Zeratul, 6.5.2009 12:03:
Sillä nyt sattu olee selvä pointti, mut kyllähän minkä tahansa väittämän voi sivuuttaa toteemalla et ei se oo kaikille noin ja mikään ei oo absoluuttista. Kuitenki täs on mun laskujen mukaan ollu 0 ihmistä täysin sun puolella ja kaikki loput enemmän tai vähemmän sitä mieltä et elämä löytyy duunin ulkopuolelta. Et kumpikohan tossa viisasteli?
Mun (ilmeisesti helvetin viisasteleva) pointtini on kuitenkin käsittääkseni ollut, että mielekästä elämää voi ihan oikeasti löytyä myös sieltä duunistakin. Mä en ymmärrä miten sä kykenet heti vääntämään tämän jotenkin sillain, että "mun puoleni" on se, että kaikki onnellisuus pitäisi saada duunista ja elämää ei nyt vaan voi löytyä duunin ulkopuoleltakin.
Mun kokemuksestani absolutismit on aika harvoin viisautta ja tbo:n sanoma työn luonteesta oli minusta ihan liian absolutistinen, että teki mieleni älähtää. Tämä tarkoittaa luonnollisesti myös sitä, että pelkkä työnteko ei absolutismina ole viisautta.
Olen Jonen edellisen (mielestäni todella hyvän) kirjoituksen kanssa hyvin pitkälti samoilla linjoilla, että itsestään ja lähipiiristään on viisasta pitää huolta, sillä sitä kautta sekä itse, että myös se lähipiiri saa voimia tehdä muulla tavalla arvokkaita töitä. Minulla ei siis ole mitään sitä vastaan, että juodaan sitten vaikka sitä shampanjaa navasta silloin kun sille on varattu aikansa.
Se kuinka paljon tällaiselle toiminnalle on viisasta varata elämästänsä aikaa onkin sitten ihan toinen kysymys. Väittäisin, että sekä työn, että henkilökohtaisen elämän laatu ja ilmenemismuodot vaikuttavat hyvin paljon siihen millaisessa suhteessa näitä asioita kannattaa elämäänsä mahduttaa. Lienee lisäksi ikävä totuus, että ns. tavallisella duunarilla (tai edes jollain tbo:n kaltaisella taiteilijalla) ei edes ole sitä todellista kokemuspintaa, jonka pohjalta antaa mitään asiantuntevia lausuntoja siitä kuinka palkitsevaa ja onnellisuutta tuovaa työ voi joillekin olla ja miten tämä sitten vaikuttaa tähän elämänsä tasapainottelun yhtälöön.
En hetken mietittyäni keksiny ku yhen homman suomen rajojen sisäpuolella joka ois elämäntapa ja jota tehdessä joku ehkä on onnellinen ilman sen suurempaa duunin ulkopuolista elämää, mut eipä sekaa taida todellisuudessa tyydyttää ihmisen kaikkia tarpeita.
Tää on kanssa toinen asia mitä mä en ymmärrä ja joka on minusta kaukana viisaudesta. Miten helvetissä sä voit olla niin saatanan koppava, että sä kuvittelet ymmärtäväsi miten erilaisten ihmisen tarpeet voidaan tyydyttää ja miten ihmisen onnellisuus rakentuu? Miten ihmeessä sä kykenet maalaamaan itsestäsi pätevän evaluoimaan kaikki erilaiset vaihtoehdot ja antamaan oikeastaan yhtään mitään arvoa tällaiselle "hetken miettimisen" lopputuloksena tulevalle "totuudelle"?
Minusta tuo on juurikin verrattavissa siihen besserwisserin mentaaliseen masturbointiin, jota tbo harrastaa "viisauksiksi" verhottuna.