Huumeista

Sokeriin liittyen olen huomannut miten järjettömiä määriä karkkia, limua ja pullia varusmiehet syövät armeijassa. Välillä ihmiset ostavat ja samantien syövät sellaisia settejä että alkaa suorastaan oksettamaan. Liekö sitten sokeri tapa saada jotain helpotusta intin vittumaisuuteen, mutta sairaalloista se joka tapauksessa on. Ja useimmilla homma tuntuisi olevan alitajuista.

Toinen tapa-addiktio mitä saa seurata armeijassa on tupakka. Jotkut ovat aivan hajalla jos eivät pääse pariin tuntiin röökille, ja armeijassa kun ollaan sitä käytetään hyväksi palkitsemis / rangaitsemis -keinona. Monet ovat niin pahasti koukussa nikotiiniin että ”nisti” olisi ainoa oikea nimitys jos kyseessä olisi jokin aine mitä valtio ei hyväksy. Mutta kun kyseessä on Laillinen Nautintoaine niin ongelmaahan ei ole...

Tres:
Kannabiksen laillistamista koskevassa topikissa
tuli taas sokeri puheeksi, ja aiheesta on minulta
kysytty jo aiemmin sokerin vaarallisuuteen viitatessani,
joten tässä tiivistettynä - ette voi vedota siihen
ettei teitä olisi varoitettu: sokeri tuhoaa aivot!
... *SNIP* ...

Onko sinulla tietoa tutkimuksista, joissa oltaisiin käytännössä tutkittu sitä, miten sokerin aiheuttama keskushermoston rasittuminen loppujen lopuksi vaikuttaa? Entä onko mainitsemaasi yhteyttä alzheimerin tautiin tutkittu? Kaipailen tässä nyt jonkinlaisia referenssejä edes vertailututkimuksiin, tarkasti suoritetuista kaksoissokkokokeista nyt puhumattakaan.

Pistin tekstin eteenpäin parille lääkiksessä opiskelevalle kaverilleni tarkistettavaksi, mutta heitä tuskin kauheasti nappaa asiaan paneutua, joten myös tuon kirjoittamasi tekstin lähteet olisi kiva saada.

Tres viitannee tähän tutkimukseen(?) joka on tehty varsin pienellä otannalla ja suurilla insuliiniannoksilla:

[url]http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=12821730&dopt=Abstract[/linki]

Ko. tutkimuksessa koehenkilöille on annettu suoneen insuliiniannos, ja todettu AB42 (beta-amyloidi, joka kertyy Alzheimerin taudissa plakkeina aivoihin) pitoisuuden nousu aivo-selkäydinnesteessä. AB42 oli noussut tässä kokeessa etenkin vanhoilla koehenkilöillä.
Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan insuliinin ja A:n kytkemiseksi toisiinsa. Kyllä siinä jotain perää voi olla, koska kroonisesti korkeamman insuliinilla lienee korrelaatiota A:n riskialttiuden kanssa.

Mut off-topic niinku koko tää sokerikeskustelu, vanha juttu sekin on että vähäkalorisella dieetillä olevat koe-eläimet elää pitempään kuin paljon kaloreita rouskuttelevat jyrsijäystävänsä. Ja sokeri ei aiheuta ainakaan nykyään tiedetyn perusteella Alzheimerin tautia per se, vaan jos aiheuttaa niin se tapahtuu todennäköisesti jo mainitun insuliinin tai muun mekanismin kautta.[/url]

Joo miulle riittää kyllä ihan toi battery jos nyt sattuu nii ikävästi että alkomahoolia ei enää saa (tolkuttomaan känniin en oo kyl ikään itteeni juonu).. Dissaan siis muut ”piristeet” ihan täysin.

voin vaan sanoa tähään et ottakaa hollannista esimerkkiä...näin illusions 16th year anniversary flyerin ja siinä takana luki : Zero tolerance towards drugs,there will be dogs at the entrance...et semmosta hommaa...paitsi et noihin illuihin menee varmaan reilusti yli 5000 joten ehkä siinä onkin jotain järkeää..joten ehkä ei ookkaan mitään järkeä on valvoa mitään niin pienis mestois ku esim eilinen säde...









