Posts: 378
siveys, 23.1.2009 11:02:
Pitäiskö perustaa PETTÄJÄLUUKKU? Vai oisko ihan PETTOLUUKKU ytimekkäämpi?
Pettoluukku kuulostaa kyllä sopivalta
Pettoluukku kuulostaa kyllä sopivalta
Posts: 1,860
Funktion, 23.1.2009 10:32:
Hämmennämpä tätä soppaa vielä omalta osaltani. Ja esitän heti alkuun toivomuksen että kukaan ei poimi yksittäisiä asioita irti kontekstistaan, tai haasta typerää vääntämistä postin perusteella.
Eli jos nyt otetaan vaikkapa tilanne jossa pariskunta on seurustellut pitemmän aikaa, rakastavat toisiaan ja ovat onnellisia, elämä on kaikinpuolin mallillaan ja yhteiselo toimii. Mutta jostain syystä kuitenkin, elämä vällyjen välissä ei olekaan ihan sitä mitä toinen osapuoli toivoisi sen olevan.
Asiasta keskustellaan, ja tullaan siihen tulokseen että tämä asia ei siitä tule muuttumaan mutta olisi myös harvinaisen typerä syy heittää kaikki menemään sen takia.
Joten, tämä tyytymätön osapuoli sitten päätyy tyydyttämään omia tarpeitaan jonkun muun kanssa, kenties useammankin kerran. Ajatellaan että kyseessä tosiaan olisi yhden illan juttuja, ilman minkäänlaisia tunteita tai muita kiemuroita.
Tämä kyseinen osapuoli kuitenkin tietää omat tunteensa, eli tietää rakastavansa sitä toista osapuolta suhteessa ja tietää että vain hän on sellainen ihminen kenen kanssa voisi harkitakaan elävänsä elämäänsä. Joten olisiko tässä vaiheessa parempi mennä kertomaan kaikesta? Mahdollisesti tuhota kaikki?
Ja kaikessa väärydessään, kuinka väärin se on?
EDIT: Ylläoleva skenaario siis on ihan täysin fiktiivistä pohdiskelua, ei liity minuun henk. koht. mitenkään.
haha tota editii, BUSTED!!!
noh mut ihan vakavasti puhuen niin todella hyvä pohtia näitäkin asioita tuolta kantilta ja tossa on kyl ihan hyvä pointti. itse olen sitä mieltä ettei yksiavioisuus ole ihmistä varten tehty, vaan ihminen on pohjimmiltaan eläin ja haluaa muitakin.
en voi kuvitella että millään pariskunnalla seksi on enään 5-10v seurustelun jälkeen samanlaista jatkuvaa hässimistä niinkuin suhteen alkuvaiheessa, vaan kaipaa kenties vaihteluakin. tässä vaiheessa pitää vaan punnita omat moraaliset arvot ja tarpeet ja miettiä kannattaako pitkää suhdetta heittää menemään vain tyydyttääkseen eläimelliset halunsa. ja henkilökohtainen mielipide tohon että pitääkö kertoa vai ei, on se että kertomalla luultavasti vain loukkaat toista osapuolta kertomalla. mut vaikea sanoa miten itse reagoisi, en ole joutunut vastaavaan tilanteeseen :)
Posts: 1,720
Wolverine
haha tota editii, BUSTED!!!
noh mut ihan vakavasti puhuen niin todella hyvä pohtia näitäkin asioita tuolta kantilta ja tossa on kyl ihan hyvä pointti. itse olen sitä mieltä ettei yksiavioisuus ole ihmistä varten tehty, vaan ihminen on pohjimmiltaan eläin ja haluaa muitakin.
en voi kuvitella että millään pariskunnalla seksi on enään 5-10v seurustelun jälkeen samanlaista jatkuvaa hässimistä niinkuin suhteen alkuvaiheessa, vaan kaipaa kenties vaihteluakin. tässä vaiheessa pitää vaan punnita omat moraaliset arvot ja tarpeet ja miettiä kannattaako pitkää suhdetta heittää menemään vain tyydyttääkseen eläimelliset halunsa. ja henkilökohtainen mielipide tohon että pitääkö kertoa vai ei, on se että kertomalla luultavasti vain loukkaat toista osapuolta kertomalla. mut vaikea sanoa miten itse reagoisi, en ole joutunut vastaavaan tilanteeseen :)
Mm, tajusin just ittekin että tuo editti ehkä vaikuttaa hiukka selittelyltä, mutta ko. juttu ei siis todella ole mitenkään päin ittestäni kertova :D
Tuo oli vaan sellainen mikä tuli mieleen kun lueskelin tätä väittelyä läpi, ja mikä joskus muutenkin on pyörinyt mielessä kun lähipiirissä pari tuttua selittänyt tilanteitaan.
