Oli varsin mielenkiintoinen lääkärikäynti tänään.
Tosin ensimmäinen juttuun liittyvä O_o oli se, että olin menossa viime viikolla varaamaan aikaa paikalliseen arvauskeskukseen saadakseni lääkärintodistuksen ajokorttia varten. Tyttö tiskillä ilmoitti, että kannattaa hakea yksityiseltä, koska tulee siellä halvemmaksi. No, eipä siinä mitään. Kiitos rehellisyydestä.
Sain vinkin eräästä yksityisestä.
Yksityinen lääkärikeskus -nimitys antoi mielikuvakseni jotain vähän muuta kuin vanhan kerrostalon huoneistossa sijaitsevan pienen, yhden lääkärin vastaanoton (+ laboratorion ja ilmottautumisen hoitavat tädit).
Huoneiston seinät olivat vaaleansiniset ja valkoiset, kaikki ovet myrkynvihreät ja olohuoneeseen rakennetun ilmottautumis-/odotustilan kalusteet kirkkaanpunaisia muovikalusteita. Potilastiedot kirjattiin paperille (yhtäkään tietokonetta en nähnyt missään) ja tietoja näyttikin olevan odotustilassa "muutama" mapillinen. Vallitseva haju ei ollut myöskään ihan sitä, mihin on yleensä vastaavissa paikoissa tottunut.
Ensin vastaanottovirkailijana toiminut täti suoritti pikaisen verenpaineen mittauksen ja näkötestin. (Täti sinkoili koko ajan pitkin huoneistoa hoitaessaan noin 100 asiaa yhtä aikaa.) Sitten lääkärin juttusille. Ensimmäiseksi hän iski käteeni käyntikorttinsa, sitten kuunteli sydäntä n. 2 sekuntia, laittoi rasteja ruutuun ja totesi terveeksi.
Kysyin, voitaisiinko hemoglobiini tarkistaa, kun sitä ei ole katsottu moneen vuoteen. Setä sanoi, että katsotaan sitten samalla muutama muukin arvo... Setä soitti puhelimellaan viereisessä huoneessa, n. 10 metrin päässä olleelle vastaanottotädille, joka tuli laskemaan hintaa verikokeille.
Lääkäri: Ja sairausvakuutuksesta saat sitten x euroa takaisin.
Minä: Aha? No, jos mä vaikka mietin, että tarviiko niitä sitten kuitenkaan...
L: Minä en pidä sellaisesta, että asioita jätetään roikkumaan. Haluan hoitaa potilasta kokonaisuutena. Muuten siinä jää lääkärille sitten sellainen taakka kannettavaksi, jos potilas on epäillyt itsellään jotain, muttei ole tutkituttanut sitä.
Hoidan kaikki vaivat, niin kehoon kuin mielenterveyteenkin liittyvät... Omat potilaani voivat soittaa minulle koska tahansa
Voin alkaa henkilääkäriksesi
Nämä kokeethan eivät liity mitenkään ajokorttiasiaan, mutten halua tehdä mitään lisärahastusta.. Ja niin kuin näit niin potilaista ei ole pulaa...
M:
Lääkäri oli perin eksoottinen näky; ehkä 160 cm pitkä, noin 3 metrisen vyötärön ympäryksen omaava ("lievää" keskivartalolihavuutta havaittavissa) parrakas setä. Jalassa oli mustat liituraitahousut mustilla henkseleillä. Paita oli vaaleansini-vaaleanpuna-valko-raidallinen, kaulassa viininpunainen rusetti ja mahan päällä kultainen, punaisin kivin koristeltu suurehko risti.
Ehkä aavistuksen tuntui siltä, että jengi (pakon edessä) hakee sieltä vaan niitä edullisia lääkärintodistuksia, eikä sillä oikein ole niitä omia, pitkäaikaisia potilaita joiden kanssa se saisi turista ummet ja lammet. Vois olla sellaisen paljon sairastavan "unelma" tohtori.
(Allekirjoittanut kun käy lekurilla niin harvoin kuin mahdollista, maksimissaan ehkä muutaman kerran vuodessa, jos on sattunut joku vähän isompi äksidentti esim. hevosten kanssa. Onneks oon saanut olla varsin terve.)
Isäni kävi samalla lääkärillä viime viikolla ja olivat turisseet ehkä tunnin verran kaiken maailman turhanpäiväisyyksiä vuosikymmenten takaa. (Tosin tästä annoin isälleni palautetta, että kyllä sieltä vastaanotolta voi yrittää poistuakin, koska oven takana saattaa muutama muukin olla jonossa.)