SINKKULUUKKU

siveys, 14.4.2009 00:45:
---
sativa, 13.4.2009 21:04:
Oon lähinnä havainnut, että siellä käy myös paaaaljon vapaampaa (boheemi?)elämää viettäviä, mukavia, elämänmakuisia ja ennenkaikkia fiksuja ihmisiä. Väärinymmärrettyjä ihmisiä.

---

Missäs baareissa sä käyt? Mäkin voisin käydä tällaisissa.

No hippibaareis hölmö, itehän sen jo tavallaan sanoit edellisen avautumisesi ohessa.

niomic, 14.4.2009 00:48:
No hippibaareis hölmö, itehän sen jo tavallaan sanoit viimeavautumisesi ohessa.

No mut enkö mä just viime avautumisen yhteydessä maininnut, että mä uskon sen olevan vain vinoutuma mun ajattelussani eikä oikeasti todellinen ilmiö?

siveys, 14.4.2009 00:50:
---
niomic, 14.4.2009 00:48:
No hippibaareis hölmö, itehän sen jo tavallaan sanoit viimeavautumisesi ohessa.

---

No mut enkö mä just viime avautumisen yhteydessä maininnut, että mä uskon sen olevan vain vinoutuma mun ajattelussani eikä oikeasti todellinen ilmiö?

These realities can coexist!

niomic, 14.4.2009 00:50:
These realities can coexist!

it is also in the realm of possibilities that I would tap your ass while you are sleeping, but that does not necessarily mean that the next time I see your creamy behind yearning for some tough loving, it would actually happen..

so where is the beef? i need some proof.

siveys, 14.4.2009 00:54:
---
niomic, 14.4.2009 00:50:
These realities can coexist!

---

it is also in the realm of possibilities that I would tap your ass while you are sleeping, but that does not necessarily mean that the next time I see your creamy behind yearning for some tough loving, it would actually happen..

so where is the beef? i need some proof.

You are the beholder, you make it real, for you.

Vampyrella, 14.4.2009 00:23:
Itse koen, että jos ihminen on tarpeeksi sinut itsensä kanssa, hänen ei tarvitse takertua kumppaniinsa. En voi ymmärtää, kuinka kukaan voisi ns. hylätä ystävänsä siksi, että on alkanut seurustella. Kuulostaa todella kypsymättömältä, teinivuosien toiminnalta, jos edes siltäkään - teininähän kaverit ovat useimmille todella tärkeitä. Tiedän tosin, että jotkut ovat mustasukkaisia kumppanistaan, kun tällä on mies-/naispuoleisia ystäviä, mutta itselleni ei tulisi mieleenkään kääntää selkää miespuoleisille ystävilleni kumppanin mustasukkaisuuden vuoksi. Mulla on oikeastaan ollut aina sellanen periaate, että jos mun kumppani ei pysty hyväksymään kaikenkarvaisia ystäviäni, heivaan tyypin mäkeen.

Vaikka tuenkin tätä sentimenttiä periaatteellisella tasolla, olen oppinut hyväksymään myös sen, että joskus se suhde ja sen eteen tehtävät kompromissit ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset kaverit ja jopa ystävät. Veikkaisin, että reaalimaailmassa tämä suojelevaisuus kohdistuu juuri eniten tuttaviin ja kavereihin. Näin on myös helpompi ymmärtää tuota toimintaa. Asiaa voisi rinnastaa esim. siihen, että muutat uuden rakkaasi kanssa jonnekin Etelä-Amerikan kärkeen, etkä olosuhteiden takia näe vanhaa lähipiiriäsi ainakaan IRL vuosiin tai suurinta osaa ehkä koskaan. Nykyajan teknologia hieman vääristää tätä, ainakin jos netti on saatavilla kohtuu usein. Pääpointtina tässäkin on kuitenkin kompromissi ja priorisointi.