Mutta, kiteytettynähän tuo kysymys on varmaanki se että onko se kuinka väärin tyydyttää fyysisiä tarpeitaan irtosuhteilla, mikäli omassa parisuhteessa ei vaan elämä vällyjen välissä toimi? Mikäli siis suhteessa kaikki muu on kunnossa.. Vaikea kysymys, enkä tiedä osaako muut ajatella asiaa samalta kantilta.
Lähinnä itte tutkailen asiaa siltä kantilta että on väärin tietysti pettää. Mutta kuinka väärin? Koska sehän olisi myös väärin olla tyytymätön ja silti jäädä siihen suhteeseen? Joten kumpi sitten on parempi vaihtoehto?
Posts: 2,154
Funktion, 23.1.2009 12:13:
---
Mutta, kiteytettynähän tuo kysymys on varmaanki se että onko se kuinka väärin tyydyttää fyysisiä tarpeitaan irtosuhteilla, mikäli omassa parisuhteessa ei vaan elämä vällyjen välissä toimi? Mikäli siis suhteessa kaikki muu on kunnossa.. Vaikea kysymys, enkä tiedä osaako muut ajatella asiaa samalta kantilta.
Lähinnä itte tutkailen asiaa siltä kantilta että on väärin tietysti pettää. Mutta kuinka väärin? Koska sehän olisi myös väärin olla tyytymätön ja silti jäädä siihen suhteeseen? Joten kumpi sitten on parempi vaihtoehto?
Jos asiasta kerran on puhuttu toisen osapuolen kanssa, ja toinen jo tietää, että kumppani on tyytymätön, voi kai ottaa tällaisen asian puheeksi jo ennenkun lähteee 'tyydyttämään fyysisiä tarpeitaan irtosuhteilla'.
Kyllä mun nähdäkseni rehellisyys on kantava voima, jota ilman ei suhde helposti pärjää. Periaatteena on myös, että niin kauan kun molemmat osapuolet tietää missä mennään ja hyväksyy sen, ihan mikä vaan on sallittua.
Mutta tosiaan, jos kokee että omia tarpeita jää oleellisesti tyydyttämättä suhteessa ja tahtoo niihin tyydytystä muualta, kertoo asiasta etukäteen, ja sitten voi yhdessä miettiä, mihin ratkaisuun päätyy; eli voiko toinen elää sen kanssa, että kumppani harrastaa irtosuhteita, vai onko parempi kuitenkin päättää suhde, ennenkuin ketään pahemmin sattuu. Jos 'vahinko' on kuitenkin päässyt jo tapahtumaan, on myöhäänkin kertominen parempi kun ei ollenkaan. On molemmat osapuolet ainakin samalla sivulla.
Mun mielestä epärehellisyys on parisuhteessa suurin synti.
Posts: 5,636
Funktion, 23.1.2009 12:13:
Mutta, kiteytettynähän tuo kysymys on varmaanki se että onko se kuinka väärin tyydyttää fyysisiä tarpeitaan irtosuhteilla, mikäli omassa parisuhteessa ei vaan elämä vällyjen välissä toimi? Mikäli siis suhteessa kaikki muu on kunnossa.. Vaikea kysymys, enkä tiedä osaako muut ajatella asiaa samalta kantilta.
Eikös tämä nyt riipu pitkälti siitä, mitä kumppanin kanssa on sovittu. Jos on sovittu, ettei käydä vieraissa, niin kyllä se minusta väärin on ja fyysiset tarpeet ovat tällöin kovin kehno tekosyy pettämiselle. Se on sellainen "no mutku mä halusin"-luokan selitys, jollaisia yleensä käytetään silloin kun ei vielä osata ihan täysin hahmottaa sitä, että ei olekaan maailman napa (eli joskus varhaislapsuudessa).
