Asiakas on aina väärässä.

kilobitti:
---
mayah:
Sitte kassantäti ottaa totuttuun tapaan tavaraa siitä liukuhihnalta ja sit se idioottikundi kiljasee, et "ei ku mulla on vaan tää!!!" "No pistä se v*tun seuraava asiakas-kyltti siihen, heitä se sun röökiaskis siihen liukuhihnalle ja pistä seuraava asiakas-kyltti perään"
---


Jopas jengi hajoilee pienistä asioista.

mayahilta taitaa pian loppua rautalankavarastot..... mä yritän sun puolesta vielä kerran.

kilobitti, tuskinpa kukaan hajoilee jos tuo tapahtuu pari kertaa, mut ku tää tapahtuu vaikkapa parin vuoden aikana noin kymmenen kertaa päivässä (ellei useammin plus vielä muut asiakkaiden neronleimaukset) niin ehkäpä säkin voisit olla hieman ei-niin-iloinen, eikös?

eli tää threadi nyt oli mm sitä varten et jengi voi kertoo asiakkaiden käytöstavoista, tyhmyydestä etc, purkaa näitä tuntoja, ja samalla "oppia" miten ite asiakkaana voisi mahdollisesti käyttäytyä.

suurin osa meistä asiakaspalveluduunia tekevistä nauttii työstään yksittäisiä insidenttejä lukuunottamatta. eikös tää jo nyt ole tullut selväksi?

Kyllä taas lauantaina jonottavat asiakkaat katto pitkään kun käskin tyypin "painua vittuun" kovalla äänellä ovella. Jonossa olevat asiakkaat ei vaan tajunnut että kyseinen sankari, lennettyään ulos ennen klo 23, oli sinnikkäästi yrittänyt sisään kaikilla mahdollisilla tavoilla kolmen tunnin ajan muutaman minuutin välein. Eikä jakeluun mennyt ei niin millään että kannattaisi ehkä mennä kotiin siltä illalta. Mistä noita älypäitä sikiää? No, eipä tullut aika tylsäksi loppuillastakaan, kyllä sai monet hyvät naurut toilailua seuratessa *muhaha* Paras rangaistus tollasesta olis kuvata koko homma ja näyttää henkilölle itselleen (+tietenkin hänen kaikille kavereilleen ja työnantajalle yms *muhaha*)

Tämä nyt ei välttämättä kuvaa Mayahin asiointia rautakaupassa mutta tämä onnistuu pilaamaan päivän tehokkaasti:

Asiakas (humalainen maajussi) saapuu liikkeeseen, jonottaa palveluvuoroaan. Vuoron saatuaan sanoo että "Sen-ja-sen-kyntökoneen-siiven-mutterin-alle-sopiva-prikka" ja jää odottamaan että ojennat hänelle sen. Kaupassa on miljoonan miljoonaa pientä tavaraa, ei jokaiseen mutteriin ja pulttiin ole merkitty mihin se sopii! Siellä on niitä yleiskäyttöisiä pultteja ja prikkoja laatikoissa joista voi käydä etsimässä sopivaa. Asiakas menettää hermonsa kun en tiedä millainen tuon osan pitää olla. Nyt mennään yhdessä osastolle jossa niitä muttereita ja prikkoja on, sitten katsellaan josko asiakas löytäisi haluamansa kokoisen osan. Samalla kun asiakas tutkailee hyllyä, saan kuulla miten tyhmä olen kun en tuollaista palikkaa löydä. Osan löydettyään asiakas jatkaa vittuilua ja epäilee että mitä teen siellä töissä kun en edes tuota tiennyt.

Samassa kaupassa oli myös mahdollisuus ostaa laskulle joka lähetettiin aina kerran kuussa asiakkaalle. Kaupassa kävi kesäisin älyttömästi asiakkaita, eikä niiden kaikkien nimiä voi muistaa joten piti tietysti kohteliaasti tiedustella sitä. Sitten näiltä sai kuulla vittuilua että "minä olen perkele vakioasiakas, etkö sä saatanan tollo muista mun nimeä vieläkään.." No anteeksi nyt vaan kun täällä on laskulle meneviä asiakkaita monta sataa..

