Lene:
Olikohan tossakin nyt suuri muutos?
No onhan se nyt ihan eri asia jos ensin on loppukesä hengailtu samassa kaveriporukassa ja juteltu ja on ollut hauskaakin, ja sitten se ei yhtäkkiä ilman yhtään hyvää syytä kestä edes nähdä mua samassa huoneessa. Tilanne meni säälittävästä/huonosta vielä huonommaksi ellei suorastaan toivottomaksi. Eli taas oon mokannu, kai, eikä oo haisuakaan miten, että kai siitä saa olla paha mieli?
Tai oli paha mieli sillon aamuyöllä väsyneenä, ja teki hyvää purkaa sitä, mutta nyt nukkumisen ja kunnon ruuan jälkeen on taas ihan sellanen fiilis, että enköhän minä voi elää asian kans.
Kun se vittuilee niin se välittää ja on kiinnostunut?
Ei. Mutta enpä minä sellaista väittänytkään..
Sitäpaitsi, jotkut on sillain sosiaalisesti ja verbaalisesti rajoittuneita, että suuri osa viestinnästä toisten kans on sellasta vinoilua.. Ja mulle on ihan sama, vaikka keskustelukumppani ei ois mun kans samaa mieltä, naurais mulle tai inttäis vastaan (perustelujen kera totta kai), jos vaan pääsen jutteleen mulle tärkeistä ja mua kiinnostavista asioista, ne kun sijoittuu lievästi marginaaliin..
Vaiko silloin ei tunne itseään niin yksinäiseksi, kun joku on vittuilemassa?
Ja kuinkahan tarpeellinen ja asiallinen kommentti/kysymys tuo nyt oli..
Hmm. Annas kun mietin.. Niin, ehkäpä mulla on
vähemmän yksinäinen olo, vaikka tässä notkun koneella, hörpin aamukahvia ja odotan
yksin että kämppis soittais, tai joku ees, ja tämä \"ongelmakin\" tuntuu heti vähäpätöisemmältä, kun joku ventovieras minua ja mun tilannetta tuntematon vittuilee siellä kaukana asiasta, joka ei edes koske häntä itseä. Yeah. Kiitos siitä. (Taisit muuten olla sinä kun aloit Kevätkilonpudotus-topicissakin neuvoon mua? Oli muuten niin
-kommentti etten vaivautunut edes vastaamaan, sori. Me ei kai vaan liplatella ollenkaan samoilla aaltopituuksilla..)
Mutta nyt kun kerran otit asian esille niin kyllä, samaa olen itsekin ihmetellyt, että why oh why mulla pitää olla joku kieroutunut fetissi noihin angsti-hamppareihin. Mahdollisimman vaikea, hankala, yhteistyökyvytön, huonosti käyttäytyvä, tunnevammainen ja sanalla sanoen
mahdoton tapaus kiitos. Semmosten kilttien, kunnollisten ja fiksusti käyttäytyvien seurassa mä vaan tylsistyn kuoliaaksi.. Mutta toisaalta, eipä sellaiset yleensä jaksa minua katella, että ei sen puoleen. Sinkkutyyppi-testin tulos oli Vaeltaja, mutta mussa on salettiin ainesta myös Orvoksi ja Masokistiksi.. *iihhih*
Ei mutta oikeasti; kyllä elämässä pitää olla haastetta, ja vaikeat ihmiset vaan saa mut kipunoimaan
-sekä hyvässä että pahassa.