelista jutuista, joilla testataan toisen kykyä olla vastuksena, sen sijaan en pidä esimerkiksi huumorista, jossa toinen asetetaan noloon tilanteeseen ja jossa hän jää tavallaan aseettomaksi
2. Liiallinen feminiinisyys
3. Tunne-elämän heittelehtivyys, haluan elää tasaisessa ja harmonisessa ympäristössä
4. Liiallinen mustasukkaisuus, en halua todistella toiselle jatkuvasti olevani uskollinen
5. Lässytys, liika söpöily ja erilaiset seksuaaliset mieltymykset ja niistä tiukasti kiinni pitäminen
6. Huono päätöksentekokyky, haluan sopia joistakin asioista etukäteen ja joskus taas tehdä nopeita päätöksiä, mutta edes takaisin jahkailua en jaksa
Ekaksi nyt sanon, että kohta 1. on ristiriidassa itsensä kanssa. On veteen piirretty viiva, milloin testattavan piikittely jättää hänet aseettomaksi.
Sä et myöskään tyytynyt viiteen, vaan halusit kuusi. Sä ehkä tulkitset sen päättäväisyydeksi, minä epävarmuudeksi.
Nyt tää menee Freudilaiseksi...
Mitkä noista määrittelisi vanhempiasi? (en nyt hae mitään oidipusta) (tässä välissä vähän kanaa turpaan. omnomnom)
...Niin...
Varmaan oot jo tajunnu, et johdattelen, mutten loputtomiin saadakseni sua lopulta väsytetyä.
Vastaa tai ole vastaamatta. Noissa on jo oikeestaan kaikki, mitä täällä oleva, potentiaalinen miesehdokas tarvitsee ymmärtääkseen lähestyäkkö vai ei.
Posts: 2,492
aada, 15.12.2009 20:04:
1. Hyvätuloinen
2. Miellyttävän näköinen
3. Asuu pääkaupunkiseudulla (ei Vantaalla tai muilla huonomaineisilla alueilla)
4. Mielellään yli 30-vuotias
Voi laittaa viestiä ja kertoa toiveista.
1. Tienaan alle 50k
2. Olen todella mitäänsanomattoman näköinen
3. Asun Sörnäisissä - juurikin siinä kaupunginosassa, jossa on se hyvämaineinen Piritori
4. Olen 29v
Joko mennään? :D
Ainiin ne omatkin toiveet...
1. Sopivasti pläski
2. Ei kovin kovat vaatimukset itselleen, kavereilleen, miehelle tai miehen kavereille
3. On tai näyttää alle 14 -vuotiaalta
4. Nauraa korkealla äänellä pissakakkavitseille - uudelleen ja uudelleen (ja uudelleen)
5. Sielu
Posts: 735
Mä tiedän mitkä asiat mussa on vikana:
- Tukiverkon puuttuminen. Perheelle en voi puhua mistään asioista (näenkin heitä ehkä kerran-pari vuodessa), ja sydänystäviä on vähän. Yritän täyttää liian isoja saappaita, ehkä pitäisi kelailla vielä muutama vuosi yksikseen.
- Lisäksi oon joutunut väkipakolla (työ, koulu) pyörimään niin epäomanlaisessa sosiaalisessa verkostossa, että se on useasti masentanut ja pistänyt mietityttämään että mitä vikaa mussa on. Mulla on tasan muutama hyvä ystävä, keiden kanssa on hyvä olo. Pari niistä oon tuntenut kauan. Kaikista muista lapsuudenkavereista oon oikeestaan kasvanut eroon. Yliopistossa on toisaalta muutamia hyviä tyyppejä, mutta niiden elämänkatsomukset voivat olla täysin erilaiset kuin mulla. Tarvin vahvan sielunyhteyden ennenkuin pystyn luottamaan kehenkään. Jos en luota ihmiseen, mun on todella vaikea olla hänen seurassaan.
En olisi ikinä vielä viiskään vuotta sitten ulospäinsuuntautuneena ihmisenä arvannut, että tuun miettimään tämmösiä asioita. Nykyään olis mukavaa tuntea olonsa kotoisaksi jossakin porukassa ilman että on vetänyt sixpäkin pohjille. Puhumattakaan siitä, että löytäis semmosen miehen. Uskon kyllä, että semmonen löytyy ennemin tai myöhemmin meille kaikille.
Sori, mun on jotenkin vaikea kirjoittaa tänne jotain ei-sekavasti.
