siveys:
Rangaistaan? Kuka sinua on rankaissut ja miten?
Tulet toimiin työstäsi saamilla varoilla, joten sinun ei kuulu saada toimeen tullaksesi opintotukea. Olet kuitenkin jostain syystä sitä halunnut nostaa ja kun tulee aika maksaa tämä raha takaisin niin sinulla on sellainen olo, että sinua rangaistaan kun joudut maksamaan takaisin rahan joka sinulle ei kuulunut?
Täsmennettäköön, että en tosiaankaan pidä opintotuen takaisinperimistä rangaistuksena. Olen ollut hyvin tietoinen tukea nostaessani tulorajoista ja myös siitä että todennäköisesti vuosituloni tulevat ylittämään tulorajat niin että joudun ainakin suuren osan tuista maksamaan takaisin. Tilanne on kuitenkin omalla kohdallani ollut sellainen, että vanhojen velkojen (kuukausipalkka-ajalta kun tuli vietettyä aika leveää elämää välillä) takia oli pakko tukea nostaa ja toivoa että on varaa maksaa se myöhemmin takaisin (kuten onneksi olikin). Ja tosiaan, kukaan ei minua kertalaakista sitä pakota maksamaan, mutta totesin että tulee kuitenkin edullisemmaksi näin tehdä kuin maksaa se 15% korotus joka seuraa siitä ettei niin tee.
Mutta kyllä minusta työssäkäyviä opiskelijoita rangaistaan suhteessa työssäkäymättömiin. ("Rankaista" on tietysti voimakkaasti arvoväritteinen sana ja tulee tässä yhteydessä ymmärtää retorisena tehostuksena, ei kirjaimellisesti ymmärrettäväksi tarkoitettuna.) Ymmärrän kyllä periaatteen, jonka nojalla opintotukijärjestelmässä on tulorajat, en vain pidä periaatetta - ainakaan siinä mielessä kuin se todellisessa maailmassa on mahdollista toteuttaa - järkevänä.
Selvennän hieman, mitä tarkoitan tässä rankaisemisella. Tein taannoin laskelman, jossa arvioin, miten paljon rahaa minulle (helsinkiläinen, kirkkoon kuulumaton, yksin asuva 20 v. täyttänyt korkeakouluopiskelija, vuokra yli vuokrakaton) jäisi verojen jälkeen käteen erilaisilla palkkatuloilla. Laskelmassa on niin monta muuttujaa että aivan täydellisesti en niitä osannut ottaa huomioon, mutta suuntaa-antava se kyllä on. Tulos näyttää seuraavalta:
Code:
bruttotulot nettotulot "nettotulot 2" "veroprosentti"
0,00 5 015,04 0,00 0,00%
6 060,00 9 904,58 4 889,54 19,31%
6 061,00 9 550,20 4 535,16 25,17%
7 070,00 10 389,93 5 374,89 23,98%
7 071,00 10 035,55 5 020,51 29,00%
8 080,00 10 839,57 5 824,53 27,91%
8 081,00 10 485,15 5 470,11 32,31%
9 090,00 11 259,39 6 244,35 31,31%
9 091,00 10 913,08 5 898,04 35,12%
10 100,00 11 656,93 6 641,89 34,24%
10 101,00 11 304,48 6 289,44 37,73%
11 110,00 12 031,54 7 016,50 36,85%
11 111,00 11 679,08 6 664,04 40,02%
12 120,00 12 406,14 7 391,10 39,02%
12 121,00 11 981,41 6 966,37 42,53%
13 130,00 12 606,16 7 591,12 42,18%
13 131,00 12 232,92 7 217,88 45,03%
14 140,00 12 919,36 7 904,32 44,10%
14 141,00 12 612,19 7 597,15 46,28%
15 150,00 13 298,64 8 283,60 45,32%
15 151,00 12 991,47 7 976,43 47,35%
16 160,00 13 677,91 8 662,87 46,39%
16 161,00 13 370,74 8 355,70 48,30%
17 170,00 14 057,19 9 042,15 47,34%
17 171,00 13 750,02 8 734,98 49,13%
(Erityisesti alle 13 000 tulojen kohdalla verojen osuus on saatettu laskea väärin, mutta loppupään luvut vastannevat melko hyvin todellisuutta.)