laillistakaa nyt edes mari

Niin tosiaan. Kaverillani ei ollut juuri mitään positiivista sanottavaa tästä sokeria koskevasta tietoiskusta, vaan vertasi tekstiä Anna-lehden artikkeleihin. Toisaalta todettiin myös, että asiasta olisi parempi kysyä joltain sokeriaineenvaihduntaan erikoistuneelta lääkäriltä.

Ohessa pienet ja vähän isommat korjaukset ja huomautukset ja kommentit (enemmän tai vähemmän suoria lainauksia).

Tres:
Aivot tarvitsevat glukoosia toimiakseen, mutta
valkoiseksi jalostettu sokeri (josta on siis poistettu
90% kaikista kuiduista, proteiineista ja mineraaleista
joita raakasokeri sisältää) ja itse asiassa suurin osa
muistakin makeutusaineista sisältää elimistön kannalta
liian suuria määriä monosakkaridia ja disakkaridia, jotka
eivät hajoa verenkiertoon normaalisti ruoansulatuksen
kautta (kuten esim. hedelmäsokerit) vaan imeytyvät
sellaisinaan. Tämä puolestaan johtaa veren glukoosiarvojen
nopeaan nousuun luonnottoman korkealle tasolle
jo paria sokerinpalaa vastaavilla määrillä (vertailun
vuoksi: yksi litra coca colaa sisältää n. 22 sokeripalaa
vastaavan määrän sokeria...) Tätä tilaa (hyperglykemia)
elimistö kompensoi haiman tuottamalla insuliinillaa
ylimääräisen glukoosin poistamiseksi.

Tämä osa tekstistä oli ilmeisesti ihan kunnossa.

Valitettavasti insuliini itse ei häviä elimistöstä samaan
tahtiin kuin sinne keinotekoisesti ja suurina määrinä
imeytetty glukoosi, vaan se häviää elimistöstä
huomattavasti hitaammin. Tämä johtaa tilaan,
jossa jäljelle jäävä insuliini hävittää glukoosia
enemmän kuin sitä ehtii elimistöön imeytymään,
ja keskushermostolle tärkeää glukoosia ei enää
yksinkertaisesti ole verenkierrossa (hypoglykemia)

Mahdoton tilanne, sillä elävällä henkilöllä on aina hieman sokeria veressä. Hypoglykemia tarkoittaa, että verensokeri on normaalia pienempi.

Tämä käynnistää elimistössä uuden reaktion, jossa
elimistö toisaalta pyrkii hajottamaan glysogeeniä

Kirjoitusvirhe, mutta korjataan silti: glykogeenia.

mm. lihaksista ja maksasta, ja toisaalta
yrittää synteettisesti saada glukoosia elimistössä
olevista proteiineista. Käytännössä henkilön alkaa
tehdä mieli lisää sokeria.

Proteiineja aletaan käyttää energiaksi (glukoosiksi) vasta sitten, kun maksan glykogeenivarat on kulutettu loppuun. Normaalisti maksan glykogeenivaroilla pärjätään aterioiden välisten aikojen yli. Lisäksi jos nimenomaan sokeria alkaa tehdä mieli, niin se on ylempien kognitiivisten toimintojen syytä. Alhainen verensokeripitoisuus on yksi niistä tekijöistä, joka indusoi nälkää, mutta nälkä ei valikoi ravintoa.

