Mistä syistä jättäisit tyttö/poikaystäväsi?

Lene,
En usko itse, että pettäminen tapahtuisi vahingossa. Paitsi jos liukastuu...?

Ei tapahdukaan jos sitä katsoo tolta kantilta et "ei se muna sinne vahingossa uppoo!". Sen sijaan jos katsoo asiaa siltä kantilta, että tietyssä mielentilassa, päihtymystilassa, elämäntilassa tai vaan väärässä paikassa ihminen tekee virheen ja seurauksena on pettäminen. Elämä eikä ihminen oo aina kovin rationaalinen ja yksinkertainen vaan mieleen ja sen seurauksena tekoihin vaikuttaa x+1 asiaa.

Lene,
Noi asiat tietenkin selittää asiaa, mutta ei ne sitä yhtään sen hyväksyttävämmäksi tee. Jos todella välittää toisesta ja järki on päässä niin ei niitä virheitä mielestäni tee. Eri asia, että käsittää sen sitten jälkikäteen. Jolloin taas on kuitenkin ollut niin, että aiemmin ei ole pitänyt toista tarpeeksi arvossa. Ihminen on rationaalinen, kun hän haluaa sitä olla eikä anna itselleen lupaa muuhun.

Jos on järkeä päässä, niin ymmärtää että kaikki tekevät virheitä, ja jos toinen todella katuu tekoaan, anteeksianto on paljon suurempi hyvä kuin tuomitseminen. Ja muuten eläminen pelkän rationaalisen ajattelun mukaan on aika helvetin tylsää ,)

Lene, 21.5.2005 11:50:
Noi asiat tietenkin selittää asiaa, mutta ei ne sitä yhtään sen hyväksyttävämmäksi tee. Jos todella välittää toisesta ja järki on päässä niin ei niitä virheitä mielestäni tee.

Mutta kun asia ei taida näin yksinkertainen olla...jos on järkeä päässä, niin et ikinä tönäisisi ketään koska hän _saattaisi_ kaatua, lyödä päänsä ja pahimmassa tapauksessa kuolla. Joten edellä kuvattu tapahtumakaan ei olisi mikään vahinko vaan "rationaalinen teko"? Huh...

Eri asia, että käsittää sen sitten jälkikäteen. Jolloin taas on kuitenkin ollut niin, että aiemmin ei ole pitänyt toista tarpeeksi arvossa. Ihminen on rationaalinen, kun hän haluaa sitä olla eikä anna itselleen lupaa muuhun.

Ihminen on idiootti kun hän haluaa sitä olla. ;)

Onhan se rikosoikeudessakin niin, että itseaiheutettua tilaa ei katsota lieventäväksi seikaksi. Ja mielenhäiriön täytyy olla vahva, jotta voi vedota syyntakeettomuuteen.

Sun moraalis taitaakin perustua rikosoikeuteen eikä toistepäin...ei kantsi kiipee perse edellä puuhun.

Lene,
Rationaalinen ihminenhän varoisi, ettei näin pääsisi tapahtumaan ja näin ollen sellaisen sattuessa kyseessä olisi vahinko, joka luokiteltaisiin tapaturmaksi.

Mikset sitten voi ymmärtää pettämistä millään tasolla vahinkona?

Ei-rationaalisen henkilön kohdalla samaa voitaisiin pitää huolimattomuutena ja siitä olisi vähän erilaisia seuraamuksia.

Aivan, pettämistäkin kun on "rationaalista" ja "ei-rationaalista".

Nyt ei ollut kyse moraalista vaan vertailusta ja analogiasta, kun aiemmin mainittiin sen murha. Rikosoikeuden teorioista kyllä löytää hyviä aineksia ihan yleiseenkin ajatteluun. Esim. tahallisuuden määrittely.

Voi löytyäkin, mut silti ku sun tekstiäs lukee, niin nykyään lähestulkoon jokaisessa viestissä on jotain lakihömppää...onks jotain pätemisen tarvetta? ;)

Tuli vaan muuten mieleen, että pystyykö sitten muunlaista luottamuksen pettämistä painaa villaisella tietyn mielentilan, elämäntilanteen jne. perusteella?

