Natokeskustelu on taas noussut pintaan HVK:n aikana. Suomen kansan linja on yhä selkeä, mutta EU:n puolustusytimeen liittymiseen kansa suhtautuu selkeästi suopeammin. Vaikea arvioida millaisia projekteja ydin on valmis tekemään, mutta varmaa on, että Suomen intressit ovat niistä kaukana. On vaikea kuvitella kuitenkin, että Nato ja puolustuydin olisivat niin etäällä toisistaan, että yhdistymistä Naton suuntaan voisi välttää. Suurin osa EU:n maista kuitenkin kuuluu Natoon. Miksi meidän tulisi osallistua samaan jyrkkään vastakkaisasetteluun, mihin maailmassa ollaan menossa? On vaarana, että mennyt rautaesiriippu demokratian ja kommunismin välillä nousee uudestaan eri uskontokuntien välillä. Vaikka uskontoa lännessä ei mielletä niin vakaasti yhteytenä politiikkaan, on selvää, että sen vaikutus on suoraan siihen verrannollinen. Länsimaat ja varsinkin Yhdysvalloissa elää uskomus, että muslimit ovat uhka maailmanrauhalle. Voisi kuitenkin todeta, että islam ei kuitenkaan ole vihamielinen uskonto, vaan sen tulkitsemisessa kovemman linjan ottaneet ääriryhmät ovat suurempi uhka. Ääriryhmiin liittyminen syntyy epätoivosta ja omasta voimattomuuden tunteesta. Eikö tämä heijasta juuri tuloerojen suurta kasvua eri yhteiskuntien välillä? Turva-aidan rakentaminen Lähi-idässä kuvaa hyvin vastakkaisasettelua kahden puolen muodostamiseksi. Tämä on juuri omiaan vain lisäämään levottomuutta. Vaikka Eurooppa ja EU suhtautuukin islamiin myötätuntoisemmin kuin Yhdysvallat, havaittavissa on sieltäkin mielipiteitä pakkodemokratian puolesta. Tämä näkyi hyvin EU:n virallisessa kannanotossa koskien Irakin jälleenrakennusta. Valta on annettava YK:lle, mutta demokraattisin edellytyksin. Tämä ei kuitenkaan ole myöskään ratkaisu ongelmiin. On paljon yhteiskuntia, joihin demokratia ei sovi. Afrikan maat ovat tästä hyvä esimerkki, miten länsi on pystynyt oikeasti enemmän tuhoamaan, kuin tukemaan. Lisäksi demokratia johtaa vapaaseen kaupankäyntiin, joka on omiaan lisäämään globaalisaatiota. Globaalisaatio vain on kolonialismin uusi muoto, johon myös Euroopan kärkimaat Britannia sekä Ranska ovat vahvasti syyllistyneet. Miksi tilanne muuttuisi oleellisesti niistä ajoista, koska selvää on, että nämä maat käyttävät häikäilettömästi omaa vaikutusvaltaansa. Eikö Irakin kansan tulisi päättää oma yhteiskuntajärjestelmänsä?
Vastaisku on jo nyt nähtävissä. Indonesiassa aletaan tuomitsemaan ankaran sharian mukaisesti. Kuilu uskontokuntien välillä kasvaa tolkuttoman suureksi. Bush julistaa puheessaan:"Kaikkien on tehtävä nyt valinta. Joko olet meidän puolellamme, tai olet terroristi". Kummaa syyllistämistä kuten myös Iranin sekä Pohjois-Korean ydinasekeskustelu. Israel saa kyllä vapaasti kehittää joukkotuhoaseita, mutta muut eivät, koska se ei vastaa amerikkalaisten kuvitelmia heidän hyödystä. Mikä lisäksi on USA:n tulevaisuus? Luulisin, että talouden heikennys on lineaarista. Pieniä nousukausia lukuunottamatta länsimaisten hyvinvointiyhteiskuntien aika on loppu. Ketkuttelu on mahdollista vielä kuluja leikkaamalla, mitä myös Suomessa tehdään sen ohessa, että yksityistetään valtion palveluja. Jenkit joutuvat myös supistamaan massiivisen aseteknologiansa kuluja ja tämä tapahtuu helpoiten sotimalla. Miksi Suomen pitäisi liittyä rintamaan, jossa tehdään juuri jyrkkä vastakkaisasettelu? Nykyisten EU-ydintä suosivien poliitikkojen ainoa vaihtoehto on ujuttaa Suomi Natoon. Tämä tapahtuu helpoiten ytimen kautta. Nyt HVK:ssa tarvittaisiinkin radikaalia toimia, jossa poliitiikoilla olisi vahva tahto, kun Suomen etuja tarkastellaan. Suomen sijainti Euroopassa on strategisesti kovimmista päästä. Pienellä epäsuoralla uhkailulla on mahdollista, että myös suuremmat EU-maat alistuisivat Suomen tahtoon. Mikäli tilanne maailmassa käy uhkaavaksi, Suomen ainoa keino on nostaa puolustusvoimien budjetin osuutta valtion kokonaiskakusta.
Lopuksi vielä, että puolueettomuus voittaa aina kansan edun. Jotta kansan etua kykenisi arvioimaan, on tieteiljän pakko olla meedio tahi selvännäkijä. Sellaista viisautta ei ole olemassa, jolla voisi nähdä kauas tulevaisuuteen. Puolueettomuus taas on linja, jonka kaikki maailmalla tajuavat. Kunhan Suomi vain kykenee tekemään uskottavaa puolueettomuus- strategiaa. Liittyminen sotilasliittoon on selvä viesti ulkomaille, että Suomi ei ole puolueeton. Miksi Suomen kannattaisi alistua jonkun Ranskan tahi Saksan tahtoon asiassa, kun omat naapurimme eivät kuitenkaan näissä ole mukana. Venäjästä puhumattakaan.
Mixa