Täten runsaasti sokeria sisältävä ruokavalio
rappeuttaa elimistön kykyä imeyttää glukoosia,

Imeyttää? Minne ja mistä?

insuliinin tuotanto kasvaa heikentäen entisestään
glukoosivarantoja,

Ei pidä paikkaansa. Insuliini on ainoa tiedetty tekijä (ihmisessä), joka varastoi glukoosia elimistöön. Kyseessä on siis anabolinen (varantoja lisäävä) hormoni, jonka tuotannon lisääntyminen ei siis heikennä glukoosivarantoja.

jotka ylipäätään tulevat
korostuneina yliannostuspiikkeinä elimistöön

Totta.

ja häpyvät insuliinin ansiosta yhtä nopeasti hyödyntämättä
keskushermoston toimintaa käytännössä lainkaan.

Normaali-ihmisellä verensokeri pysyy suhteellisen vakiona.

Luonnollisessa, jalostamatonta sokeria tai
makeutusaineita sisältämättömässä ruokavaliossa
glukoosi saadaan hedelmistä ja vihanneksista
ruoansulatusprosessin kautta tasaisesti.

Totta taas.

Eli: runsaasti jalostettua sokeria sisältävä ruokavalio
rappeuttaa keskushermostoa pakottamalla sen jatkuvaan
rasitukseen ensin liiallisella glukoosilla ja heti
perään glukoosivajeella.

Verensokerin glukoosipitoisuus ei ole suoraan verrannollinen aivosolun sisäiseen glukoosipitoisuuteen, sillä aivosolujen pinnalla on glukoositransportterimolekyylejä, jotka ottavat verenkierrosta tarvittavan määrän glukoosia aivoihin.

Tämä sahaava liike
johtaa myös immuniteettijärjestelmän toiminnan
häiriintymiseen rasittaessaan haimaa ja keskushermostoa,
joten liiallinen sokeri edesauttaa myös erilaisten
viruspohjaisten tautien tartuntariskiä, jne.

Tämä voi pitää paikkansa, tai olla pitämättä. Luultavasti viimeistään tässä vaiheessa pitäisi soittaa sille sokeriaineenvaihdunnan asiantuntijalle... Bottom line näyttäisi kuitenkin olevan seuraava: Normaalilla terveellä henkilöllä ei ole aihetta huoleen, ainakaan jos sokerimäärät pysyvät edes jossain määrin järkevissä rajoissa.

Epailija:
Niin tosiaan. Kaverillani ei ollut juuri mitään positiivista sanottavaa tästä sokeria koskevasta tietoiskusta, vaan vertasi tekstiä Anna-lehden artikkeleihin. Toisaalta todettiin myös, että asiasta olisi parempi kysyä joltain sokeriaineenvaihduntaan erikoistuneelta lääkäriltä.

Ohessa pienet ja vähän isommat korjaukset ja huomautukset ja kommentit (enemmän tai vähemmän suoria lainauksia).

Ai ei mitään hyvää sanottavaa vaikka asiasisältö
oli pääsääntösesti oikein? Mut lähdekritiikin
osalta erinomainen suoritus, suhtautuisivatpa
kaikki kaikkeen informaatioon yhtä kriittisesti - olipa
kyse sitten minusta, Anna-lehdestä tai
tutusta lääkäristä (lääketieteen opiskelijasta?)

Tres:
Valitettavasti insuliini itse ei häviä elimistöstä samaan
tahtiin kuin sinne keinotekoisesti ja suurina määrinä
imeytetty glukoosi, vaan se häviää elimistöstä
huomattavasti hitaammin. Tämä johtaa tilaan,
jossa jäljelle jäävä insuliini hävittää glukoosia
enemmän kuin sitä ehtii elimistöön imeytymään,
ja keskushermostolle tärkeää glukoosia ei enää
yksinkertaisesti ole verenkierrossa (hypoglykemia)
---
Epailija:
Mahdoton tilanne, sillä elävällä henkilöllä on aina hieman sokeria veressä. Hypoglykemia tarkoittaa, että verensokeri on normaalia pienempi.

Totta. 'ei yksinkertaisesti ole verenkierrossa' oli
liioittelua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö
vajetta syntyisi.

Tres:
Tämä käynnistää elimistössä uuden reaktion, jossa
elimistö toisaalta pyrkii hajottamaan glysogeeniä

---

Epailija:
Kirjoitusvirhe, mutta korjataan silti: glykogeenia.