Henk. koht. näkisin asian niin, että jos kokee fyysiset tarpeensa niin tärkeiksi, että ne pitää tyydyttää, mutta ei niin tärkeiksi, että suhdetta pitäisi huonon seksin takia harkita uudelleen, kannattaisi miettiä omaa tilannettaan uusiksi. Mikäänhän ei muutenkaan takaa, että se yhden illan juttu tarjoaisi sen parempaa menoa kuin oma kumppani ja lisäksi siinäkin puuhassa on riskinsä. Useimmilla on kuitenkin kaksi tervettä kättä, joten miksi pitäisi edes miettiä yhden illan suhteita jotenkin pysyvänä järjestelynä? "Parempi hyvä tumppu kuin huono lumppu". -Tuntematon
Posts: 2,975
siveys, 23.1.2009 10:21:
---
[Siru], 23.1.2009 09:57:
pakko kysyä, miksi sulla edes on kumppani jos haluat kiksauttaa muitakin?
---
Onko mulla? :D
Eikö se nyt ole tullut jo aiemmin aika selväksi, että vaikka sulla olisi, niin haluaisit
Senkin monogaamit
siveys, 23.1.2009 09:50:
Sanoinko mä, että mä kuvailisin sitä "reiluksi peliksi", että jättää kertomatta jos on kiksassu jotain muuta? Eikö tässä koko hommassa nyt ollut kyse, että mä keksin esimerkin, joka nimenomaan EI ole "reilua peliä", mutta on joissakin tilanteissa mielestäni parempi vaihtoehto?
Sinunhan piti vain vastata tähän:
1.) Sinä voit kuitenkin varmasti kertoa esimerkkejä, joissa valehteleminen on mielestäsi paljon parempi vaihtoehto kuin totuuden kertominen, joten annas tulla.
Oletan, että vastasit, ja minä kerroin puolestani oman näkemykseni asiasta. As simple as that. En tosin tiedä, miten pystyit antamaan esimerkin tilanteesta, joka ei ole ''reilua peliä'', koska aiemmin sanoit, ettet tiedä mitä ''reilulla / rehellisellä pelillä'' tarkoitan. ;) Lisäksi Zeratul sanoi mielestäni osuvasti:
Jo alunperin se pettäminen on just semmosta epärehellistä suhdepeliä joka Vampyn mielestä on väärin ja jota vastaan esitit oman mielipitees. Aika samantekevää siis jos valehtelu tilanteessa ois paras keino, jos oma epärehellisyys on siihen tilanteeseen johtanu. Hiukka eri asia ois sit ollu jos yhteinen sopimus ois et muita saa panna, ja toista säästääkseen jättäis syrjähypyn kertomatta, mut hei, oma oli esimerkkis.
Ja edelleen: Minä olen sitä mieltä, että jos pariskunta on tehnyt yhdessä sopimuksen, ettei muita kiksautella, niin silloin olisi vähintäänkin oikein kertoa sopimuksen rikkomisesta kumppanille. Ainahan voit itsekkyydessäsi jättää kertomatta, koska tällöin säästyisit mahdolliselta itsesi ja toisen ihmisen satuttamiselta, mutta mielestäni olisi silti parempi kertoa - se olisi kumppanin todellista arvostamista. Illuusiossahan on toki helpompi elellä, mutta mielestäni totuus on illuusiota arvokkaampaa, vaikka se välillä satuttaisikin.
Satun itse olemaan periaatteellinen ihminen. Elämässä ei mielestäni kuulu mennä aina sieltä, missä aita on matalin. Rehellisyys on mielestäni edelleen paras pohja ihmissuhteille, myös tällaisessa tapauksessa. Omasta mielestäni tekosi olisi munaton, eikä totuuden jättämättä kertominen olisi kyseisessäkään tilanteessa parempi vaihtoehto kuin totuuden kertominen.
Toki voit spekuloida ja pyöritellä sitä, miten ja kenen kannalta mikäkin olisi paras vaihtoehto. Jos olet hedonisti, ja haluat tavoitella vain mielihyvää, tottakai jätät totuuden kertomatta - tällöin sinulla ja toisella ihmisellä on parempi mieli. Minä en kuitenkaan koe tätä hyväksi ja oikeudenmukaiseksi, joten meillä on eriävät käsitykset siitä, mikä on kyseisessä tilanteessa paras tapa toimia.
