Eiköhän globaalisaatio tarkoita sitä, että tuotanto tapahtuu siellä, missä on eniten ryöstettävää. Tämä käy yksiin hyvin halpatyövoiman kanssa. Samalla kun kehitysmaille sysätään miljoonia, politiikka toimii päinvastaisesti ja pidetään yllä samaa hierarkiaa kuin tähänkin asti. Hyöty jakaantuu epätasaisesti.
Mnä näen, että tällä hetkellä iso osa kehitysmaista tuottaa todella paljon enemmän maataloustuotteita kuin ne itse tarvitsevat. Tätä ylijäämää olisi erittäin edullista myydä oman maan ulkopuolelle,
jos läntisten valtioiden tuet eivät tekisi sitä mahdottomaksi. Näiden tukien avulla suomalainen maanviljelijä pystyy polkemaan maataloustuotteiden hinnat niin alas, että kehitysmaiden myyjillä ei ole mahdollisuutta saada omaa tuotettaan myydyksi. Tämä ei ole tervettä kilpailua tai tuotantoa (maito taitaa muuten olla ainoa maataloustuote, jossa suomi olisi itsevarainen ja jota riittäisi jopa myyntiin maamme ulkopuolelle).
Se, että globalisaatio on tällä hetkellä halpatyövoiman käyttöä sekä resurssien ja luonnonvarojen ryöstö, johtuu pääasiassa maailman varojen epätasaisesta jakautumisesta, kuten aikaisemmin jo totesimme yhteen ääneen. Jos voisimme "nollata" tämänhetkisen tilanteen, niin uskoisin globalisaation tukevan kehitystä ja mahdollistavan entistä tehokkaamman tuotannon entistä pienemmällä tuhlauksella. Nythän hirveän iso osa maailman ruuasta päätyy kaatopaikalle, koska on hirvittävästi ylituotantoa, jota ei saada kaupaksi.
Henk. koht oon sitä mieltä, että tuotetaan mahdollisimman paljon omasta takaa. Tämä takaa myös jonkinlaisen päätösvallan asiaan kuin asiaan.
Kyllä minäkin uskon omavaraisuuteen ja se olisikin ideaali tilanne, jossa jokainen voisi tuottaa tarvitsemansa asiat, mutta se merkitsisi luopumista ylellisyystavaroista, joita ovat lähes kaikki paitsi ruoka, vaatteet ja asuinsuojat. Oletko valmis luopumaan musiikista ja klubbailusta? Entä televisiosta tai radiosta?
Toki kannattamattomuus on syy tutkia huolella asian tarpeellisuus. Maatalous on kuitenkin hyvä tapa säilyttää jonkinasteinen kontrolli pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä. (asuminen, koulutus yms.)Samalla säilyy myös osaaminen.
Onko maatalous ainoa keino säilyttää suomi asuttuna? En usko, tähän tarvitaan yleisempää asenteiden muutosta. Tekniikan kehitys sitäpaitsi vie meitä yhä lähemmäs hajautettua toimintaa, koska reaaliaikainen verkon kautta tapahtuva kommunikointi mahdollistaa suuretkin etäisyydet, vrt. Nokian pääkonttori on Espoossa. Tämä on tosin aikaavievä prosessi, eikä se välttämättä koske kaikkia aloja.