Mä käyn hyvin harvoin mieheni kanssa yhdessä bileissä tai ulkona, koska mä tykkään käydä ja hän hyvin harvoin on innokas moiseen. Mulla on omat harrastukseni ja muutenkin hyvin pitkälti omat kuvioni. Jos haluan lähteä jonkun ystäväni kanssa vaikka ulkomaanreissulle, niin teen sen kummempia kyselemättä. Mä käyn tapahtumissa ja festareilla kavereiden kanssa aivan samalla tavalla kuin ennenkin, mä harrastelen omia juttuja aivan kuin ennenkin. Mun ei tarvitse sovitella omia menojani kumppanini mukaan, en koe eläväni jotenkin kahlittuna. Mä en oikeastaan näe enkä koe omalla kohdallani sinkkuudessa tai seukkailussa mitään muuta eroa kuin sen, että tällä hetkellä kotona usein on joku toinen tyyppi, jonka kanssa tulee jaettua ilot ja surut. Tunnen olevani aivan yhtä ''vapaa'' kuin sinkkunakin. Teen juuri niitä asioita, joita haluan tehdä. Tämän vuoksi en oikein ymmärrä esim. Takyonin kirjoitusta siitä, kuinka omat menot pitäisi sumplia toisen mukaan jne. En ymmärrä, ei meilläpäin vaan sellaista.

Yhdessä tekeminen ja sumpliminen ei tarvitse olla luonteeltaan mitenkään kahlitsevaa. Se kuitenkin vaatii toisen huomioimista ja aika varmasti joskus myös luopumista joistain asioista (ainakin tapauskohtaisesti). Veikkaisin kuitenkin, että maalaamasi kuva suhteesi realiteeteista vaikuttaa suurimmalle osalle seukkaus- ja sinkkuluukkulaisista aika erikoiselta, väljältä ja ehkä jopa etäiseltä. Uskoisin myös, että monet haluavat juuri sitä yhteistä ja "kahlitsevaa" meininkiä, se kun on omiaan sitouttamaan ja lujittamaan suhdetta, luomaan me-henkeä. Eittämättä tämä menee varmasti joillain liian pitkälle ja vähintään toinen osapuolista kokee suhteen liian rajoittavana, mutta kuitenkin pysyy siinä (tai sit ei :). Osalle lienee myös tärkeätä löytää sellainen partneri, jonka kanssa voi myös tekemisen osalta jakaa monet isommat tapahtumat (festarit, matkat jne), tosin ei toivottavasti kaikkea - pitäähän sitä omaa tilaa olla kullakin.

Tosta naimisiinmenosta, imho homma on hyvin pitkälti kiinni kulttuurista ja ihmisen uskonnollisista vakaumuksista.

Jos on lapsia hankkimassa, niin toivoisi tässä myös ihmisten ajattelevan lastensa turvaa. Vaikka en muuten niin korkealle arvota avioliittoa instituutiona, on se ainakin Suomessa vielä aika hyvin toimiva liitto oikeuksien ja rahallisen turvan suhteen lapsia ajatellessa. Jos ei avioliitto tosiaankaan nappaa, niin eihän sen tarvitse olla kuin yksi paperityö muiden ohessa. Eri asia toki sitten jos on niin vaikeata, ettei voi periaatteellisista syistä mitenkään avioitua edes paperilla.

Niin, ja lisättäköön vielä, että itse ymmärrän täysin Frejan pointin siitä, kuinka ihminen voi hyvinkin pärjäillä ja iloita elämässään ilman seurustelukumppania, mutta silti samalla tiedostaa toivovansa elämäänsä kumppania, koska omaa halun asioiden ja rakkauden jakamiselle. Tällä ei ole mielestäni mitään tekemistä sen kanssa, että juoksisi ympäriinsä etsimässä ''vain jotakuta'' täyttämään hatarasti rakennetun minänsä aukkoja.

Ymmärrän myös, mutta en ole vieläkään oikein päässyt selville siitä onko kyseessä ennemminkin biologinen temppu, yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen paine vai tiettyjen tarpeiden mielikuvallisen tyydyttäjän etsintää yksityishenkilönä ilmentyvänä. Todellisuudessa varmaan keskiarvollisesti nuo kaikki ovat mukana tässä. Hieroja, kokki, terapeutti, pyykinpesukone, tiskaaja, fuckbuddy, leffaseura, taloudellinen vakauttaja ja jakaja, äiti, herätyskello, silmänilo, unikaveri, kainalo, pusukala, priorisoija, tuputtaja, jöön ylläpitäjä jne. Käytännön ohella kun saa vielä henkistä ja fyysistä nannaa, ni onhan siinä aikamoinen paketti.

niomic, 13.4.2009 07:15:
(onko sille muuten jokin tunnistamasi pohja?).