Tottis, käytin tässä kohtaa lähteenä englanninkielistä tekstiä
jossa 'glycogen' on toki glykogeeni, ei glysogeeni, tämän
virheen pyrin korjaamaan huomattuani sen jälkikäteen
mutta tuo unohtui.

Tres:
mm. lihaksista ja maksasta, ja toisaalta
yrittää synteettisesti saada glukoosia elimistössä
olevista proteiineista. Käytännössä henkilön alkaa
tehdä mieli lisää sokeria.
---
Proteiineja aletaan käyttää energiaksi (glukoosiksi) vasta sitten, kun maksan glykogeenivarat on kulutettu loppuun. Normaalisti maksan glykogeenivaroilla pärjätään aterioiden välisten aikojen yli. Lisäksi jos nimenomaan sokeria alkaa tehdä mieli, niin se on ylempien kognitiivisten toimintojen syytä. Alhainen verensokeripitoisuus on yksi niistä tekijöistä, joka indusoi nälkää, mutta nälkä ei valikoi ravintoa.

Kyse olikin tilanteesta, jossa sokeria on nautittu
annostus joka ylittää 'normaalin aterian' sisältämät
määrät. Siinä olet (tai tuttavasi on) oikeassa, että
varsinainen makeannälkä on osin kognitiivista
perää.

Tres:
Täten runsaasti sokeria sisältävä ruokavalio
rappeuttaa elimistön kykyä imeyttää glukoosia,
---
Epailija:
Imeyttää? Minne ja mistä?

Eikö tämä ilmennyt jo asiayhteydestä?
Nautitusta ravinnosta verenkiertoon, luonnollisesti.

Tres:
insuliinin tuotanto kasvaa heikentäen entisestään
glukoosivarantoja,
Epailija:
Ei pidä paikkaansa. Insuliini on ainoa tiedetty tekijä (ihmisessä), joka varastoi glukoosia elimistöön. Kyseessä on siis anabolinen (varantoja lisäävä) hormoni, jonka tuotannon lisääntyminen ei siis heikennä glukoosivarantoja.

Olin siis ilmeisesti yksiselitteisen väärässä tässä.

Epailija:
Tämä voi pitää paikkansa, tai olla pitämättä. Luultavasti viimeistään tässä vaiheessa pitäisi soittaa sille sokeriaineenvaihdunnan asiantuntijalle... Bottom line näyttäisi kuitenkin olevan seuraava: Normaalilla terveellä henkilöllä ei ole aihetta huoleen, ainakaan jos sokerimäärät pysyvät edes jossain määrin järkevissä rajoissa.

Bottom line: 'jossain määrin järkevät rajat' ovat luonnollisesti
juuri se, joista nyt oli kyse, ja siitä miten ne ovat länsimaisessa
kulutusyhteiskunnassa nähdäkseni ylittyneet. Seuraavaksi
voitkin kysyä jatkokysymyksinä tuttavaltasi, mitä hän
pitää 'järkevänä määränä' ja onko suomalaisten vuosittain
keskimäärin nauttima 60 kiloa sokeria 'järkevä määrä'
(saati amerikkalaisten 120 kiloa). Kysy samalla, miten
suurien sokerimäärien nauttiminen vaikuttaa diabeteksen
kehittymiseen, tai miten sokeripiikit elimistössä vaikuttavat
adrenaliinin määrään verenkierrossa, ja miten tämä puolestaan
vaikuttaa stressitasoon.

Kysymyksiä. kysymyksiä

Tres:
Ai ei mitään hyvää sanottavaa vaikka asiasisältö
oli pääsääntösesti oikein? Mut lähdekritiikin
osalta erinomainen suoritus, suhtautuisivatpa
kaikki kaikkeen informaatioon yhtä kriittisesti - olipa
kyse sitten minusta, Anna-lehdestä tai
tutusta lääkäristä (lääketieteen opiskelijasta?)