En ole enää rautakaupassa töissä (onneksi!), ei pää kestä noita palveluammatteja.

Itselläni ei ole onneksi ollut mitää ongelmia asiakas palvelussa...
n.90% asiakkaista ovat olleet tyytyväisiä ja
antaa hyvää palautetta...
Mitä sitä turhaa tressii ottamaan niistä 10:stä %:sta , jos muuten menee oikeen loistavasti..

kyl on tuttua, kyl on tuttua. viime lauantaina ei tullut ihan mitään spesiaalitapausta, mut huomen taas työvuoro, sit voi raportoida mikäli jotain kivaa käy. ^___^

Verano:
mayahilta taitaa pian loppua rautalankavarastot..... mä yritän sun puolesta vielä kerran.

Kiitos vaan, ymmärsin Mayahin tekstin jo itsessään. Lisäksi olen itse
seissyt kaksi kesää tiskin takana myymässä, neljä kesää puhelinlangalla
palvelemassa asiakkaita, ja nykyiseenkin työtehtävääni liittyy osin
asiakaspalvelu, laskutavasta riippuen siis yht. 2-4 vuotta asiakaspalvelua
-> ymmärrystä löytyy sitäkin kautta.

eli tää threadi nyt oli mm sitä varten et jengi voi kertoo asiakkaiden käytöstavoista, tyhmyydestä etc, purkaa näitä tuntoja, ja samalla "oppia" miten ite asiakkaana voisi mahdollisesti käyttäyty

Tää keskustelu on jo suhteellisen kärjistynyt, ja kukaan ei edes yritä
miettiä mitä toinen osapuoli tilanteessa ajattelee, vaan keskitytään vain ja
ainoastaan mollaamiseen. Silloin on turha puhua mistään 'oppimisesta'.

Pointti; ongelmat vähenee heti jos sekä asiakas että asiakaspalvelija
yrittää olla vähän kärsivällisempiä. Tyypillisesti ongelma lähtee siitä että
jompi kumpi urputtaa, toinen lähtee mukaan, tilanne provosoituu ja
loppujen lopuksi kaikki on vaan perusvittumaisia toisilleen koska
'kusipäitähän noi on joka tapauksessa'. On ylipäätään vähän hölmöä
erotella asiakas- ja asiakaspalvelu-keskustelua, kun on kyse saman
kolikon eri puolista.

eikös tää jo nyt ole tullut selväksi?

Aika kauan jaksoit selittää ottaen huomioon ettei ollut mitään selitettävää. Propsit.


____________________________________________________

omien asiakaspalvelukokemusten helmiä;

-15-vuotiaana kuuntelin asiakkaan n. vartin pituisen raivokkaan
saarnan siitä kuinka nykyajan nuoriso (=minä) on perseestä. Syy;
kerroin kuinka paljon lastenpyörän sisäkumin vaihto maksaa.
-seuraavassa duunissa oli yksi puhelinasiakas, josta selvisi vaan jos
tiesi että vihainen epämääräinen örinä puhelun alussa tarkoittaa
erästä maanrakennusfirmaa pääkaupunkiseudulta. Muistan kyseisen
firman nimen, osoitteen ja asiakasnron edelleenkin ulkoa niin monen
"asiakaspalvelu-katastrofin" seurauksena.
-sympaattisempana tapauksena ruotsinkielinen rouvashenkilö, jota oli
palloteltu yrityksen puhelinverkossa jo kolmasti ruotsinkielentaitoista
hakiessa; olin siis neljäs henkilö jonka kanssa hän puhui. Kun vihdoin
puhuttiin samaa kieltä, selvitimme että puhelinliittymää koskevissa
asioissa kannattaa ottaa yhteyttä puhelinoperaattoriin, eikä
öljyyhtiöön, ja surffasin hänelle Soneran vaihteen numeron.