Niin, ja voihan olla, että kumppani hyväksyy yhden illan hairahduksesi, tai voitte ehkä jopa tehdä uuden sopimuksen, jonka mukaan molemmat saavat halutessaan välillä käydä kuksasemassa muita. Tässähän onkin vain kyse kahden ihmisen tekemästä sopimuksesta. Sitäpaitsi, jos olet kokenut tarpeelliseksi käydä kuksasemassa jotakin toista sopimuksen vastaisesti, olisi varmasti muutoinkin syytä pohtia suhdetta ja sopimusta uudestaan yhdessä.
Posts: 1,170
siveys, 23.1.2009 10:17:
---
Zeratul, 22.1.2009 21:12:
Eihän kyse ollu missään välissä siitä et paneminen ois epärehellisyyttä, vaan siitä et ollaan sovittu ettei semmosta tapahdu, ja tää sopimus on rikottu.
---
Etkö sä juuri itse sanonut, että paneminen on epärehellisyyttä kun sanoit, että "epärehellisyydellä korjataan isompaa epärehellisyyttä" puhuessasi siitä, että "muiden paneminen korjataan valehtelemalla"?
Joo, paneminen on varsin epärehellistä suhdepeliä sun esimerkissä jossa sanot että on sovittu ettei muita panna. Mut ei "kuuman kissan paneminen" asiayhteydestä irrallisena tekona oo tietenkään epärehellistä.
Se, että rikkoo tehdyn sopimuksen ei vielä sekään ole "epärehellisyyttä" - se on vain sopimuksen rikkomista, toisin sanoen "epäluotettavuutta".
Kyllä se mun järjen mukaan on edelleen just sitä epärehellistä suhdepelii josta alunperin oli kyse. Sano mitä sanot.
Mä kyllä ymmärrän sun pointtisi siinä, että jos kummatkin osapuolet onnistuvat harjoittamaan täysin nuhteetonta "rehellistä parisuhdepeliä" niin tällaiseen tilanteeseen ei koskaan päädytä. Tämä on musta vain täysin irrelevanttia tilanteessa, jossa mun pitää keksiä esimerkki, jossa jokin muu tapa lähestyä asioita kuin "rehellinen parisuhdepeli" on parempi vaihtoehto.
Ei oo millään tapaaa irrelevanttia, yrität vaan kierellä sitä seikkaa et tässä sun esimerkissä se pettäminen ois ollu muka parempi vaihtoehto ku yhteisestä sopimuksesta kiinni pitäminen.
Ihmiset tekevät virheitä. Sellainenkin, joka on itse ollut sitä mieltä, että haluaa harjoittaa "rehellistä parisuhdepeliä" voi joskus ajautua tilanteen viemänä pettämään kumppaniaan sopimusten vastaisesti. Jos tämä on sinun mielestäsi täysin absurdia ja "ihan tyhmä esimerkki" niin suosittelen todellisuuteen heräämistä, sillä tätä tapahtuu ympäri maailman päivittäin.
En oo tietääkseni väittäny ettei moista tapahtuis. Ja joo, esimerkki oli ihan hanurista, edelleenki kertomatta jättäminen vois olla oikein, muttet pysty mitenkää oikeuttaa syytä siihen et ois jotain salailtavaa, ite pettämistä.
Tähän voiski sit lopettaa, ei oo mitään järkee ku jäbä jatkaa vaan väittelemisen riumusta vaikka varmaan jo tajusit aikoja sit mistä kenkä puristaa.
Posts: 1,170
siveys, 23.1.2009 11:02:
Pitäiskö perustaa PETTÄJÄLUUKKU? Vai oisko ihan PETTOLUUKKU ytimekkäämpi?
Mielummin sit PANOLUUKKU, nii voidaan hoitaa hommat ilman epärehellistä suhdepeliä.
Toisaalta järjetön juonittelu kuulostaa kans ihan houkuttelevalta ajanvietteeltä.
Posts: 1,291
Lyylikki, 23.1.2009 08:48:
---
siveys, 22.1.2009 16:36:
Alotettaisko petraaminen vaikka sillä, että laitat avatar-kuvaksesi saman mikä sulla on facebookissa? Jos sillä ei heru niin ei sitten millään! :D
---
Nykyisen vai vanhan?