No siis se oli kaverin ensireaktio. Se, että ihan paikkansa pitävää asiaa oli sotkettu asiavirheisiin taisi nostattaa vahvan vastareaktion. Ei se kaverin kanta loppupeleissä ihan niin jyrkkä ollutkaan, kuten kommenteista käynee ilmi. Ja kyseessä tosiaan oli tuttu lääketieteen yo / tekniikan yo, joten mistään asiantuntijakritiikistä ei sinänsä kyllä ole kyse. Toisaalta eivät ne asiantuntijatkaan aina oikeassa ole...

Totta. 'ei yksinkertaisesti ole verenkierrossa' oli
liioittelua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö
vajetta syntyisi.

Ei toki tarkoitakaan. Jos jostain vielä saisi tietää miten merkittävä vaje kyseessä sattaisi olla...

Kyse olikin tilanteesta, jossa sokeria on nautittu
annostus joka ylittää 'normaalin aterian' sisältämät
määrät. Siinä olet (tai tuttavasi on) oikeassa, että
varsinainen makeannälkä on osin kognitiivista
perää.

Lähdekritiikkin ansiollisuus (tai sen puute) menee tässä tosiaan kaverini piikkiin. Näin lonkalta heittäisin (koska kaveri ei tähän puuttunut), että käytännössä tuo ”normaalin aterian” sisältämät sokerimäärät täytyy ylittää semmoisella määrällä, että sitä ei hevin tule nautittua - edes nykyajan yhteiskunnassa.

Ei täällä sattuisi olemaan sokeriaineenvaihdunnan asiantuntijaa paikalla?

Epailija:
Imeyttää? Minne ja mistä?
---
Eikö tämä ilmennyt jo asiayhteydestä?
Nautitusta ravinnosta verenkiertoon, luonnollisesti.

Luultavasti konteksti hävinnyt tekstiä pilkottaessa tai ajatus katkennut vastinetta kirjoittaessa. Tai sitten ajatus tuon ravinto-verenkierto-imeytyskyvyn rappeutumisesta tuntui niin vieraalta, että sitä ei voinut sisäistää. En tiedä.

Bottom line: 'jossain määrin järkevät rajat' ovat luonnollisesti
juuri se, joista nyt oli kyse, ja siitä miten ne ovat länsimaisessa
kulutusyhteiskunnassa nähdäkseni ylittyneet. Seuraavaksi
voitkin kysyä jatkokysymyksinä tuttavaltasi, mitä hän
pitää 'järkevänä määränä' ja onko suomalaisten vuosittain
keskimäärin nauttima 60 kiloa sokeria 'järkevä määrä'
(saati amerikkalaisten 120 kiloa). Kysy samalla, miten
suurien sokerimäärien nauttiminen vaikuttaa diabeteksen
kehittymiseen, tai miten sokeripiikit elimistössä vaikuttavat
adrenaliinin määrään verenkierrossa, ja miten tämä puolestaan
vaikuttaa stressitasoon.

Luulenpa, että tämä on taas niitä kohtia, joissa pitäisi pyytää se asiantuntija apuun. Etenkin kun olen jo yhden tuopin velkaa tälle kaverilleni. Noh. Ei heitetä hanskoja tiskiin kuitenkaan ihan heti, vaan katsotaan, josko tuohon saisi selvyyttä.