Cloud:
Jet lahdessa ainakin vaatii kirjeteitse anomista rahanpalautukseen =))) siin ei kande paljoo vittuilla kirjees jos haluu rahansa takas =))))

Espoossa ainakin kylmäasemalta löytyy valmiita lappuja, joilla voi hakea korvausta kun bensaa ei oo herunu, korkin lukko ollu jäässä tms... Ja vieressä palauteboksi. Mulle tuli kotiin kirje, jossa ilmoitettiin hakemus vastaanotetuksi. Noin viikon päästä tilille tipahti se 5 vai 10 euroa, joka oli jääny lukon jäätymisen takia käyttämättä.

Nykyisin sitä muistaa avata sen korkin ennen setelien syöttämistä.

kilobitti:



omien asiakaspalvelukokemusten helmiä;

-15-vuotiaana kuuntelin asiakkaan n. vartin pituisen raivokkaan
saarnan siitä kuinka nykyajan nuoriso (=minä) on perseestä. Syy;
kerroin kuinka paljon lastenpyörän sisäkumin vaihto maksaa.

Oletpas hirmuinen nuorisohuligaani kyllä. Oletti saavansa sen ilmaiseksi, tjsp.


Ja se miksi ravintola-aln työntekiät valittavat asikkaistaan on se että monikaan ihminen ei osaa käyttäytyä humalassa. Luulot omasta paremmuudestaan ja ihanuudestaan ja seksikkyydestään kasvavat mitä enemmän alkoholia on veressä. Oikeudentaju hämärtyy ja asiakkaat tekevät mitä ihmeellisempiä asioita (menevät henksun röökihuoneeseen istuun ja kuseen laittialle [huusin siinä niin kovaa kun keuhkoista lähti, vitutti hieman] tai oksentavat ihan suoraan tiskin eteen]). Ja väheksymättä mitään muuta palveluammattia niin voinen sanoa että ravintola-ala on ehkä pahin (ja jos ei pahin niin pahimmsta päästä). Ajatelkaa mitä ne ihmiset jotka selvinpäin jossain kaupankassalla tms. valittavat tekevät kun saavat vähän viinasta mooottoriinsa? Ja vaikkei niitä vittuiluita ja päänaukomisia saisi ottaa henk.koht. niin kyllä se jää vaivaamaan mieltä ja pahoittamaan omaa mielialaa kun känninen juntti haukkuu sinut sen takia kun hän on lliian humalassa eikä hänelle enään anniskella, tai pilkun jälkeen kun kellon on jo tasan käyt raahaamassa kännisen ämmän vessasta ettei se enempää laita sitä vessaa remonttiin ja hän päättä lyödä sinua (väsyneenä ei välttis muista pitää sitä välimatkaa), tai käyt hakemassa asikaaan omat viinat pois ja henkeäsi uhataan koska et anna heidän juoda omasta pullostaan ravintolassa?
Mikä siinä on ettei se kunigasalkoholi monellekkaan sovi?

Tahtoisin kuulla sairaalahenkilökunnan omia kokemuksia. Uskon heidänkin saavan niin paljon sitä paskaa niskaansa vaikka tekevät hienoa työtä...

innae:
Ja väheksymättä mitään muuta palveluammattia niin voinen sanoa että ravintola-ala on ehkä pahin (ja jos ei pahin niin pahimmsta päästä).