Well.. I think that the fact that we have been bitten by the same bug is probably the most dominant of sources.. Mä muistan kyllä historiastani jonkin verran hippityttöjä, mutta ainoastaan se yksi on oikeasti tehnyt todellisen vaikutuksen. Which just goes to show how little is needed to completely fuck up a human mind ;)

Ok.. Täytyy myöntää, että ehkä yksi toinenkin hippityttö jätti aikanaan jonkinlaisen merkin mun mieleeni. Jain maailmani sen kanssa hetken.. Kuuntelin kun se avautui mulle kyynelten saattelemana elämänsä vaikeista tilanteista, mm. seksuaalisista hyväksikäytöistä.. Tunsin seisahduttavaa kunnioitusta tuon ihmisen selviytymisvahvuutta kohtaan ja halusin tukea häntä myös eteenpäin elämässä. Toisinaan asetin hänet toisinaan jopa ystävieni edelle siksi, että koin tuon kauniin ihmisen jo kärsineen riittävästi..

Sitten tuli se kaunis päivä kun tämä tyttö sanoi minulle, että hän vihdoinkin uskoo johonkin ihmiseen, ja on valmis oikeasti jakamaan elämänsä toisen ihmisen kanssa. Hän halusi aloittaa seurustelemaan kanssani ja sitä ennen hänen oli puhdistettava sydämensä. Mikään noista todellisten kyynelten saattelemista tarinoista ei ollut todellisuutta. Ne olivat olleet vain taidokas valheiden ja näyttelyn vyyhti, jonka tarkoitus oli ollut asetta hänet minun pääni sisällä erityiseen asemaan.

Suljin puhelimen, emmekä kuulleet toisistamme moneen vuoteen. Tapasin hänet kahvin merkeissä joskus useiden vuosien jälkeen uudelleen, mutta emme vaihtaneet sanaakaan tuosta illasta, eivätkä tunteeni ulottuneet enää sääliä pidemmälle. Tarinamme loppui antiklimaattisesti kahvin ehdyttyä kupeistamme. Nyt en enää edes muista tuon tytön nimeä.

Tänä päivänä suhteeni valehteluun on ehkä huomattavasti monipuolisempi kuin tuolloin nuorena räkänokkana ja saattaisin jopa arvostaa tällaisen kokemuksen uusimista taidokkaissa käsissä. Ja ehkä jollain tavalla tämä on silloisesta reaktiostani huolimatta syövyttänyt pääni sisälle näiden hippityttöjen potentiaalin rajoja rikkovaan suhtautumiseen elämää kohtaan.

Muut kohtaamani hippitytöt eivät ole sen kummemmin säväyttäneet mielensisäisillä avuillaan.

Who are these 'people' you speak of, with their normal lives? And what in your mind constitutes a set of parameters needed to belong to such a large group?

Ymmärrän ivasi, mutta kyse on vain sellaisista parametreista, joihin minä harvemmin elämässäni törmään oman vaaleanpunaisen kuplani sisällä.. Voin ehkä avata tätä hitusen lisää sinulle lauantaina, mutta epäilen vahvasti, että en saa itse koekappaletta ylipuhuttua näyttäytymään teille ;)

Vampyrella, 14.4.2009 00:23:
Tunnen olevani aivan yhtä ''vapaa'' kuin sinkkunakin. Teen juuri niitä asioita, joita haluan tehdä. Tämän vuoksi en oikein ymmärrä esim. Takyonin kirjoitusta siitä, kuinka omat menot pitäisi sumplia toisen mukaan jne. En ymmärrä, ei meilläpäin vaan sellaista.

Mä niin haluaisin kirjoittaa tästä ja kelata täten myös omia ajatuksiani kasan, mutta lupasin itselleni, että mä teen kiltisti töitä perjantaihin asti, että voin hyvällä omatunnolla rentoutua teidän kanssanne viikonloppuna. Ja se tarkoittaa, että pieni lapsukainen menee petiin just NYT.

Muistaisitko siis potkia minua päähän joskus jos unohdan tämän asian, enkä ole palannut siihen parin viikon sisällä? *pretty please*

siveys, 14.4.2009 02:17:

Muistaisitko siis potkia minua päähän joskus jos unohdan tämän asian, enkä ole palannut siihen parin viikon sisällä? *pretty please*

:D

I try, I try. ;)

niomic, 14.4.2009 01:29:

Yhdessä tekeminen ja sumpliminen ei tarvitse olla luonteeltaan mitenkään kahlitsevaa. Se kuitenkin vaatii toisen huomioimista ja aika varmasti joskus myös luopumista joistain asioista (ainakin tapauskohtaisesti). Veikkaisin kuitenkin, että maalaamasi kuva suhteesi realiteeteista vaikuttaa suurimmalle osalle seukkaus- ja sinkkuluukkulaisista aika erikoiselta, väljältä ja ehkä jopa etäiseltä.

