www.talouselämä.fi
Kuka maksaa maailmanhistorian isoimman laskun?
Tämä kysymys on elefantti monissa kabineteissa: miten länsimaat selviävät mahtavasta velkataakastaan?
Monet länsimaat olivat syvästi velkaantuneita jo ennen viime vuonna alkanutta talouskriisiä. Talouskriisistä selvitäkseen valtiot rakensivat suuret elvytyspaketit, jonka vuoksi ne velkaantuvat entisestään. Tämän päälle väestö vanhenee ja harmaantuu koko ajan, mikä laittaa julkisen talouden yhä tiukemmalle.
Tällä viikolla tämä jättimäinen sotku ja sen jälkiseuraukset ovat pulpahdelleet pintaan julkisuudessa monessa eri paikassa.
Alkuviikolla Suomen Pankki ennusti, että valtion veroasteessa on jopa viiden prosenttiyksikön korotuspaineet, jotta edes jonkinlainen tasapaino saavutettaisiin.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi tällä viikolla, että kymmenen rikkaiman maan valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen nousee vuoden 2007 78 prosentista 114 prosenttiin vuoteen 2014 mennessä - jos kaikki menee hyvin. Jos talous kehittyy odotettua huonommin, suhde saattaa kiivetä peräti 150 prosenttiin. Tällaista velkapiikkiä länsimaissa ei ole nähty toisen maailmansodan jälkeen.
Myös Suomen valtiovarainministeri Jyrki Katainen on tänä vuonna antanut hälyttäviä ennusteita Suomen velkaantumistahdista lähivuosina. Vielä puoli vuotta sitten hän ennusti Suomen tarvitsevan lisävelkaa "jokusen" miljardin, mutta viime kuukausina hän on ennustanut Suomen tarvitsevan lisävelkaa kymmeniä miljardeja euroja.
Valtiovarainministerin viesti on ollut, että velkaantuminen on välttämätöntä, jos Suomi aikoo selvitä talouskriisin vaikutuksista.
Velka on veli otettaessa
Myös Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen sanoo perjantaina Uutispäivä Demarissa, julkisen sektorin velkaantumisella on pitkäkestoisia vaikutuksia.
"Velka on veli otettaessa, mutta veljenpoika maksettaessa. Olen yrittänyt selvittää, mistä se sanonta 1800-luvulla syntyi. Yksi selitys voi olla, että veljen kanssa eletään samaan aikaan, mutta veljenpoika elää pidempään. Maksu menee paljon pidemmälle, ja veljenpoika joutuu huomaamaan, että velka rajoittaa nopeita investointeja ja kulutuksen kasvua."
Siitä on ollut vähemmän puhetta, mitä seurauksia velkaantumisesta on. Vastauksia vailla ovat sellaiset pikantit kysymykset kuin miten velkaa aiotaan lyhentää vai aiotaanko sitä.
Kohta vasta huonosti menee
Myös perjantain The Economist pohtii, mitä seurauksia länsimaiden velkaantumisryöpyllä on. Lehti nimeää valtiovelan kasvun "historian isoimmaksi laskuksi".
Erityisen huolestuttavana lehti pitää sitä, että valtiot velkaantuvat vakavasti juuri ennen kuin suurten ikäluokkien eläköityminen romuttaa valtiontalouden pohjan. Suomessa tämä ongelma on erityisen vakava, koska täällä ikäjakaumasta johtuen eläkeongelma iskee ensimmäisten joukossa ja lujimmin.
Rahahanoja sääteleville hallituksille tilanne on hankala. Toisaalta taloutta pitäisi elvyttää, koska pitkittyvä taantuma on myrkkyä valtiontaloudelle. Toisaalta rahahanojen pitäminen löysällä elvytyksen nimissä ei ole pitkällä aikavälillä kestävä ratkaisu. Eikä hanoja saisi lyödä lukkoon liian aikaisin, jotta orastava talouskasvu ei lakoaisi.
Kolme askelta parempaan
The Economist tarjoaa joitakin ohjeita julkisen talouden ongelmista selviämiseksi.
* Hallituksen pitäisi tervehdyttää julkista taloutta pikemmin leikkaamalla tulevia menoja kuin nostamalla veroastetta. Suomi ei ole tällaisesta ohjeesta ilmeisesti kuullutkaan. Poliitikot pääministeri Matti Vanhasesta lähtien ovat viime aikoina olleet lähes yksimielisiä siitä, että veroaste nousee lähivuosina . Vaihtoehtoa eli menojen pienentämistä harvempi haluaa nostaa keskusteluun.
* Sen lisäksi valtioiden pitäisi rakentaa sääntöjä ja instituutioita, joiden avulla valtiotalouden tervehdyttämistä ryhdistettäisiin. Esimerkiksi Iso-Britanniassa on suunnitelmissa muodostaa itsenäinen virasto, joka tarjoaisi puolueetonta arviointia hallituksen suunnitelmista.
* Tärkeintä oli Economistin mukaan tehdä vaikeita päätöksiä jo nyt. Tehokkain korjausliike on eläkeiän nosto. Se saisi ihmiset työskentelemään pidempään, jolloin julkinen talous rasittuisi vähemmän. Suomessa eläkeiän nosto onkin suunnitelmissa. Eri asia on, miten yritykset saataisiin luopumaan taipumuksestaan työntää vanhimpia työntekijöitään ennenaikaiseen eläkeputkeen huonompina aikoina.
Länsimaiden velkataakka on paljon raskaampi ja pidemmän aikavälin ongelma kuin finanssikriisi. Asialla on vielä sellainen kääntöpuoli, että tämä ongelma on nimenomaan länsimaiden ongelmat. Niin sanotuissa kehittyvissä maissa ongelmista ei ole tietoakaan.
Aiheesta aiemmin
IMF:n ennusteiden mukaan kehittyvissä talouksissa velan suhde bkt:hen vain pienenee lähivuosina, ja jo nyt kehittyvät taloudet ovat paljon vähemmän velkaantuneita kuin "rikkaat" länsimaat.
Newsweekin kolumnisti Fareed Zakaria näkeekin nykytilanteen ei enemmän eikä vähemmän kuin suurena käännekohtana maailmanhistoriassa. Länsimaat taantuvat velkataakan alla, säästeliäät maat Kiina etunenässä nostavat painoarvoaan. "1500-luvun Espanjan imperiumista 1900-luvun Brittien imperiumiin asti, suuret globaalit mahdit ovat aina huomanneet, että niiden mahti alkaa hiipua, kun ne velkaantuvat liikaa ja juuttuvat hitaan kasvun polulle"
http://www.talouselama.fi/uutiset/article299227.ece?s=r&wtm=talouselama/-12062009