noiden ja monien muiden tapojen lisäksi päähäni on iskostunut numeropakkomielle. se ilmenee mm. silloin, kun lämmitän ruokaa mikrossa tai laitan kännykkään herätyksen/muistutuksen. jos esim pitäisi herätä kahdeksalta, kännykkä alkaa piipittää 07:47, eikä 08:00. en voi sietää parillisia numeroita (poisluettuna 4, koska se on visuaalisesti miellyttävän kulmikas), ja parittomuus sekä harkittu epäsymmetrisyys miellyttää silmää ja mieltä muutenkin.
kiinnitän muutenkin hirmuisesti huomiota kaikkiin pieniin visuaalisiin juttuihin, ja vaikkapa pyykkipoikien värien yhteensopimattomuus telineessä saa henkisen tasapainoni (niin minkä?) horjahtamaan hetkellisesti.
paras tapa ylittää autotie on lähteä liikkeelle kadunreunalta sen verran aikaisin, että varpaat meinaavat melkein jäädä ohitseliikkuvan auton takapyörien alle ja auton aiheuttama ilmavirta tuulahtaa kasvoilla.
niin, ja nautin suunnattomasti siitä, kun joskus havaitsen jollain toisella ihmisellä täsmälleen samanlaisia pikku tapoja. tulee jänskä olo
edellisestä kerrasta ei onneksi ole kauaakaan, huomasin yhellä pojalla varsin samankaltaisia tottumuksia..