No nyt äkkii pic or STFU! Wanhaa stalkkeri-wiljamia rupes kiinnostaa
Posts: 2,975
WiljamiDzay, 23.1.2009 16:42:
No nyt äkkii pic or STFU! Wanhaa stalkkeri-wiljamia rupes kiinnostaa
Eiköhän se ole tämä (ja puhelinnumero löytyy enirosta, kysytte vaan hyljettä
)
Posts: 1,291
Lyylikki, 23.1.2009 16:51:
---
WiljamiDzay, 23.1.2009 16:42:
No nyt äkkii pic or STFU! Wanhaa stalkkeri-wiljamia rupes kiinnostaa
---
Eiköhän se ole tämä (ja puhelinnumero löytyy enirosta, kysytte vaan hyljettä
Olikos tää ny bestialityn vai nekrofilian (vähän kalvakka toi hylje) ystäville suunnattu
Posts: 1,575
Lyylikki, 23.1.2009 16:51:
Eiköhän se ole tämä (ja puhelinnumero löytyy enirosta, kysytte vaan hyljettä
Ooh! Voisiks sä olla mun hylje?
Posts: 2,892
Funktion, 23.1.2009 10:32:
Hämmennämpä tätä soppaa vielä omalta osaltani. Ja esitän heti alkuun toivomuksen että kukaan ei poimi yksittäisiä asioita irti kontekstistaan, tai haasta typerää vääntämistä postin perusteella.
Eli jos nyt otetaan vaikkapa tilanne jossa pariskunta on seurustellut pitemmän aikaa, rakastavat toisiaan ja ovat onnellisia, elämä on kaikinpuolin mallillaan ja yhteiselo toimii. Mutta jostain syystä kuitenkin, elämä vällyjen välissä ei olekaan ihan sitä mitä toinen osapuoli toivoisi sen olevan.
Asiasta keskustellaan, ja tullaan siihen tulokseen että tämä asia ei siitä tule muuttumaan mutta olisi myös harvinaisen typerä syy heittää kaikki menemään sen takia.
Joten, tämä tyytymätön osapuoli sitten päätyy tyydyttämään omia tarpeitaan jonkun muun kanssa, kenties useammankin kerran. Ajatellaan että kyseessä tosiaan olisi yhden illan juttuja, ilman minkäänlaisia tunteita tai muita kiemuroita.
Tämä kyseinen osapuoli kuitenkin tietää omat tunteensa, eli tietää rakastavansa sitä toista osapuolta suhteessa ja tietää että vain hän on sellainen ihminen kenen kanssa voisi harkitakaan elävänsä elämäänsä. Joten olisiko tässä vaiheessa parempi mennä kertomaan kaikesta? Mahdollisesti tuhota kaikki?
Ja kaikessa väärydessään, kuinka väärin se on?
EDIT: Ylläoleva skenaario siis on ihan täysin fiktiivistä pohdiskelua, ei liity minuun henk. koht. mitenkään.
Mun mielestä joku yhden illan säätö ja/tai seksi on just sitä, eli vain seksiä. Musta mikään fyysinen ei varsinaisesti ole pettämistä, joskin toki jos on sovittu ettei ole muita, niin se on sinällään pettämistä. Mun mielestä kuitenkin varsinaisesti pettämistä siitä tulee jos siitä ei kerrota tai varsinkin jos siitä valehdellaan.
Eli siis jos itse erehtyisin syystä tai toisesta, kännissä tai selvinpäin, kerran tai monta kertaa joskus jossain sekaantumaan johonkuhun muuhuin kuin silloiseen kumppaniini ja meillä olisi sovittuna ettei muihin sekaannuta, niin kyllä mä kertoisin siitä. Mun mielestä suhde perustuu luottamukselle ja paljon syvemmille asioille kuin jollekin fyysiselle aktille. En ole koskaan pettänyt, enkä usko että tulen pettämäänkään, mutta pystyn ajattelemaan että vahinkoja ja virhearvioita sattuu ihmiselle ja tärkeintä on sitten nostaa asia esille itse ja mahdollisimman pian.