Liian pitkiä tekstejä .. ei jaksa lukea

Howdy:
Liian pitkiä tekstejä .. ei jaksa lukea

Syötsä paljon sokeria sisältäviä tuotteita

[muokattu 7.10.2003 16:30]

huumeet huumeet huumeet....
kyllä niitä on käytetty... mutta popsiminen loppu siihen ku tapas yhen tytön joka sano että oon fiksumpi ihminen ku semmonen joka käyttää.. ni sit aivois klikkas.. loppu siihen... en ole kolmeen vuoteen käyttäny.. ja kyllä oon tyytyväinen.. bileis on kivempaa ku on ilman mitää kemikaaleja... ihmiset saattaa luulla että oon popsinu jotain nipsui... mut ei kyl pidä paikkaansa... oon syöny joko karkkia tai sit imeskelly tikkareita... vesi on kyl hyvää... ja red bull, ed, tai battery kyl piristää mua ihan tarpeeks... mut jos joku käyttää ni se on heidän oma valintansa.. jos ei pysty kontrolloimaan käyttämistä ni sit ei kannattais ees käyttää.. .. mut joo... siis huumeet siis sopii joilleki ja joilleki se ei sit sovi ollenkaan... kyllä kaikkien pitäs koittaa miltä tuntuu bailata selvinpäin... se vaan on niin hauskaa.. siitä jää muistojaki... oho.. mites mun viestist tuli näin pitkä? innostuin vähän kirjotteleen ku mul on vähän tylsää tääl töis... mut täs on mun mielipide... saako tost ees mitään selvää?

huumeiden kanssa pitää ottaa huomioon muutakin kuin se että oma pää kestää.
ite polttelin sauhua jonkin aikaa ja sitten porukat sai selville ja eivät oikein tykänneet.. lopetin ihan sen takia kun ihmiset ympärillä piinaa.. kaverit ei niinkään mutta muut..
ehkä sitten voin harkita uudestaan kun saan opiskelut tästä loppuun ja kämpän

Menköön nyt sitten ohi topikin varsinaisesta aiheesta. Nimimerkki Tres:llä on selvästi ansiokkaan inkvisiittorimainen ote valistukseen, hyvä niin kun oikealla asialla ollaan : )
Hyvinvointivaltioiden suurimpia ongelmia on sattuneesta syystä mm. lihavuus, ja sitä käsi kädessä seuraavat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet jne jne, jotka nostavat yhteiskuntamme kustannuksia. Nyt kun viime aikoina insuliini (joka siis säätelee yhtenä tekijänä verensokerin pitoisuutta) ja sokeri (tuo hammaspeikon kelju ystävä) on kytketty yhteiskuntamme kustannuksia lisääviin tekijöihin, niin asiallinen valistus nauttimamme ravinnon koostumuksesta on toki oikeutettu.

Alzheimerin taudin patologiaan kuuluu ns. beta-amyloidi, joka kertyy plakkeina korvien välissä sijaitsevaan hyytelöön, jota myös aivoiksi kutsutaan. Tämä tapahtuu pitkän ajan kuluessa, varsinkin kun ikää on kertynyt tarpeeksi (normaalisti beta-amyloidi poistuukin aivoista varsin tehokkaasti). Howevö, viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että häiriöt beta-amyloidia hajottavien entsyymien toiminnassa voisivat johtaa beta-amyloidin kertymiseen tuohon ”korvaväliaivohyytelöön”.

Yksi näistä beta-amyloidia hajottavista entsyymeistä on nimeltään IDE (insulin-degrading enzyme tai lyhyemmin insulysin) (Qiu W et al., J Biol Chem, 1998). Kappas vaan, huomaatteko jotain mielenkiintoista? Siis insuliinia hajottava entsyymi osallistuu myös beta-amyloidin hajotukseen, joka on siis yksi näistä Alzheimerin pääjehuista! Nyt kun keittoon lisätään vielä mausteeksi tieto, että IDE hajottelee paljon mieluummin insuliinia kuin beta-amyloidia, niin siitähän soppa syntyy. Eli jos sulla on tän hypoteesin mukaan enemmän insuliinia veressä, IDE hajottelee ylimääräistä insuliinia ja beta-amyloidin hajoaminen heikkenee olennaisesti. IDE:n osuutta Alzheimerin synnyssä tukee mm. poistogeenihiirimalli, jolta puuttuu IDE-geeni (Farris W et al., PNAS, 2003). IDE-poistogeenisillä hiirillä todettiin hyperinsuliemiaa ja heikentynyt glukoosin sieto (tila joka muistuttaa tyyppi II diabetestä) ja niiden aivoissa on puolet enemmän beta-amyloidia kuin normaaleilla verrokkihiirillä. Myös geneettiset tutkimukset ovat osoittaneet, että IDE geenin sisältävällä kromosomi 10:llä on yhteys diabetekseen ja Alzheimerin tautiin (Bertram et al., 2000, Science). Tosin tuo kromosomi 10 linkki on vain yksi muiden joukossa, toki muitakin myöhään alkavan Alzheimerin riskitekijöitä löytyy, esim. apolipoproteiini E. Näiden lisäksi insuliinin on todettu lisäävän beta-amyloidin määrää aivo-selkäydinnesteessa, viite edellisessä postissa.