Toinen paha ja usein säälimäni ammatikunta on bussikuskit helsingin seudulla. Reitit on usein todella tiukasti aikataulutettuja-> aikataulussa pysyminen on vaikeata ellei mahdotonta-> kuski stressaantuu, asiakkaat närkästyvät. Samalla pitää ajella hemmetin isoa autoa keskellä nykivää ruuhkaa...usein vieläpä ylitöinä. Työn 'hauskkuus' näkyy asiakkaalle mm. palveluhalukkuudessa; ei muakaan hymyilyttäisi.

kilobitti:
---
innae:
Ja väheksymättä mitään muuta palveluammattia niin voinen sanoa että ravintola-ala on ehkä pahin (ja jos ei pahin niin pahimmsta päästä).
---


Toinen paha ja usein säälimäni ammatikunta on bussikuskit helsingin seudulla. Reitit on usein todella tiukasti aikataulutettuja-> aikataulussa pysyminen on vaikeata ellei mahdotonta-> kuski stressaantuu, asiakkaat närkästyvät. Samalla pitää ajella hemmetin isoa autoa keskellä nykivää ruuhkaa...usein vieläpä ylitöinä. Työn 'hauskkuus' näkyy asiakkaalle mm. palveluhalukkuudessa; ei muakaan hymyilyttäisi.

Bussikuskien duuniajatkin on ihan persiistä (ainakin stadissa), yleensä he saavat mennä 2-puol 3 aikoihin aamulla/yöllä. Ja aikataulut ovat aivan liian tiukat, niissä ei meinata pysyä eiruuhka-aikanakaan.
Eipä se poliisin ammattikaan ole hehkeä. Onhan siinäkin ammattikunnassa omat mätäyksilöt (niin kuin jokaisessa muussakin) ja uudet poliisit ovat turhankin ammatti-intoisia.

Toivoisin että kun olettte asiakkaana niin muistakaa ettei se hymy teitäkään vaadi paljoa eikä se maksa ylimääräistä. Ja voi sitä myös kiittää ja sanoa ole hyvä, eikä vain olla hiljaa ja tuijottaa sen näköisenä kuin olisin viemässä rahat omaan taskuuni. Kun näet että minulla on kiire ja teen jotain juomasekoitusta, niin ethän tunge rahojasi naamani ja ala huutamaan jos en rupea sillä sekunnilla palvelemaan sinua ja toivon ettet ala päivittelemään kun on niin hidasta palvelua (teen parhaani mutta en omista kuin 2 kättä). Älä myöskään viheltele ja napsuttele, koska siellä ei ola yhtään koiraa eikä huoraa töissä (ihmisillä on pakkomielle tuohon viheltelemiseen ja napsutteluun, kyllä teidät huomataan mutta voit olla varma ettei millään hyvällä). Ja jos teet isomman tilauksen niin toivottavasti tilaat kaiken samalla kertaa, koska se ärsyttää ja hidastaa muiden palvelemista jos tilaat jokaisen tuotteen kerrallaan (ärsyttää hlökuntaa ja muita asiakkaita). Ja ne kupit ja lasit eivät ole stögigsiä (tuhka pilaa pesukoneen kun se palaa sinne kiinni ja kivasti tarrautuu niihin laseihin) eivätkä tuopinaluset ole sitä varten että niistä saa tehdä palapelejä eikä myöskään stögikset ole roska-astioita joihin voi kaiken paskan tunkea. Annathan rauhan muille asiakkaille pitämällä äänen kohtuullisessa rajassa.

innae:
myöskään stögikset ole roska-astioita joihin voi kaiken paskan tunkea.

Tätä mä oon monesti miettiny, et minne niitä roskia pitäis raflassa laittaa. Joissain vessoissa ei ole ollenkaan roskista, niin alkaa vaihtoehdot olee aika hiljasessa =/ Mä oon ton tuhkiksen roskiksena rationalisoinu aina silleen, et kuhan sinne ei laita mitään herkästi syttyvää, nii saa blokkari helposti samalla kertaa roskat ja tumpit (lienee roskia nekin x]

Ja sit henkilökohtainen helvettini: käytän kahvini seassa Hermesetas-nimistä makeutusainetta.

