ja senhän taas ties ku tän yhen kanssa kauppaan menee niin nauruilta ei voi välttyy...
miro loisti taas jutuillaan.
tää nyt ei kirjotettuna "kuulosta" läheskään yhtä hauskalta mutta kuvitelkaa sellai kolme ja puol vuotias ilmeikäs ja teatraalinen ipana sinne kauppaan...
ensinnäkin ku me tuon pienemmän kanssa tehtiin ostoksia (lähikaupassa siis) niin miro odotteli jätskialtaan luona ja pyys jokaista ohikulkijaa antamaan sille jäätelön... hihi, no kuka antaa yksinäiselle muksulle jäätelön vaan sen takii ku se pyytää... (miro ei siis pelkää ketään ja se kyl höpöttelee ihan jokaiselle...)
"hei annatko mulle tuolta näätelön?"
ja sit vihdoin menin sinne ni siel oli joku ukkeli sen kanssa ihan huuli pyöreenä et mitä sen pitää tehä ku yks on vaan et
"hei annatko mulle tuolta näätelön?"
haha
mut ihan paras ja tälle naureskeli yks täti kassalla ihan ääneen... mentiin siis kassan suuntaan ja siinhän on sit tietty karkkihylly ihan lähellä. miro sinkos sinne ja huomas et siellä on ainostaan YKSI kirdermuna jäljellä. ja... (ilmeikäs, äänekäs, teatraalinen......)
miro: "äiti EI VOI OLLA TOTTA!!"
mä: no mitä?
miro: EI VOI OLLA TOTTA, VAIN YTS JÄLJELLÄ!!! (ihmettelee ja pyörittelee päätään ja sitä munaa kädessään ja hokee vaan et ei voi olla totta, vain yts jäljellä... ihan ku se ois joku suurikin ihme)
mä: no en mä sitä sulle osta, ku sait jo jäätelön.
miro: no HEI, mä syön tän sit jälkiruuaks! (siis sen jäätelön "jälkiruuaks") oikeen viisastelevalla äänellä.
tos vaihees se mamma repes ihan huolella ja mun oli sit ostettava se muna mirolle, kun kerta yritys oli noin hyvä!!