Jos insuliini ja Alzheimer pystytään lopullisesti naittamaan yhteen, niin silloin liiallinen sokerin syönti ja sitä mahdollisesti seuraavat sokerimetabolian häiriöt (esim. kompensatorinen hyperinsulinemia) voidaan laskea yhdeksi riskitekijäksi Alzheimerin taudin synnyssä.

.....säälin niitä jotka käyttää (esim minä)... vittu mul oli kyl hauskaa ekat 3 vuotta mut vittu et ottaa päähän nyt ku ei tuu enää sama ”ihana olo”.
eemeleist en tykkää enää yhtään ja pöhinääkin käytän vaan six et jaksan kauemmin bailata. eihän siitä nyt mitään fiiliksii tuu.
... jos on nukkunu hyvin edellisen yön kannattaa lähtee selvinpäin mun mielest.
onko kukaan muuten syöny eemeleitä yli 5 vuotta ja saa niist viel hyvän olon?
...nii... ja vaikka en olis muutama vuos sitten uskonu et sanoisin tän, mut kännääminen on jeez!

abcdtatu, minäkin olen mielestäni fiksumpi kuin moni ihminen, joka käyttää. ;) en kyl tosin koe tarvetta oman käytön lopettamiseen. :D

ja joy, sääli ihan vapaasti. ja olen imaillut nakkuloita 6 vuotta, viimeksi varsin kivat fiilikset moisista tuli viime viikonloppuna. se voi sit tietenkin olla eri asia, jos olet niitä työksesi kiskonut.

oma kantani: yksinomaan huumeiden käyttö ei todellakaan ole mikään peruste mitata jonkun fiksuutta tai säälintarvetta.

offtopic: hakekaa kiksupäät intternezgust Winamp 3:lle iZotope Ozone demo, pistäkää suosikkikiksusettinne soimaan. sit viel simmut kiinni ja on ihan q olisitte Merikaapelihallis!

[muokattu 15.10.2003 17:26]

Huumeet on Suomessa ensisijaisesti mielletty sosiaaliseksi ongelmaksi, jonka ratkaisemiseksi on käytetty tiukkaa kontrollipolitiikkaa. Hyvinkin erilaisiin huumausaineisiin sovelletaan lainsäädännöllisesti yhteistä valvonta- ja rangaistuskäytäntöä. Huumeiden kokeilu, säännöllinen käyttö ja huumeriippuvuus näyttävät huumevalvonnassa, joukkoviestinnässä ja yleisessä keskustelussa tarkoittavan samaa asiaa. Ihanteellinen päämäärä, huumeeton yhteisö, on osoittautunut epärealistiseksi. Tämä tosiasia on kirjattu myös viralliseen huumausainestrategiaan. Rajallisista resursseista huolimatta on päihde- ja terveydenhuollossa viime aikoina ryhdytty kehittämään erityisesti huumepotilaille tarkoitettuja hoitoja ja hoitojärjestelmiä. (Asia sinänsä hyvä mutta ovatko kaikki jotka käyttävät huumeita riippuvaisia?!?!?!) Mietitään sitä!!