Täällä on puhuttu paljon siitä että sitten pitää punnita että voiko toinen enää luottaa toiseen jne, imho jos toinen välittömästi nostaa asian esille ja suoraan tunnustaa, että nyt kävi näin, niin luottamus ei voi mitenkään huonontua, vaan ennemminkin se voi jopa parantua, kun siitä oppii tietämään, että noinkin vaikeassa tilanteessa toinen on rehellinen ja puhuu suoraan.
Tietenkin jos tälläisiä syrjähyppyjä tulee enemmänkin, niin niiden syihin on parempi pureutua, mutta kyllä mä voisin nähdä itseni sellaisessakin suhteessa, jossa molemmat sais harrastaa seksiä muidenkin kanssa, jos se todella olis molempien mielestä okei. Henkilökohtaisesti en kyllä usko että järin helpolla moiseen suhteeseen päätyisin, koska seksi yhdenillanjutuissa on yleensä huomattavasti huonompaa kuin tutun ihmisen kanssa ja vaikka kovin aktiivinen aika ajoin olenkin, niin osaan pitää hauskaa ihan keskenänikin jos toista ei huvita. Mutta tietenkin jos toinen haluaa kerran vuodessa ja toinen joka päivä, niin suosittelen pariskuntaa keskustelemaan aiheesta etukäteen ja pohtimaan, saisiko toinen vaikka käydä muualla purkamassa paineitaan.
Eli siis pettämistä syrjähypyssä on IMHO on mahdollisen sopimuksen noudattamatta jättäminen, joskin kerran se voi mennä myös virhearvion tai "vahingon" piikkiin. Pahempaa pettämistä on jättää kertomatta aiheesta ja pahinta pettämistä on sitten valehdella aiheesta tai jostain siihen liittyvästä. Fyysinen akti on vain fyysistä aktia, sille annetaan usein todella paljon liikaa arvoa ja valtaa, siihen nähden mistä on kyse, kun sitä verrataan vaikkapa pitkään parisuhteeseen tai oikeisiin tunteisiin. Mielestäni pelkän yhden syrjähypyn takia kaiken hukkaanheittäminen on typerää, kun taas salailun ja valehtelun takia se on hyvinkin ymmärrettävää.
Toisessa luottamus katoaa, toisessa se mahdollisesti jopa vahvistuu, vaikka molemmissa on sama fyysinen tapahtuma. Miettikääpä sitä
Posts: 2,492
Zeratul, 23.1.2009 16:38:
Ei oo millään tapaaa irrelevanttia, yrität vaan kierellä sitä seikkaa et tässä sun esimerkissä se pettäminen ois ollu muka parempi vaihtoehto ku yhteisestä sopimuksesta kiinni pitäminen.
Eihän se mun esimerkkini ottanut mitään kantaa siihen, että oliko pettäminen alkujaan parempi vaihtoehto kuin sopimuksesta kiinni pitäminen. Se nyt vain oli jo esimerkissä tapahtunut. Miten ihmeessä sä voit siis sanoa, että mun esimerkissäni olisi jotenkin absoluuttisesti ollut parempi vaihtoehto pitää kiinni sopimuksesta? Eihän näin kuitenkaan IHAN AINA voi olla?
En oo tietääkseni väittäny ettei moista tapahtuis. Ja joo, esimerkki oli ihan hanurista, edelleenki kertomatta jättäminen vois olla oikein, muttet pysty mitenkää oikeuttaa syytä siihen et ois jotain salailtavaa, ite pettämistä.
Tähän voiski sit lopettaa, ei oo mitään järkee ku jäbä jatkaa vaan väittelemisen riumusta vaikka varmaan jo tajusit aikoja sit mistä kenkä puristaa.
Mä en nyt rakas väittele ihan väittelemisen riemusta. Jos mä vielä jonain päivänä saan sut tajuamaan, että kuinka naiivi on lause "et pysty mitenkää oikeuttaa syytä siihen et ois jotain salailtavaa", niin kaikki sen eteen tehtävä sydänveren vuodatus tälläkin foorumilla on ollut jokaisen tipan arvoista.
