Tänään näyttää jännän valoisalta..
Se tarkoittanee sitä, että päivä on hieman pidentynyt ja.. KESÄ TULEE!!!
Vielä viimeinen ponnistus ylämäkeen ja sitten alkaa alamäki kesää kohti.. huomenna jo :) jipjip!
Tänään porkataan vielä kieli vyön alla hangessa, lunta polviin saakka, mutta odottakaapas vaan miten elo helpottuu päivä päivältä kun alkaa alamäki ja hommat luistaa ja mäkeä laskiessa farkkujen takamus alkaa vihertää.
Se on kesän merkki se vihreä takamus.. ja valo on toinen.
Suunnistus lienee siis onnistunut tänäkin vuonna nappiin, ala-ja ylä-asteen suunnistustunnit eivät ole menneet hukkaan. Välillä on vähän hipsitty mäntyjä ja katajia ja nypitty neulasia hiuksista, mutta luita ei ole kuitenkaan katkottu eikä olla aivan hukassa, vaikka mielestäni en kompanssia osaakaan lukea - saati kirjoittaa ;) Tässä ollaan oikeilla poluilla ja tiedetään suurin piirtein minne ollaan menossa, ja mitä minkäkin kivenjärkäleen takana on, ollaan sinut mörköjen ja maahisten kanssa ja tonttujakin ollaan juuri treffattu..Tonnikeijuja vilisee vielä katukuvassa ja täällä betonikolossakin, mutta niiden ulkonaliikkumista aletaan säädöstellä heti tammikuussa.. joten luulen, että tonnikeijuille on heitettävä hyvästit mitä pikimmin, sillä kesään mennessä ne tulevat pääosin häviämään katukuvasta.
Kiitos tämänkin vuoden onnistuneesta johdatuksesta kuuluu liikunnan opettajallemme, himohiihtäjälle Arja Vesalalle! *taptap*
Ninni kiittää ja kuittaa.