Imukuppilapsi:
abcdtatu, minäkin olen mielestäni fiksumpi kuin moni ihminen, joka käyttää. ;) en kyl tosin koe tarvetta oman käytön lopettamiseen. :D

no ei se ollut kyllä ainut syy miksi lopetin... olin juuri astumas armeijän harmaisiin/vihreisiin.. ja oisin vaan lopettanu sen ajaksi.. mutta se loppuki sit kokonaan...

Jammailija on ihan oikeessa ton valistuksen suhteen. MUTTA, pelottelu pitää varmasti ihmiset helpommin erossa huumeista. Mää ainakin pelkäsin kaikenmoisia C-vitamiinia vahvempia aineita aiemmin ihan kuollakseni juuri \”valistuksen\” takia. Onhan pelotteluissa perääkin, eihän sitä voi kieltää, mutta.. mitä todennäköisimmin kenenkään elämä ei mene pilalle yhden nipsun takia.

Jammailija: Nyt tilanne on hyvä: Kultainen keskitie. Se ettei yhteiskunta hyväksy aineidenkäyttöä, saa porukan varovaisex - niistä ei siis julkisesti huudella. Se on ihan hyvä. Koska tää on semmonen juttu, jonka jokaisen täytyy itse löytää.
-yhdyn tähän

Cata:
Jammailija on ihan oikeessa ton valistuksen suhteen. MUTTA, pelottelu pitää varmasti ihmiset helpommin erossa huumeista. Mää ainakin pelkäsin kaikenmoisia C-vitamiinia vahvempia aineita aiemmin ihan kuollakseni juuri ”valistuksen” takia. Onhan pelotteluissa perääkin, eihän sitä voi kieltää, mutta.. mitä todennäköisimmin kenenkään elämä ei mene pilalle yhden nipsun takia.

toihan siinä valistuksessa vaarallista onkin.
Kun ykskin on kokeillu ja todennu et:
hei! en jääny koukkuun, ei tullu mitää pahempii
jälkioireita ja oli ihan vitun siistii niin totta
hemmetissä se kertoo siitä kavereilleen ja samalla
menee sit romukoppaan kaikki koulussa imailtu
propaganda. Näin ainakin muutamalla pikkupaikkakunnalla
on takavuosina käynyt, nimim. vastaavia tapahtumia
ja päihteiden leviämistä maaseudulla takavuosina
hyvinkin läheltä seurannut.

joo-o... niin sitä taas viikonloppuna nähtiin bileissä viihdekäyttäjiä oikein kohtuuden rajoissa. tälle aiheelle voi olla oma otsikkonsa, mutta en jaksa etsiä.
en ole mikään moralisoimaan ihmisiä, mutta kyllä sen verran pitäisi jokaisen tajuta että vetää ne öyskänsä muualla kuin julkisilla paikoilla.

en käsitä, miten sivistyneet ihmiset viitsivät käydä aamu toisensa jälkeen sätkimässä ja kuolaamassa premin sohvilla. onko se pelkästään huomion hakemista vai täydellistä ääliömäisyyttä??

voitte olla ihan varmoja, että peli vihelletään kohta poikki, jos aivoton koriseminen ei kohta lopu. baarien henkilökunta alkaa olla täysin kyllästynyt pelkäämään, että taas joku kuolee käsiin... tai ainakin sinne päin. ei ole kaukana sekään, että ravintoloiden lupia aletaan syynäämään, kun aina aamuisin joku valopää päättää pysäyttää sydämensä. sekaisin saa olla, mutta rajansa kaikella!!

vetäkää överinne jossakin muualla. ei tarvitse tulla hakemaan huomiota tai kaipaamaan sääliä bileisiin. kaikille sattuu vahinkoja, mutta eräille näköjään sattuu niitä joka kerta. se ei enää voi olla edes hauskaa!!

en usko olevani ainoa, joka kärsii asiasta. pelkään tuttujeni puolesta enkä halua todellakaan nähdä kenenkään heittävän elämäänsä hukkaan huumeiden vuoksi.

-murmuruhuu