Voipi olla, mutta jätinkin kirjoittamatta siitä puolesta, joka myös on (luonnollisestikin) läsnä parisuhteessa: yhdessä tekeminen ja oleminen. Itse koen, että homma toimii, kun yhteiset kuviot ja omat kuviot kulkevat rinta rinnan. Keskityin kuitenkin kirjoittamaan tästä toisesta puolesta, jonka puuttumista Camomilli sivuutti kirjoituksessaan.

Niin, ja toki jokaisessa suhteessa tehdään jonkinmoisia kompromisseja. Pidän asiaa niin itsestäänselvyytenä, etten edes jaksanut kirjoittaa siitä. :) Se onkin sitten eri asia, millaisissa asioissa niitä kukin pariskunta tekee.

Juu eli ei. Eli turvallisesti täällä :)

Mua jäi vähä mietityttään toi, kun sanottiin että eron jälkeen joutuu ystävätkin katsomaan uusiksi. Hm? Juu kyllähän ne vanhat ystävät siellä on ja pysyy, mutta henkkoht itelläni aina ne parisuhteen aikana sidotut ystävyydet pysyy silti eron jälkeenkin. Ok, oonhan mä melkein parhaimpia ystäviä eksäni kanssa nytkin, mutta jotenkin vaan.. En mä tiiä. Mä nään sen outona, et jos eroo ni pitäis niihin ystäviinkin katkaista välit (eri asiahan voi olla riitaisassa erossa, joka on mulle tuntematon käsite).

Käyn yhä eksäni kautta kavereiksi tulleiden kanssa kahvilla, ja joidenkin kanssa olen jopa paremmissa väleissä kuin mitä eksäni on heidän kanssa.

Kummasti myös ystävieni eksien kanssa olen väleissä. Vaikka heillä menee välit poikki, mä en nää sitä silleen, et mun ja ystäväni eksän tulisi katkaista välit.
Esimerkkinä yksi tapaus vuosien takaa, jossa ystävälläni meni ikävästi poikki hänen monen vuoden suhteensa - edelleen olen miehen kanssa yhteyksissä; messengerissä vaihdellaan kuulumisia ja keskustellaan niitä näitä jne, niinkuin kaverit tekevät.
Tämä oli vain yksi tapaus, vaikka niitä on monia. En vain osaa ajatella niin, että välit pitäisi katkaista kaikkiin eron myötä.

huomautan nyt siis vielä, että itselläni ei vain ole kokemusta riitaisasta erosta, joten henkkoht siinä voi olla pieni syy, mutta vaikka ystäväni ovat eronneet riitaisasti, se on heidän asiansa. Vaikken nyt hengaakaan kaikkien kavereiden eksien kanssa, niin kuitenkin kadulla vastaan tullessa moikkaamme ja saatamme vaihtaa pari sanaa. Tämä siis niiden kohdalla, keiden kanssa en ikinä mikään isompi ystävä ollutkaan.

Aamu on ehkä sinänsä huonoa aikaa kirjottaa tänne, musta nimittäin tuntuu että mun sormet kirjoitti erittäin sekavan tekstin. Toivottavasti ees joku edes sitten tajus mun pointin.

Freja, 15.4.2009 09:08:
Mua jäi vähä mietityttään toi, kun sanottiin että eron jälkeen joutuu ystävätkin katsomaan uusiksi. Hm? Juu kyllähän ne vanhat ystävät siellä on ja pysyy, mutta henkkoht itelläni aina ne parisuhteen aikana sidotut ystävyydet pysyy silti eron jälkeenkin. Ok, oonhan mä melkein parhaimpia ystäviä eksäni kanssa nytkin, mutta jotenkin vaan.. En mä tiiä. Mä nään sen outona, et jos eroo ni pitäis niihin ystäviinkin katkaista välit (eri asiahan voi olla riitaisassa erossa, joka on mulle tuntematon käsite).

Käyn yhä eksäni kautta kavereiksi tulleiden kanssa kahvilla, ja joidenkin kanssa olen jopa paremmissa väleissä kuin mitä eksäni on heidän kanssa.