Posts: 2,492
Lyylikki, 23.1.2009 13:28:
Eikö se nyt ole tullut jo aiemmin aika selväksi, että vaikka sulla olisi [kumppani], niin haluaisit [kiksauttaa muitakin]
Senkin monogaamit
En minä kyllä voi olla asiasta ihan varma, sillä onhan sekin tässä jo aiemmin tullut aika selväksi, että mä olen edelleen neitsyt! Ensimmäinen seksikokemus saattaa hyvinkin muuttaa näkemyksiäni joistakin asioista!
btw. Se, että on polyamorinen tai jopa polygaminen ei vielä välttämättä tarkoita sitä, että haluaisi kiksautella ketä sattuu - tai edes sitä, että haluaisi harrastaa seksiä useamman kuin yhden ihmisen (tai edes sen yhden) kanssa.
Posts: 2,492
Lyylikki, 23.1.2009 16:51:
Eiköhän se ole tämä (ja puhelinnumero löytyy enirosta, kysytte vaan hyljettä
Siis mitä? Tällähän heruisi kultaa ja hunajaa, munasta nyt puhumattakaan! :D
*mental note* Olisi vaan pitänyt stalkata enemmän niin olis ollu aikaisemminkin näin hyvään masturbointimatskua! On nimittäin tuo Aira Samulinin alttarin etessä onanointi tuntunut jo pitkän aikaa olevan vähän eilistä päivää.. *mental note*
Posts: 2,492
Vampyrella, 23.1.2009 14:11:
En tosin tiedä, miten pystyit antamaan esimerkin tilanteesta, joka ei ole ''reilua peliä'', koska aiemmin sanoit, ettet tiedä mitä ''reilulla / rehellisellä pelillä'' tarkoitan. ;)
Muistaakseni kirjoitin siihen, että "enempää en oikein osaa sanoa". Tein nimittäin tällä yksinkertaisella tasolla keskustelemisen puitteissa sellaisen oletuksen, että kun otan tarpeeksi räikeän esimerkin, jossa esiintyy selkeätä epärehellisyyttä niin se hyvin suurella todennäköisyydellä ei ole sinun määritelmäsi mukaan "reilua peliä". Jos haluaisit enemmän erilaisia esimerkkejä, joissa käsitellään usein mielenkiintoisia reunatilanteita, niin sitten mä mielelläni ottaisin vähän tarkemman määritelmän "reilusta pelistä", että mun ei tarvitsisi jatkaa tätä arvuuttelua.
Mä en kuitenkaan usko, että tämä on tarpeellista, sillä mun mielestäni keskustelun ydin oikeasti nousi jo esille:
Illuusiossahan on toki helpompi elellä, mutta mielestäni totuus on illuusiota arvokkaampaa, vaikka se välillä satuttaisikin.
Me edustamme tässä asiassa vain aivan eri näkökulmia asiaan. Minulle lähtökohtaisesti koko ihmisen tietoisuus on illuusiota ja suurin osa oletuksistamme epätarkkoja puolitotuuksia. En myöskään pidä totuutta absoluuttisena arvona vaan koen, että mikäli tietynkaltaisessa illuusiossa eläminen tuottaa ihmiselle pitkällä tähtäimellä enemmän onnea kuin "todellisuuden kohtaaminen" niin voi hyvinkin olla perusteltua ylläpitää kyseistä illuusiota.
Satun itse olemaan periaatteellinen ihminen. Elämässä ei mielestäni kuulu mennä aina sieltä, missä aita on matalin. Rehellisyys on mielestäni edelleen paras pohja ihmissuhteille, myös tällaisessa tapauksessa. Omasta mielestäni tekosi olisi munaton, eikä totuuden jättämättä kertominen olisi kyseisessäkään tilanteessa parempi vaihtoehto kuin totuuden kertominen.
Minusta se, että pitää rehellisyyttä periaatteellisesti pohjana ihmissuhteelle on munatonta toimintaa, jossa mennään pidemmällä tähtäimellä katsottuna sieltä missä aita on matalin.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettenkö myös itse olisi munaton ja pitäisi rehellisyyttä keskeisenä rakennuspilarina omissa ihmissuhteissani - mutta sanonpa nyt vain mitä olen oikeasti asiasta mieltä ;)
Posts: 2,492
Zeratul, 23.1.2009 16:41:
Mielummin sit PANOLUUKKU, nii voidaan hoitaa hommat ilman epärehellistä suhdepeliä.
Toisaalta järjetön juonittelu kuulostaa kans ihan houkuttelevalta ajanvietteeltä.