Niin ja E. Oon käynyt kyllä viime vuonna juttelemassa psykologin kanssa, mutta musta tuntu että hänkin on ihan eri planeetalta mun oli vaikea puhua sille. En oo jaksanut etsiä uutta, eikä nyt välttämättä tarvikaan.
- Tukiverkon puuttuminen. Perheelle en voi puhua mistään asioista (näenkin heitä ehkä kerran-pari vuodessa), ja sydänystäviä on vähän. Yritän täyttää liian isoja saappaita, ehkä pitäisi kelailla vielä muutama vuosi yksikseen.
- Lisäksi oon joutunut väkipakolla (työ, koulu) pyörimään niin epäomanlaisessa sosiaalisessa verkostossa, että se on useasti masentanut ja pistänyt mietityttämään että mitä vikaa mussa on. Mulla on tasan muutama hyvä ystävä, keiden kanssa on hyvä olo. Pari niistä oon tuntenut kauan. Kaikista muista lapsuudenkavereista oon oikeestaan kasvanut eroon. Yliopistossa on toisaalta muutamia hyviä tyyppejä, mutta niiden elämänkatsomukset voivat olla täysin erilaiset kuin mulla. Tarvin vahvan sielunyhteyden ennenkuin pystyn luottamaan kehenkään. Jos en luota ihmiseen, mun on todella vaikea olla hänen seurassaan.
En olisi ikinä vielä viiskään vuotta sitten ulospäinsuuntautuneena ihmisenä arvannut, että tuun miettimään tämmösiä asioita. Nykyään olis mukavaa tuntea olonsa kotoisaksi jossakin porukassa ilman että on vetänyt sixpäkin pohjille. Puhumattakaan siitä, että löytäis semmosen miehen. Uskon kyllä, että semmonen löytyy ennemin tai myöhemmin meille kaikille.
Sori, mun on jotenkin vaikea kirjoittaa tänne jotain ei-sekavasti.
Niin ja E. Oon käynyt kyllä viime vuonna juttelemassa psykologin kanssa, mutta musta tuntu että hänkin on ihan eri planeetalta mun oli vaikea puhua sille. En oo jaksanut etsiä uutta, eikä nyt välttämättä tarvikaan.
Posts: 2,492
Replying to SINKKULUUKKU:
sativa, 15.12.2009 23:05:
Nykyään olis mukavaa tuntea olonsa kotoisaksi jossakin porukassa ilman että on vetänyt sixpäkin pohjille. Puhumattakaan siitä, että löytäis semmosen miehen. Uskon kyllä, että semmonen löytyy ennemin tai myöhemmin meille kaikille.
Anteeksi nyt, mutta kuinka silmät kiinni maailmassa pitää oikeasti elää, että voi vilpittömästi sanoa näin?
Optimismissa ei ole mitään vikaa ja sä vaikutat kyllä sellaiselta tyypiltä, että etköhän sä vielä jonkun löydä vierellesi, mutta.. kaikille?
.. jopa mark hamiltonille? ;)
Posts: 735
Replying to SINKKULUUKKU:
siveys, 15.12.2009 23:14:
---
sativa, 15.12.2009 23:05:
Nykyään olis mukavaa tuntea olonsa kotoisaksi jossakin porukassa ilman että on vetänyt sixpäkin pohjille. Puhumattakaan siitä, että löytäis semmosen miehen. Uskon kyllä, että semmonen löytyy ennemin tai myöhemmin meille kaikille.
---
Anteeksi nyt, mutta kuinka silmät kiinni maailmassa pitää oikeasti elää, että voi vilpittömästi sanoa näin?
Optimismissa ei ole mitään vikaa ja sä vaikutat kyllä sellaiselta tyypiltä, että etköhän sä vielä jonkun löydä vierellesi, mutta.. kaikille?
.. jopa mark hamiltonille? ;)
En tunne mark hamiltonia. Toivottavasti ei ainakaan mun miehiä vie
Jos mä olisin sanonut, että "en usko, että kaikki meistä tulee kumppania löytämään", niin mut oltais tultu teilaamaan kyyniseksi ja katkeraksi.
En usko, että kaikki sielunkumppania löytävät, mutta ei sitä kaikki taida kaivatakaan. Jos ei sielunkumppania löydy, niin vanhempana voi rima madaltua.
Posts: 5,618
Replying to SINKKULUUKKU:
ezzy, 15.12.2009 19:45:
---
aada, 15.12.2009 19:35:
Mikä idea muuten, että sinkut keskustelee keskenään ja antaa toisilleen neuvoja, eikös se ole vähän kuin sokea neuvoisi sokeaa?