Kummasti myös ystävieni eksien kanssa olen väleissä. Vaikka heillä menee välit poikki, mä en nää sitä silleen, et mun ja ystäväni eksän tulisi katkaista välit.
Esimerkkinä yksi tapaus vuosien takaa, jossa ystävälläni meni ikävästi poikki hänen monen vuoden suhteensa - edelleen olen miehen kanssa yhteyksissä; messengerissä vaihdellaan kuulumisia ja keskustellaan niitä näitä jne, niinkuin kaverit tekevät.
Tämä oli vain yksi tapaus, vaikka niitä on monia. En vain osaa ajatella niin, että välit pitäisi katkaista kaikkiin eron myötä.

huomautan nyt siis vielä, että itselläni ei vain ole kokemusta riitaisasta erosta, joten henkkoht siinä voi olla pieni syy, mutta vaikka ystäväni ovat eronneet riitaisasti, se on heidän asiansa. Vaikken nyt hengaakaan kaikkien kavereiden eksien kanssa, niin kuitenkin kadulla vastaan tullessa moikkaamme ja saatamme vaihtaa pari sanaa. Tämä siis niiden kohdalla, keiden kanssa en ikinä mikään isompi ystävä ollutkaan.

Mulla on kanssa sillain, että mun ystävien poikaystävistä tulee munkin aika hyviä kavereita ja mahdollisen eron sattuessa sitten minä ja tämä ex jatketaan ystävyydenpitoa, vaikka tämä entinen pariskunta ei olisikaan missään tekemisissä. En tiedä mistä johtuu. Johtuisko jotenkin siitä, että kun joku on saanut jonkun miehen kiikinpuuhun, niin sitten ei tarvitse enää itse olla mielin kielin ja miettiä, että tykkäisköhän toi musta

Omasta ex:ästä erotessani kylläkin pidin hieman etäisyyttä meille yhteiseksi muodostuneeseen kaveripiiriin ehkä noin puolisen vuotta. Sen aikaa, että samat piirteet jotka olivat alkuun ihastuttaneet ja sitten vihastuttaneet, alkoivat taas muuttua jos nyt ei ihastuttaviksi, niin enemmän kuitenkin yhdentekeviksi. Nykyään ollaan taas hyviä ystäviä ja nähdään toisiamme ihan säännöllisesti ihan vain toistemme näkemisen ilosta Ei siis vain satunnaisesti kun samaan paikkaan osutaan.

Mietin etten enää osallistuisi tähän keskusteluun mutta pitää taas nokka työntää ja selittää sanomisiani. (aika avoimesti tulee paljastuksia tehtyä suhteestani)

Kun eks suhteessani suhteet ja tapaamiset olivat lähinnä pariskuntien yhdessäistumisia, niin ei niihin samalla tavalla kutsuttu eromme jälkeen. Kerran sellaisiin menin yksin ja oli kyllä todella ulkopuolinen olo kun muut olivat pariskuntia ja itse sinkku. Jopa puheenaiheet olivat puutarha-auto-remonttijuttuja, mihin minulla ei ole paljoakaan sanomista. Ja ovathan he muodollisesti edelleen ystäviäni mutta harvoin tapaamme. Kai he itsekin sitten olettavat olleensa osa "eks-elämääni".

Sekin että kun olin niin kiinni "eksässäni" niin ihmiset keitä ympärilleni muodostui, eivät välttämättä olleet minun henkisiä ihmisiä. Nykyään suurin osa kavereistani on miespuolisia, suhteeni aikana kaveruudet taas jakautui niin että kotibileissäkin naiset juttelivat naisten kanssa ja miehet omissa porukoissaan. Loukkaannuin kerrankin kun miespuolinen kaverini esitteli minut E:n tyttöystävänä (mutta hänhän oli minun kaverini?) .Sain kutsuja tyttöjen iltoihin mutta kun meillä oli niiden tyttöjen kanssa täysin eri kiinnostukset (joten yleensä jätin menemättä) ja harva mies alkoi ystävyyttä hieromaan varatun naisen kanssa. Yhteisissä menoissa ainakaan :)

Yleensä myös suhteessa jos menin jonkun kanssa ulos niin poikakaverini oli mukana. "Tulihan hän niin hyvin toimeen kavereideni kanssa". Mutta olen huomannut samaa ilmiötä kaveripiirissä. Tiettyjä ihmisiä ei tapaa ilman heidän seurustelukumppaneitaan. Yritin hetken "takoa järkeä" toisten päähän mutta kaikkien kai on tehtävä omat virheensä ja kukin lopulta valitsee oman tyylinsä. Jos joku on onnellinen viettäessään kumppaninsa kanssa 24/7 niin ei minulla siihen paljon sanomista ole, vaikka itse koen etten siihen enää kykenisi. Korjaan:Toivon että en.

