
Erotessa on ihan jees pyrkii siihen et säilyttäis toisen ihmisen elämässään ees ystävänä, ku se kuite tuntee sut ehkä paremmin ku kukaan muu ja tietää susta yhtä sun toista, mut todellisuudessa juttu ei ookaan sit niin helppo toteuttaa -tyvär inte.
Yleensä jompi kumpi (eli yleensä jätetty) on viel niin kiinni toisessa, et sattuu nähä toinen jonkun muun kans saati sit viel kuulla et täl toisel menee elämässä hyvin. auts..Mut ihannetapauksessahan homma toimii ja exät on edelleen ku paita ja peppu, mut VAAN kavereina

Mut jos ero on molemmille osapuolille ihan ok ja itsetunnnot on kohillaan ni eihän siin sit mitään.. eiku vaan kaveeraaman.
Mut vuosienkin jälkeen exää nähdessä nousee kyl sillon tällön pintaan jo unohdetuksi luullut omistushalut (ja joskus muutkin halut
) ja kyllähän se kirpasee huomata et toinen voi olla onnellinen jonkun muunkin ku sun kans. Mut kyl se siitä sitten ajan kans tasaantuu

Aika vaikee juttu..omassa tilanteessa toivoisin, että vois... aika näyttää..Monella on onnistunu, monella taas ei..se riippuu suhteesta, ja siitä halusko toinen erota vai ei..jos molemmat on samaa mieltä, niin todennäköisesti helpompaa, mutta jos toinen on "jätetty", niin ehkä sitten vaikeempaa..mutta kaikille varmasti ajattelemisen arvoinen aihe...
Mutta oon jotenkin hirveän huono olemaan vihanen, enkä kuitenkaan jaksa murjottaa mistään "pikkuasioista". Eipä sellasta entistä ole jota en halaisi hänen tullessa vastaan.