Ehkä pitäisi perustaa sinkuille joku Tohtori vastaa kysymyspalsta tms, jossa tohtorina toimivat seurustelevat kanssasisaremme?
---
Sinkutkin ovat joskus seurustelleet, toiset ainakin. :P Paistaa se aurinko risukasaankin.
amen
Posts: 8,060
Replying to SINKKULUUKKU:
sativa, 15.12.2009 23:20:
---
Jos ei sielunkumppania löydy, niin vanhempana voi rima madaltua.
Rimaa madaltamalla tapaa ainakin uusia ihmisiä, se ei ole koskaan huono asia imho :)
Posts: 27
Replying to SINKKULUUKKU:
ezzy, 16.12.2009 00:21:
---
sativa, 15.12.2009 23:20:
---
Jos ei sielunkumppania löydy, niin vanhempana voi rima madaltua.
---
Rimaa madaltamalla tapaa ainakin uusia ihmisiä, se ei ole koskaan huono asia imho :)
Jos tietysti ajattelee niin , että ihmiselle voi jutella ainoastaan jos tämä on potentiaalinen seurustelukumppani
Posts: 188
Replying to SINKKULUUKKU:
ezzy, 16.12.2009 00:21:
Rimaa madaltamalla tapaa ainakin uusia ihmisiä, se ei ole koskaan huono asia imho :)
Kuten sanoin aiemmin, mä en usko siihen että tekee listan jostain täydellisen puolison ominaisuuksista ja sitten sokeasti etsii ihmistä johon osuu ne kaikki. Tietysti on hyvä jos tunnistaa piirteitä mitä ei voi sietää ja välttelee ihmistä josta nämä löytyy (jos siis tietää ettei sen kanssa vaan voi oppia elämään).
Mutta kaikki tuollaiset ikä-, ammatti-, asuinpaikka- jne kriteerit on hirveän rajoittavia ja sulkee hyviä vaihtoehtoja ulos. Nämä ns. paperilla parhaat osumat on ainakin mulla osoittautuneet huonoimmiksi puolisokandidaateiksi, ja taas parasta on ollut tutustua erilaisiin ihmisiin ja nähdä erilaista elämää ja maailmaa kuin mitä se oma elämä on. Vaikka sitten vuositulot, ikä, ammatti, asuinpaikka tai perhesuhteet (yksinhuoltajuus tms) ei ole ollutkaan sitä mitä alunperin halusin.
No tietysti helppo sanoa nyt jälkikäteen että eipä silläkään ole kuuhun menty :) Mutta oon ainakin saanut tutustua hienoihin ihmisiin ja kokenut asioita mitä en muuten olisi kokenut. Ja mä oon siitä outo etten kadu menneitä suhteita, kaikista niistä oppii jotain ja jää hienoja muistoja. Ja tunne se on kipukin, I'd rather feel pain than nothing at all...
Posts: 8,775
Replying to SINKKULUUKKU:
siveys, 15.12.2009 21:42:
---
Freja, 15.12.2009 21:19:
Yksin sitä tulee aina vaan väistämättä mietittyä, että mikä itessä on vikana että on yksin eikä onni osu omalle kohdalleen
Punkkuko laitto mut taas angstaan, nngh en tiiä.
---
Kävelit mua vastaan tänään asematunnelissa!
Menit vain niin nopeasati ohi, että en ehtinyt antamaan halia, jota olisit selkeästi tarvinnut :/
Ehkä vikana siis on se, että kävelet niin nopeasti? ;)
:O ai kävelin vai? No perkele oisit juossu vaikka ees perään :(( Olin nii omis ajatuksis etten oikee nähny ees eteeni, kampis törmäilin ihmisiin :S
Posts: 935
aada, 16.12.2009 17:48:
En myöskään arvosta mitenkään itsessään erilaisiin ihmisiin taikka erilaisiin elämiin ja maailmoihin tutustumista.
Niin, onhan toki hyvä pelata varman päälle ja toimia vanhojen kaavojen mukaan ja tavata vanhoja tuttuja ja tehdä vanhoja juttuja. Sillä tavalla voi aina turvautua niihin omien silmien päällä oleviin lappuihin ja vedota siihen että siinä ne on ollu aina ennenkin. Kätsyy ja huoletonta, välttyy noloilta ja traumaattisilta maailman ja oman itsensä uudelleenarvioinneilta ja voi elää ihan ikiomassa saippuakuplassaan vainen eikä tarvii koskaan katella esim. omia virheitään.
Realismi? Pyh, se on niille taviksille.