Olen jotenkin jo niin tottunut siihen että kun ystävät alkavat seurustelemaan, hankkivat yhteisen talon ja elämän miehensä kanssa, heitä ei juurikaan enää tapaa. Ehkä elämäntyylit muuttuvat liian erilaisiksi tms. En tiä.

Freja, 15.4.2009 09:08:
Mua jäi vähä mietityttään toi, kun sanottiin että eron jälkeen joutuu ystävätkin katsomaan uusiksi. Hm? Juu kyllähän ne vanhat ystävät siellä on ja pysyy, mutta henkkoht itelläni aina ne parisuhteen aikana sidotut ystävyydet pysyy silti eron jälkeenkin. Ok, oonhan mä melkein parhaimpia ystäviä eksäni kanssa nytkin, mutta jotenkin vaan.. En mä tiiä. Mä nään sen outona, et jos eroo ni pitäis niihin ystäviinkin katkaista välit (eri asiahan voi olla riitaisassa erossa, joka on mulle tuntematon käsite).

Käyn yhä eksäni kautta kavereiksi tulleiden kanssa kahvilla, ja joidenkin kanssa olen jopa paremmissa väleissä kuin mitä eksäni on heidän kanssa.

Kummasti myös ystävieni eksien kanssa olen väleissä. Vaikka heillä menee välit poikki, mä en nää sitä silleen, et mun ja ystäväni eksän tulisi katkaista välit.
Esimerkkinä yksi tapaus vuosien takaa, jossa ystävälläni meni ikävästi poikki hänen monen vuoden suhteensa - edelleen olen miehen kanssa yhteyksissä; messengerissä vaihdellaan kuulumisia ja keskustellaan niitä näitä jne, niinkuin kaverit tekevät.
Tämä oli vain yksi tapaus, vaikka niitä on monia. En vain osaa ajatella niin, että välit pitäisi katkaista kaikkiin eron myötä.

huomautan nyt siis vielä, että itselläni ei vain ole kokemusta riitaisasta erosta, joten henkkoht siinä voi olla pieni syy, mutta vaikka ystäväni ovat eronneet riitaisasti, se on heidän asiansa. Vaikken nyt hengaakaan kaikkien kavereiden eksien kanssa, niin kuitenkin kadulla vastaan tullessa moikkaamme ja saatamme vaihtaa pari sanaa. Tämä siis niiden kohdalla, keiden kanssa en ikinä mikään isompi ystävä ollutkaan.

Aamu on ehkä sinänsä huonoa aikaa kirjottaa tänne, musta nimittäin tuntuu että mun sormet kirjoitti erittäin sekavan tekstin. Toivottavasti ees joku edes sitten tajus mun pointin.

AlexS, 14.4.2009 19:34:
Juu eli ei. Eli turvallisesti täällä :)

juu kyllä. no mut kevät on aikaa kun saa lojuu terdeillä ja kyttäillä ohimeneviä herkkuja
ja kukaan ei tuu mustasukkaseks

alphamagic, 15.4.2009 15:49:
juu kyllä. no mut kevät on aikaa kun saa lojuu terdeillä ja kyttäillä ohimeneviä herkkuja
ja kukaan ei tuu mustasukkaseks

Mut ei toi tarkota sitä et parisuhtees aina joku tulis mustasukkaseks jos kyttäilee ohimeneviä herkkuja!

(joo ymmärrän yleistyksen mutku..!)

Freja, 15.4.2009 15:55:
---
alphamagic, 15.4.2009 15:49:
juu kyllä. no mut kevät on aikaa kun saa lojuu terdeillä ja kyttäillä ohimeneviä herkkuja
ja kukaan ei tuu mustasukkaseks

---


Mut ei toi tarkota sitä et parisuhtees aina joku tulis mustasukkaseks jos kyttäilee ohimeneviä herkkuja!

Ehkä ajattelin itteeni parisuhteessa

sinkkuilu on ihan kivaa, mutta tulee kyl kaivattua aika paljon läheisyyttä :)

Lasersäde, 16.4.2009 09:57:
sinkkuilu on ihan kivaa, mutta tulee kyl kaivattua aika paljon läheisyyttä :)

niiku pierunhajuja

Equalizer, 16.4.2009 11:22:
---
Lasersäde, 16.4.2009 09:57:
sinkkuilu on ihan kivaa, mutta tulee kyl kaivattua aika paljon läheisyyttä :)

---


niiku pierunhajuja

Ja röyhtäilyjä