19,912 posts, 996 pages, 8,103,583 views
Dementation:
Uskotteko että jokaiselle on olemassa edes joku vai voiko joku olla luotu ikuiseksi sinkuksi?
Lene:
Sydänsurut on kyllä riipaisevia. Ugh. *kivatsulle* Etenkin, kun toinen ei ole yhtään niiden arvoinen.
Epailija:
---
Lene:
Sydänsurut on kyllä riipaisevia. Ugh. *kivatsulle* Etenkin, kun toinen ei ole yhtään niiden arvoinen.
---
Loppujen lopuksi aika harva on, mutta minkäs teet... Onko kyseessä ihan oikeata elämän ironiaa, vai kuvittelenko vain, että ne suurimmat sydänsurut aiheuttavat juuri ne, jotka vähiten ovat moisten arvoisia?
Lene:
Tuli vähän fiilikset tästä. En osaa sanoa yhtään mitään. Tai noh, ehkä pettymys on suuri osa sitä sydänsurua.
silencio:
Vai voisko olla mahdollista että niitä sydänsuruja saattaa aiheuttaa kiertoteitse itse? Siis ei niin että se nyt kenenkään oma vika ois, vaan.....
Ihastuu/rakastuu ihmiseen mikä vaikuttaa, ah niin ihanalta. Sitten sitä katselee vaaleanpunaisten ihastuslasien läpi jonkin aikaa, ja menee rakastumaan mielikuvaan mikä ei ole totuutta lähelläkään. Etenkin kun toinen näyttää vain päällepäin parastaan ja on niin unelmakumppani olevinaan kuin vain mahdollista. Sitten alkaa totuus paljastua.....
Ja usein se sitten paljastuukin nopeasti ja karusti
Mutta sydän reppana mikä on rakkautta pullollaan, ei sopeudu tähän nopeaan muutokseen...
Yrittää vaan rakastaa vielä vaikka järki jo muuta sanoo.....
Ja sen takia just ne ketkä on vähiten suremisen arvoisia sen aiheuttaa. Kun ne pirut, ilkeät miehet, ja ilkeät naiset, eivät ole omia itsejään vaan alussa esittävät sitä unelmaihmistä....
Siitä se olo sitten kamalammaksi tulee kun onkin rakastanut vain unta, tiedostaa sitä sitten itse tai ei, useimmiten ainakaan aluksi ei.....
Ainakin lyhyissä ihastumisissa/rakastumisissa kaava voi olla jokin tollanen.
Olipahan taas tarina toikin....
Lene:
No onneksi putosin sitten matalalta, koska kyseinen henkilö ei edes yrittänyt esittää unelmamiestä. Mutta odotukset taisi olla korkealla - kuten aina.
[muokattu 29.1.2004 21:47]
Epailija:
Ihan hyvä tarina ainakin minun mielestäni, sillä tuokin on yksi mahdollisuus. Toisinaan ne sydänsurut aiheutuvat toisen teoista, toisinaan omien mielikuvien virheellisyydestä. Joskus ne ovat itseaiheutettuja ja joskus ne ovat kolmannen (neljännen, viidennen jne.) osapuolen syytä.
silencio:
Ajatteles jos sitä rimaa alkais heti jo etukäteen ihan kamalasti laskemaan? Tyytyis ihan mihin vaan, ja alkais sitte vasta odottamaan siitä jotain parempaa. Se olis jo sitte kamalaa jälkeä kerta kerran jälkeen. jo pelkkä ajatuskin
Jos ajatellaan biologiselta kannalta, niin ihminenhän on tarkoitettu lisääntymään ja pariutumaan. Ei kenellekään varmasti ole olemassa mitään juuri tälle luotua ihanneparia, mutta uskoisin ainakin täällä vallitsevissa oloissa jokaisen on mahdollista löytää itselleen sopiva kumppani. Yhteiskuntamme ei juurikaan rajoita parinhakemista tai seurustelua, joten olemme aika onnellisessa asemassa, jos vertaa kulttuureihin joissa esiaviolliset suhteet ovat tabu tai joissa avioliitot ovat usein järjestettyjä.Dementation:
Uskotteko että jokaiselle on olemassa edes joku vai voiko joku olla luotu ikuiseksi sinkuksi?
silencio:
Aloin tässä just ajattelee asiaa. Taitaa olla muuten, että aika useinhan sitä itse kukin johonkin ihastuessaan, varmaankin aluksi ainaki, ihastuu just nimenomaan siihen mielikuvaan minkä itse luo jostakin ihmisestä. Eihän sitä oikeaa totuutta voi heti alussa tietää, vaikka se ei kovin kaukana totuudesta joissain tapauksissa oliskaan.
Eli, kun kaikki yrittäis olla suoraan enemmän omia itsejään, niin ei tulis ainakaan ihan jättimäisiä yllätyksiä kun toisen oikea sisin alkaa päästä pintaan.
[Nuclear]:
Millon ihminen on omana itsenään? Sillon kun hän yksin kotona kattoo nyyhkyleffaa, sillon kun hengailee kavereitten kanssa vai sillon kun örmyää kännipäissään pitkin pusikkoja?
kilobitti:
Luulen, että omin itseni esiintyy vanhojen todella luotettavien ystävien kanssa. Heidän kanssaan ei ole mitään tarvetta esittää mitään, koska sanoin ihan mitä tahansa osaavat he tavallaan pistää sen ”oikeisiin raameihin” - eli niihin, joka heille muodostuu kun tuntevat mut oikein hyvin ja ovat nähneet miten toimin lähes kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
Eli tavallaan, koska [Nucen] sanoin kukaan ei ikinä ole oma itsensä, itsensä oleminen onkin sitä minkä vanhat kaverit näkee olevan aitoa...ehkä
[Nuclear]:
Ihan hyvin kyl selitetty. Toisaalta kun kyse oli siitä, että ihminen voisi olla enemmän oma itsensä kun tapaa tuntemattoman, niin silloinhan ihminen ei voisi koskaan olla oma itsensä tavattaessaan uuden ihmisen. Itse vain en ole oikein kunnolla sisäistänyt tuota oma itsensä-käsitystä tai miten ihminen voisi enemmän olla sellainen, koska kuitenkin näät itse itsesi erilaisena kuin mitä kaverit näkevät.