OLI KERRAN KUKKO JOLLA OLI VAIMO.
OLI TULOSSA PÄÄSIÄINEN JA KUKKO JA KANA VALMISTUIVAT PÄÄSIÄISEEN.
HE NUKKUIVAT RAUHASSA YÖN JA VALVOIVAT RAUHASSA KOKO PÄIVÄN MUTTA ILLALLA TAPAHTUI KUMMAA. KANA KUKON VAIMO KIRKAISI KAUHUISSAAN.
KUKKO KYSYI KANALTA: "MITÄ HUUAT?" JA KANA SANOI: "MINÄ SAIN MUNAN!".
"AIJAA.. KUN MINÄ LUULIN ETTÄ SINÄ NÄIT ULKONA JOTAKIN, MUTTA TÄMÄPÄ SATTU HYVIN KUN TÄNÄÄN ON PÄÄSIÄINEN." SANOI KUKKO.
KANA SANOI: "SEHÄN OLI HYVÄ. SE ON SINUN PÄÄSIÄISYLLÄTYS."

(Ninni 7-vee)