1,167 posts, 59 pages, 673,972 views
Esa, 11.9.2006 22:54:
Miten ois Klubituksen PLUR-klubi. Eli vähän niinku AA-kerho kaikille masentuneisuutta poteville klubitushenkisille ihmisille. Tavoitteena mielialan kohentaminen ja elämässä eteenpäin pääseminen yhdessä tehtävien kivojen juttujen sekä asioista keskustelemisen myötä..
Mutta niin.. Voimia ja jaksamista kaikille tätä viestiketjua alakuloisin mielin lukeville. Jos on mahdollisuus jutella mieltä painavista tai sekoittavista asioista ystävälle/kaverille tai tarvittaessa lääkärille/psykologille, tehkää se mieluummin nyt eikä vasta sitten joskus.
TanyaK, 11.10.2006 12:09:
Ja sitten niille masentuneille..poistakaa elämästänne stressaavat tekijät.
onni3mk, 20.10.2006 17:19:
---
TanyaK, 11.10.2006 12:09:
Ja sitten niille masentuneille..poistakaa elämästänne stressaavat tekijät.
---
Entäs jos se on se elämä joka stressaa?
onni3mk, 20.10.2006 17:19:
---
TanyaK, 11.10.2006 12:09:
Ja sitten niille masentuneille..poistakaa elämästänne stressaavat tekijät.
---
Entäs jos se on se elämä joka stressaa?
TanyaK, 20.10.2006 17:20:
Ai elämä yleensä? Kaipa siinä elämässä on jotain tekijöitä jotka stressaa..?
Pirjo Yrjönen, 20.10.2006 17:32:
Mä uskon tähän mitä elokuvan Grizzly Man ohjaaja sanoo elokuvan loppupuolella: "Maailmaa koossa pitävä voima on kaaos, ei rakkaus tai ystävyys." Ja sen kanssa on vaan elettävä.
onni3mk, 20.10.2006 17:23:
---
TanyaK, 20.10.2006 17:20:
Ai elämä yleensä? Kaipa siinä elämässä on jotain tekijöitä jotka stressaa..?
---
Mä oon päätyny siihen, et se on elämä yleensä. Kaikki jokapäiväset asiat, oma itse, muut ihmiset...kaikki.
TanyaK, 20.10.2006 19:13:
Hmm..No tuohon voin vaan sanoa sen että masennus itsessään ei ole kovin mukava kokemus. Enkä sitä toivo kenellekään. Mutta siitä ylös nouseminen on kaunista. Koko elämä saa kummasti kirkkaammat värit. Sitä oppii arvostamaan ihan uusia juttuja ja näkemään ne asiat jotka ihmiselle pitäis oikeasti olla tärkeitä. Tiedän että tällä hetkellä susta tuntuu siltä ettei suuntaa oo parempaan. Mutta usko pois että paistaa se aurinko joskus sunkin risukasaan. Ja siinä vaiheessa arvostat elämää itsessään aika lailla.
ee102, 20.10.2006 20:13:
Pitää kirjoittaa nyt lyhyesti... Mutta siis, mä oon ollu kenties koko ikäni masentunu. Se menee vähän väliä nykyisinkin itsemurhayrityksiin. Kohta on pakko mennä hoitoon masennuksen takia ku en selvii yksin hetkeäkään suunnilleen.
ee102, 20.10.2006 20:13:
Pitää kirjoittaa nyt lyhyesti... Mutta siis, mä oon ollu kenties koko ikäni masentunu. Se menee vähän väliä nykyisinkin itsemurhayrityksiin. Kohta on pakko mennä hoitoon masennuksen takia ku en selvii yksin hetkeäkään suunnilleen. Yksinäisinä hetkinä tekee mieli hypätä parvekkeelta alas tai viiltää kädet paskaks. Sitäki on tullu jonkin kerran tehtyä, siis viiltelyä... On monia syitä, miksi en vaan jaksa, mut nyt en ehdi luetella niitä.
satumetsä, 20.10.2006 22:44:
---
TanyaK, 20.10.2006 22:09:
---
ee102, 20.10.2006 20:13:
---
Mulle ei ole ollut apua lääkäreistä, lääkkeistä yms. (enkä ole ollut yksin). Olen kärsinyt vuosia. Koko elämä menee hukkaan. Jos tulevaisuus jatkuu tälläsenä niin en näe sitä elämisen arvoisena. Juuri kun luulen voivani paremmin ja jaksan toivoa iskee jälleen paha masennus... Kun pääsiskin tästä joskus eroon.. mun sairaudesta ei voi parantua..vissiinkään.
Vanhat asiat on selvitetty, kaikkea on mietitty, mihinkään positiiviseen ei ole päädytty.