a) Ne yksittäispakkaukset (joissa tosin on kaks nappii) on aivan persiasta, en oo kertaakaan saanu niitä nappeja putoamaan sieltä ekalla yrittämällä kun on eka repiny auki

b) Minne ne roskat siitä pakkauksesta laitetaan? Sama koskee myös esim. pieniä hunajapurkkeja ja sekoitustikkuja, joita on samoilla laitumilla. Huoltiksella on aina roskis, jonne noita voi tykittää, mutta kahviloissa se vaikuttaa olevan aika harvinaisuus. Onko se sitten kivaa, että jätän jälkeeni avatun hunajapurkin, parit Hermesetas-paperit ja märän sekotustikun suoraan pöydälle? Ei, mutta eipä mulle oo oikein tarjottu vaihtoehtojakaan. Ton sekotustikun annan yleensä kassalla kuivasta päästä, ettei ne joudu sit pyyhkimään taas kerran pöytää ja menee suoraan roskiinki. </rant>

Rysty:
Asiakas (humalainen maajussi) saapuu liikkeeseen, jonottaa palveluvuoroaan. Vuoron saatuaan sanoo että "Sen-ja-sen-kyntökoneen-siiven-mutterin-alle-sopiva-prikka" ja jää odottamaan että ojennat hänelle sen. Kaupassa on miljoonan miljoonaa pientä tavaraa, ei jokaiseen mutteriin ja pulttiin ole merkitty mihin se sopii! Siellä on niitä yleiskäyttöisiä pultteja ja prikkoja laatikoissa joista voi käydä etsimässä sopivaa. Asiakas menettää hermonsa kun en tiedä millainen tuon osan pitää olla. Nyt mennään yhdessä osastolle jossa niitä muttereita ja prikkoja on, sitten katsellaan josko asiakas löytäisi haluamansa kokoisen osan. Samalla kun asiakas tutkailee hyllyä, saan kuulla miten tyhmä olen kun en tuollaista palikkaa löydä. Osan löydettyään asiakas jatkaa vittuilua ja epäilee että mitä teen siellä töissä kun en edes tuota tiennyt.

Tottakai asiakkaan täytyy ymmärtää, ettei henkilökunta voi tunnistaa/tietää kaikkien mahdollisten vempeleiden osia ja löytää niitä *simsalabim*. Toisaalta voi taas sattua tapauksia, joissa kyseinen työntekijä tietää tarkalleen mitä osaa haetaan ja löytää sen mutteriprikkalokero-helvetistä muutamassa sekunnissa. Paskempi mäihä tietysti on, jos olet juuri toissapäivänä aloittanut kesäduunari.

Varaosaliikkeessä autoon osia metsästäessä henkilökunta tietää yleensä aika hyvin auton mallin perusteella, mikä osa on hakusessa tai vaihtoehtoisesti etsii sen katalogista. Kyllä, ymmärrän, rautakauppa ja varaosaliike eivät ole täysin sama asia.

Isommissa kaupoissa on aivan omat osastot erilaisille tuotteille. Tällä erottelulla voi työntekijöiltä löytyä erikoisosaamista vaikkapa maaleista ja kaakeleista. Kyllä sitä myyjän asiantuntemusta kannattaa käyttää hyväkseen, siitä työntekijälle yleensä maksetaan.

niomic:
---

Tätä mä oon monesti miettiny, et minne niitä roskia pitäis raflassa laittaa. Joissain vessoissa ei ole ollenkaan roskista, niin alkaa vaihtoehdot olee aika hiljasessa =/ Mä oon ton tuhkiksen roskiksena rationalisoinu aina silleen, et kuhan sinne ei laita mitään herkästi syttyvää, nii saa blokkari helposti samalla kertaa roskat ja tumpit (lienee roskia nekin x]

Ja sit henkilökohtainen helvettini: käytän kahvini seassa Hermesetas-nimistä makeutusainetta.

