1,167 posts, 59 pages, 671,870 views
Avernian:
...kun on niin paljon hommia ettei jaksaisi edes aloittaa.
(tai no, tosta mä olisin loogisesti masentunut, muttei jaksa masentua)
Hyvä asenne! masennus on turhaa ja tarpeetonta!
Kaikki mikä ei tapa niin vahvistaa...
[Nuclear]:Nyt ei niinku elämä maistu yhtään...[/q
salaisuus: ei sen elämän aina kuulukaan maistua. Juuri sen takia, että osaamme masentua ja surra, sen takia osaamme iloita myös silloin kun on tarve.
Kaikelle on aikansa!
Katrina:pimp:[i
word. Mitähän kävisi jos aina olisi ihanaa?... Eiköhän siinäkin tole nousisi...
Sitä juuri tarkoitin, mikään ei olisi ihanaa, jos se aina olisi ihanaa. Joskus kuuluu myös tuntua paskalta!
Muttei varmaan sitäkään aina.
Mä olin paljon onnellisempi alaikäisenä kuin olen nyt. Oli vain niin helppoa ku ei käyny missää kaupungilla eikä bileissä, kaikki rahat säästy eikä koskaan pettyny mihinkään asiaan.
Syder:Mä olin paljon onnellisempi alaikäisenä kuin olen nyt. Oli vain niin helppoa ku ei käyny missää kaupungilla eikä bileissä, kaikki rahat säästy eikä koskaan pettyny mihinkään asiaan.
OIKEESTI ALAIKÄSEN oli onnellisempi...tai emmä nyt tiiä...mut ainakin ku oli 16kesänen ...ja oli perhe...ja ei tarvinnu miettii ku kaikki oli aina otettavissa ja saatavissa.ja senku välil meni frendienkaa dokailee ja bilettää niin aina oli paikka minne mennä ja tiesi et aina siel oli joku,joku joka ootti...ja oli aina lämminruoka..ja kotiin oli myös ihana tulla ku siel oli siistiii ja ku tuli koulust äiti oli aina leiponut jotai...mut niitkään aikoi ei osannu arvostaa sillo ku ne oli...mut ku ne kaikki menetti niin niit alko arvostaa ja kaipaan niit aikoi aina...ja miettii et miten ois et jos ois perhe asuisinko viel kotona ja miten mun asiat silloin ois..ja oisinko aika ajoin masentunut..tietenkin asiat ois muuttunut mut en usko et masentuisin ainakaan näin.vois olla ehkä pienenpii asioita mist masentuisin.kävin jonku aikaa sit lääkäris se anto numeron kallonkutistajalle...kävin siel aikasemmin mut lopetin koska sattu kaivaa kaikki vanhat asiat pintaan ja nostaa ne pintaan...ja tuntu et se pitää mua ihan idiooottin..ekan käynti kerran jälkeen se määräs mulle masennuslääkkeet...en alkanu syömään niit..kai niist ois ollu apuu mut ei kiinnostanu alkaa syödä niit..ja tuli erittäin tyhmä olo...heti määrätään lääkkeet ekal käynti kerral..joten jos nyt meen sinne uudestaan,sen on pakko keksii mulle jotai muuta..en tiiä...ja nyt ois koht taas muutto ees ja erilaaisii asioit mitä pitää hoitaa ja vatvoo niin tunttuu et voimat ei riitä...aina ei oo helppoo olla omillaan..mut kyl täst kaikest pitää ylipäästä ku oon tähänki asti pinnistelly..masennus vaan saattuu perseest......
Avautumista....
Hmm... Mulla on jonkunmuotoinen masennus. En osaa selittää sitä tarkalleen...
Tää johtuu siitä kun kevät on alkamassa ja mä mietin kokoajan viime vuoden kevättä kun olin Villen kanssa.Mietin kaikke mitä me tehtiin.. Miten meillä oli hauskaa... Nyt on iskeny kunnon ikävä Villeä kohtaan... Mä mietin että en osaa nauttia keväästä enää samalla tavalla.
En uskalla mennä tiettyihin paikkoihin koska siellä se ikävä iskee lujemmin... Mä pelkään toukokuuta. Silloin Villen kuolemasta tulee vuosi.. En osaa selittää mikä mua vaivaa tää on vaan vaikeeta..
Mut samalla oon iloinen kun mulla on ihania ystäviä ja kun käyn bileissä niin hymy on korvissa kun nautin musiikista niin paljon, et noi mun masennuskohtaukset ei oo ihan 24h...
En taida olla ihan normaali...
Kiitos jos jaxoit lukea...