PANOLUUKKU on aivan liian triviaalia. Useimmiten pelaisin mielummin vaikka Xboxia kuin kävisin vaan randomisti panemassa jotakuta ilman mitään epärehellistä suhdepeliä.
Järjetöntä ihmissuhdejuonittelua ei kuitenkaan voita mikään - se on tunteellisesti kuohuttavaa ja älyllisesti haastavaa! :D
Funktion, 23.1.2009 12:13:
Mutta, kiteytettynähän tuo kysymys on varmaanki se että onko se kuinka väärin tyydyttää fyysisiä tarpeitaan irtosuhteilla, mikäli omassa parisuhteessa ei vaan elämä vällyjen välissä toimi? Mikäli siis suhteessa kaikki muu on kunnossa.. Vaikea kysymys, enkä tiedä osaako muut ajatella asiaa samalta kantilta.
En enää jaksa jankata ton siveys-Antin kanssa, kun se jäi taas sutimaan. :D
Dementation vastasi sulle about samalla lailla kuin mä olisin vastannut, joten kirjoitanpa vaan ''lyhyesti'' tämän romaanini. :D Mun mielestä parisuhteessa pitäisi pystyä puhumaan avoimesti toisen kanssa, jos vällyjen välissä ei homma toimi halutulla tavalla. Mikäli suhteen toinen osapuoli ei pysty tai halua suoda toiselle sängyssä sellaista, mitä toinen ehdottomasti haluaisi, voisi pariskunta keskustella ''kolmannen pyörän'' hankkimisesta suhteen toisen (tai miksei molempien) osapuolten tyydyttämiseksi. Mielestäni tässä ei olisi mitään pahaa tai väärää, mutta oleellinen pointti on se, että pariskunta keskustelee ja sopii asioista yhdessä. Voiko suhde sitten olla hyvä, jos asioista ei pystytä keskustelemaan? Omassa mittakaavassani ei.
Yhdessä asiassa olen kuitenkin Dementationin kanssa eri mieltä. En koe, että kaikissa tilanteissa olisi typerää ns. heittää pitkä suhde menemään yhden syrjähypyn vuoksi. Jotkut ihmiset ovat luonnostaan tunteikkaampia kuin toiset, ja syrjähyppy voi satuttaa niin syvästi, ettei siitä koskaan lopullisesti pääse yli. Tämä saattaa usein johtaa siihen, että aiheeseen palataan muiden riitojen yhteydessä, pettäneeltä kumppanilta ikään kuin vaaditaan hyvitystä tekonsa vuoksi ikuisesti. Suhde ei olisi välttämättä enää hyvillä kantimilla. Toki jotkut pystyvät käsittelemään syrjähypyt kunnolla loppuun asti, ja suhde saattaa olla entistäkin vahvemmalla pohjalla, mutta en yleistäisi tätä kuitenkaan kaikkiin tilanteisiin.
Itse ainakin myönnän, että olisin todella loukattu ja satutettu, jos kumppanini pettäisi minua, vaikka meillä menisi hyvin (tai jos minulle oltaisiin näin uskoteltu ja näin itse kokisin). Tuskinpa jatkaisin suhdetta - kuulun itse näihin tunteikkaisiin ihmisiin. Mä en oikein osaa kuvitella tilannetta, jossa vakituisessa suhteessa menisi kaikin puolin mallikkaasti, ja silti lähdettäisiin syrjähyppyilemään. Kokisin, että minulle ei oltaisi oltu rehellisiä omista tunteistaan ja suhteen tilasta, ja se jos mikä olisi loukkaavaa. Se olisikin sitten eri asia, jos suhde olisi kauan ollut alamäessä (mihin on aina kaksi ihmistä vaikuttamassa), ja olisin itse oleellinen syy asiaan. Tällöin suhde tuskin jatkuisi muista syistä, ja syrjähyppy olisi piste iin päälle.
Enihau, asioista yhdessä ja avoimesti puhuminen on mun mielestä se oleellinen ja hyvä juttu. Toisen selän takana toimiminen ei. Näin minä yksinkertaistan tämän homman. :)
Mä olen kyllä sellanen ämmä, että heivaisin ton ukkoni mäkeen jos se lähtis syrjähyppyilemään. Mä vaan vähän veikkaan, ettei sille tule tarvetta - siihenhän minä itse voin oleellisesti vaikuttaa. ;)