a) Ne yksittäispakkaukset (joissa tosin on kaks nappii) on aivan persiasta, en oo kertaakaan saanu niitä nappeja putoamaan sieltä ekalla yrittämällä kun on eka repiny auki

b) Minne ne roskat siitä pakkauksesta laitetaan? Sama koskee myös esim. pieniä hunajapurkkeja ja sekoitustikkuja, joita on samoilla laitumilla. Huoltiksella on aina roskis, jonne noita voi tykittää, mutta kahviloissa se vaikuttaa olevan aika harvinaisuus. Onko se sitten kivaa, että jätän jälkeeni avatun hunajapurkin, parit Hermesetas-paperit ja märän sekotustikun suoraan pöydälle? Ei, mutta eipä mulle oo oikein tarjottu vaihtoehtojakaan. Ton sekotustikun annan yleensä kassalla kuivasta päästä, ettei ne joudu sit pyyhkimään taas kerran pöytää ja menee suoraan roskiinki. </rant>

Se edes pikkuisen auttaa jos ei tunge sinne stögikseen mitn helposti syttyvää (esim. käsipaperisilppua) sillä ne tyhjennetään samaan pönttöön.
Itse annan siihen vierelle tyhjän rocksin johon voi laittaa sen teesihdin (purutee) ja hunajakipon tyhjänä. Tulee vähän enemmän tiskiä, mutta se on paljon kätevämpää kuin onkia niitä paskoja jostain muualta.

Yksi asia vielä, pliis älkää räkikö laittialle. Se vain nyt on niin junttimaista.

kilobitti:


Pointti; ongelmat vähenee heti jos sekä asiakas että asiakaspalvelija
yrittää olla vähän kärsivällisempiä. Tyypillisesti ongelma lähtee siitä että
jompi kumpi urputtaa, toinen lähtee mukaan, tilanne provosoituu ja
loppujen lopuksi kaikki on vaan perusvittumaisia toisilleen koska
'kusipäitähän noi on joka tapauksessa'.

mä en rehellisesti sanottuna muista ainuttakaan kertaa kahdeksalta vuodelta että olisin provosoitunut asiakkaan huonosta käytöksestä niin että oisin lähtenyt vittuiluun mukaan. toki joskus on asiakkaan käytös vituttanut, mut sen voi sit purkaa vaikka kertomalla sen duunikavereille, (joku vaikka tänne!) tms, yleensä sen kyllä unohtaa melkeinpä samantien.

kuten tuol aikasemmin sanoin niin paras tapa käsitellä vihaisia asiakkaita on olla korostetun ystävällinen ja asiallinen ja eläytyä asiakkaan tilanteeseen, tai tää on ainaki mulla toiminu. ja tosiaan tuolla tavalla toimimalla on monikin asiakas lepyttyään pyytänyt anteeksi käytöstään =)

omien asiakaspalvelukokemusten helmiä;

-15-vuotiaana kuuntelin asiakkaan n. vartin pituisen raivokkaan
saarnan siitä kuinka nykyajan nuoriso (=minä) on perseestä. Syy;
kerroin kuinka paljon lastenpyörän sisäkumin vaihto maksaa.
-seuraavassa duunissa oli yksi puhelinasiakas, josta selvisi vaan jos
tiesi että vihainen epämääräinen örinä puhelun alussa tarkoittaa
erästä maanrakennusfirmaa pääkaupunkiseudulta. Muistan kyseisen
firman nimen, osoitteen ja asiakasnron edelleenkin ulkoa niin monen
"asiakaspalvelu-katastrofin" seurauksena.
-sympaattisempana tapauksena ruotsinkielinen rouvashenkilö, jota oli
palloteltu yrityksen puhelinverkossa jo kolmasti ruotsinkielentaitoista
hakiessa; olin siis neljäs henkilö jonka kanssa hän puhui. Kun vihdoin
puhuttiin samaa kieltä, selvitimme että puhelinliittymää koskevissa
asioissa kannattaa ottaa yhteyttä puhelinoperaattoriin, eikä
öljyyhtiöön, ja surffasin hänelle Soneran vaihteen numeron.