Tässä siis ensimmäinen sarake on työstä yms. saatava bruttotulo, toinen sarake on nettotulot (työtulot + tuki - verot), kolmas sarake on erotus verrattuna pelkillä tuilla elävän tuloihin ja neljäs sarake ilmaisee "efektiivisen veroprosentin" eli kuinka paljon työssäkäyvä opiskelija menettää veroina ja tukien menetyksenä summasta joka olisi maksimituet + bruttopalkka. Maksimitukina siis 12 kk opintotuki joka edellyttää kesäopiskelua.
Erityisen jännittävää on huomata, että esimerkiksi verrattuna tilanteeseen, jossa vuositienestit ovat 9 090 eli maksimimäärä jonka kesällä koulun sijaan töissä käyvä voi nostaa menettämättä opintotukea, juuri ja juuri tuon 1 kk opintotukeen vielä oikeuttavan tulorajan ylittävä tienaa 17 170 bruttotuloilla nettona alle 2 500 enemmän (bruttona ero on yli 8 000 ). Siis "efektiivinen rajaveroprosentti" on melkein 70%! Pistää vähän uutta perspektiiviä siihen, kuinka paljon oikein kannattaisi käydä töissä.
Summa sumamrum, mielestäni olisi järkevää että tuki- ja verojärjestelmä kannustaisi kohtuullisessa määrin työntekoa jos ei haluta nostaa tukitasoa sellaiseksi että sillä pärjäisi Helsingissäkin muutenkin kuin solussa asumalla ja makaroonia syömällä. Nyt opiskelija on sellaisessa köyhyysloukussa, että jos vanhemmat eivät avusta taloudellisesti, töitä pitää tehdä
paljon että se nostaisi merkittävästi elintasoa.
Rangaistaanko sinusta kaikkia Suomen päätöimisesti työssäkäyviä, koska heillä ei työntekonsa takia ole mahdollista nostaa toimeentulotukea valtiolta?
No ensinnäkin tokikin on, erittäin pienituloiset ovat oikeutettuja soviteltuun päivärahaan ja kunnilta (ei valtiolta siis tosin) irtoaa myös sitä varsinaista toimeentulotukea. Mutta kyllä, palkkahaitarin alapäässä on työnteosta rankaiseva mekanismi, tietyillä tulotasoilla käteen jäävä tulo on pienempi kuin jos jäisi kotiin makaamaan. Minusta tämä on in effect työnteosta rankaisemista, vaikka se ei tietenkään järjestelmän tarkoitus ole.
Ja tähänkin ratkaisu olisi perustulojärjestelmä, mutta tämä threadi ei liene oikea paikka siitä keskustelemiseen.
Edelleenkin opintotuki ei ole "palkkaa opiskelemisesta" joka "ansaitaan opiskelemalla" vaan se on toimeentulotukea joka on suhteutettu päätoimisesti opiskelevan ihmisen muihin valtiolta saamiin avustuksiin.
Kyllä näin, mutta opintotuen tarkoitus kaiketi on mahdollistaa vähävaraisista perheistä tulevien opiskelu eikä estää opiskelijoiden kohtuullista työntekoa opintojen aikana? Nyt tilanne on se, että jos töitä haluaa tehdä, niitä yleensä pitää tehdä niin paljon, että opinnot kärsivät.
Sinänsä vastikkeettoman opintotuen sijaan voitaisiin tarjota laajempaa lainapohjaistakin ratkaisua. Opiskelijat ovat kuitenkin niihin ikätovereihinsa verrattuna jotka eivät opiskele, pääasiallisesti tulevaisuuden hyvätuloisia. Näin ollen voidaan ihan perustellusti ajatella, että olisi myös opiskelijan oma asia kustantaa opiskelunsa, mutta toisaalta järjestelmän pitää olla sellainen että kenellä tahansa jolla lahjat ja motivaatio riittävät, tulee olla mahdollisuus opiskella ilman että esimerkiksi vanhempien varallisuus ratkaisisi onko varaa mennä kouluun vai ei. Ilmaisen koulutuksen lisäksi myös opintotukijärjestelmä on osa tätä ratkaisua. Kompromissiratkaisu voisi olla juuri opintotuen muuttaminen enemmän lainapohjaiseksi, mutta lainan määrä pitäisi olla nykyistä huomattavasti suurempi ja valtio voisi myös vielä nykyistä voimakkaammin subventoida lainakuluja.