no nyt ainakin ymmärsit threadin pointin ;)

ja vielä tuosta et ajatellaan asiaa vain omasta = asiakaspalvelijan näkökulmasta, niin kyllä mua ainakin harmittaa kun näen jossain huonoa asiaskaspalvelua ja työhönsä täysin kyrpiintyneen myyjän tms. toki kaikilla on huonoja päiviä, mut jos joka päivä vituttaa eikä asiakaspalvelu luonnistu niin ehkä se kuuluisa alanvaihto kannattaa..

itse kun olin kouluttamassa jengiä plus vuoropäällikkönä niin kyllä sitä törmäsi ihmisiin jotka vaan eivät soveltuneet alalle vaikka niitä kuinka olisi kouluttanut. ne oli esim niin arkoja että hyvä kun uskalsivat asiakkaalle hei sanoa, osa ei vaan saanut sitä hymyä kasvoilleen ja kaikkein pahin jos sosiaaliset taidot puuttuvat kokonaan niin niitä taitojahan ei sitten oikein voi opettaa ihan tuosta vaan.

Sade*:
Sitte oli vielä yks aika hurmaavan herttanen vanha setä ketä osti joka päivä 10 pulloo ykköskaljaa, lopulta selvis että se aina ku se tulee kauppaan ostamaan niitä se pöllii aina samalla pari pulloa, laittaen ne johonki laukkuunsa mikä on kärryissä.

Tää tuli mullekin yllätyksenä ekassa kassaduunissani, et se kivan tuntuinen setä joka joka päivä haki ne vakkarit yhden litran lonkun ja kaksi puolen litran kaljaa vaimolleen laittoikin aina tilaisuuden tullen ylimääräiset satsit jemmaan kassin pohjalle. Oppi katteleen tyyppejä ihan eri silmällä

Ja sit se kiva setä joka kasasi olutpullot valmiiksi reppuunsa (niin paljon kuin sinne mahtui) ja laittoi koko repun hihnalle että laske siitä Tosi kiva kaivella sinne reppuun että montakos pulloa tässä onkaan pinossa ja päällekkäin

---

Ah ne ihanat ATK -tuotteet:

Jos tulet ostamaan mustekasettia tulostimeesi niin ota näppäränä tyttönä/poikana ylös tulostimesi nimi ja numero tai mustekasetin numerokoodi. Se helpottaa myyjää löytämään oikean tuotteen. Myyjä ei voi auttaa sinua jos kerrot että laitteesi oli joku Hp deskjet.

Jos menet itse muistin perusteella valitsemaan koneeseesi värikasetin josta et ole ihan varma oliko se oikea ja myyjän neuvoa kysymättä ostat sen, niin älä avaa pakettia ja koita survoa sitä paikoilleen tulostimeen, vaan vertaa tulostimessa olevan patruunan koodia paketin päällä olevaan koodiin. Avattua patruunaa kun ei voi ottaa kauppaan takaisin, se ei mene enää kaupaksi. Jos et ole varma muistatko tulostimen nimen/patruunan koodin oikein, etkä voi kilauttaa kaverille , mene takaisin kotiin/konttoriin katsomaan se ja kirjoita vaikka kännykän muistiin talteen vastaisen varalle.

Kyllä, tulostimien alkuperäiset mustekasetit maksavat monessa tapauksessa enemmän kuin se koko laite. Myymälät eivät päätä valmistajien hinnoittelupolitiikkaa.

Bussikuskien puolesta voin avautua siitä, mikä mua riepoo muissa bussimatkustajissa:

- Pysäytetään bussi siinä vaiheessa, kun etupyörät on jo menneet ohi ja sitten ei vaivauduta ottamaan pienintäkään hopihopi-askelta, kun bussi on vihdoin kriiiiiiiks-jarrutuksen jälkeen pysähtynyt jonnekin penkkaan. Tiedoksi: Jos ei todellakaan osaa näyttää pysähtymismerkkiä ajoissa, voi joko odotella seuraavaa tai edes vähän hölkätä. Joka tapauksessa ainakin KIITTÄÄ kuskia.

-Ei vaivauduta kaivamaan niitä matkarahoja ennen kuin törötetään kuskin vieressä. Tiedoksi: Kaikkien matka sujuu mukavammin, kun ne rahat (mielellään tasasumma) on heti ojennettavissa kuskille.

-Painetaan stop-nappulaa heti edellisellä pysäkillä, kun ovet ovat sulkeutuneet. Tiedoksi: Se ärsyttää minua.

-Luullaan, että ovet aukeavat siitä samaisesta nappulasta (tyyliä ratikka) ja painetaan sitä siinä vaiheessa, kun kuski on avaamassa/juuri avannut ovet. Tiedoksi: Tästä seuraa se, että 'pysähtyy-stannar' -valo saattaa jäädä päälle ja kuski pysähtyy seuraavalla pysäkillä turhaan.

-Painetaan nappulaa turhaan, kun ei tiedetä, missä ollaan jäämässä pois. Sitten, kun kuski pysäyttää, katsellaan vaan maisemia ja näytetään syyttömiltä. Tiedoksi: Jos muita ei ole jäämässä pois, voi ehkä peräti huikata kuskille, että anteeksi, olin idiootti, en jääkään vielä tässä.

-Pysäytetään kaikki ohi ajavat bussit jollain pysäkillä ja udellaan, menisikö joku mahdollisesti sinne, minne juuri hän on menossa. Tiedoksi: Aikatauluista ja kartoista kyllä selviää etukäteen, mikä bussi menee Vihdintietä tai mikä vie sinut Pihlajamäkeen.

-Ihan yleistä vitutusta bussissa aiheuttavat lapset, deekut ja kännykät. Onko niitä soittoääniä pakko testata juuri bussissa?

äm:
Onko niitä soittoääniä pakko testata juuri bussissa?

Tosiaan, harvinaisen v-mäistä toimintaa, varsinkin kun volyymit on tottakai oltava täysillä, jotta kaikki muutkin pääsevät osallisiksi samasta nautinnosta. Onneksi sentään matopeli tuntuu vaipuneen unholaan, tai sitten ihmiset ovat viimeinkin oppineet pelaamaan sitä äänettömällä.

Aivan ihastuttavaa minun työssäni asiakaspalvelijana on kuunnella kuinka hienot rouvat kertovat ongelmistaan jalkahien, liikavarpaiden, vasaravarpaiden ja kaiken maailman känsien kanssa.....
Y Ö K

La Petite:
Aivan ihastuttavaa minun työssäni asiakaspalvelijana on kuunnella kuinka hienot rouvat kertovat ongelmistaan jalkahien, liikavarpaiden, vasaravarpaiden ja kaiken maailman känsien kanssa.....
Y Ö K

Kiitos kun jaoit tämän kanssamme!

Neiti Etsivä:
Ei kannata käydä sieltä kassalta kyselemässä hintaa vaikeampia asioita, koska ne on tarkoitettu vain rahastamiseen. Kiitos!

:O

taitaa olla joku isompi vaateputiikki kyseessä.

kyllä mä ainakin oletan et jos meen vaatekauppaan niin myyjät kassalla tietää jotain tuotteistakin.
toisaalta oon jossain hooetämmässä tottunu siihen et ei ne myyjät yleensä tiedä missäpäin sitä hehtaarihallia joku tietty paita on. ellei sitten satu kohdalle joku joka vastaa juuri siitä "osastosta" jossa paita on.
toki ymmärrän hyvin että jos tekee tyyliin pari vuoroa viikossa isossa kaupassa jonka vaatevalikoima vaihtuu suht usein niin eihän sitä voi olla joka tuotteesta perillä. joskus kun olen kysynyt jotain tiettyä tuotetta (yleensä niin että olen sitä itse ensin etsinyt) niin kyllä suurin osa auttaa sen verran kuin kykenee.