Mä en ihan hiffannu, annappa jotain esimerkkejä.

Lene,
Koska ei sellaista mielestäni voi tapahtua vahingossa vaan tietoinen toiminen on siinä olennainen seikka. (Paitsi tosin on tiedostamattomassa tilassa.) Tai on se silloin vahinko, jos täydellisesti erehtyy henkilöstä.

Mutta kuten yllä todettiin, niin vaikka kuinka yrittää olla vahingoittamatta toista, niin virhe _voi_ sattua.

No jooh, mutta taustalla kuitenkin sama syy: ei arvosteta omaa kumppania tarpeeksi, jotta se vaikuttaisi toimintaan.

Tai sitten heikko henkinen tila kun maailma on kaatunut niskaan ja silloin tekee virheen...ei sekään jos vahingossa ruuhkassa tönäisen jotain ja hän kaatuu johdu siitä etten häntä tarpeeksi arvostaisi vaan vahingosta.

Se vaan on olennainen osa mun elämää ja kuten sanottua, olen huomannut, että oikeustieteen teorioista saa aineksia ihan muihinkin tilanteisiin kuin vain niihin, jotka on esim. kriminalisoitu - niihin, jotka ovat väärin, mutteivät kriminalisoituja. Huom. aineksia, oma moraalihan sitten määrittää, että mitkä asiat mielestään on väärin.

Okei, sanotaan että sun toimia ohjaa nykyään laki melko vahvasti (tosin enhän mä susta oo mitään muutakaan puolta nähny).

Pohjimmiltaanhan jonkun toisen kanssa seksin harrastaminen on vain luottamuksen pettämistä (tosin herkemmässä asiassa). Se tietty mielentila, elämäntila, päihtymystilahan voi aiheuttaa myös sen, että tekee virheitä muutenkin pettämällä luottamuksen - siellä sun täällä. Onko se ymmärrettävää/sallittua/puolusteltavaa vai olisiko kuitenkin perusteltua ajatella, että ihminen, joka pettää ihmisten luottamuksia ei tosiasiassa arvosta heitä tarpeeksi tsempatakseen?

Anna joku esimerkki millä muulla tavalla pettää luottamuksen kuin pettämällä seksiä harrastamalla.

eikä kukaan kait o sanonu et pettäminen ois pikku asia? mut ehdottomuus ihmissuhde asioissa on aika pelottavaa, ihmiset kun ei tosiaan ole pelkkiä järjen avulla toimivia olentoja. mut jokainen tehköön niinkun parhaaksi näkee, ja toivon lene että sulle ei koskaan satu vahinkoa ja vastassas ole sunlaisen ajattelumallin mukaan toimivaa ihmistä.

säkö et oo ikinä toiminut tietoisesti väärin? ihan uteliaisuudesta kysyn. onko sulle annettu anteeks? ootko sä ikinä antanu anteeks ihmisille jotka on tietoisesti sua joskus loukanneet?

väkivalta. siihen loppuis. pettäminen...noh, se on vähän niin ja näin.. sanotaanko että jos takana olisi 20 vuotta perusonnellista yhdessäoloa niin en välttämättä heittäis kaikkea menemään jos suhteella olisi vielä mahdollisuuksia jatkua. tosin itseni tuntien, mä en unohda, joten se voisi sitten kumminkin pilata lopulta kaiken.

ennen olin hyvinkin ehdoton tuon pettämisen suhteen, että se on sitten kerrasta poikki. mutta nyt on saanut huomata, että tämmöisiä virheettömiä ja "puhtaita" suhteita on aika vähän lopulta.. sitä on näköjään jo "tarpeeksi vanha" kuullakseen aikuisten ihmisten suhteiden karikoista niin se on laittanut miettimään.. en mä kyllä keksi mitään, mikä pettämisen oikeuttais tai tekis siitä hyväksyttävää. kukaan tuskin on täydellinen ja virheetön.. mut tämmöinen on aina tapauskohtaista.. jossain tilanteessa voisin ehkä sen pettämisen anteeksi antaa, jossain en. onneksi en ole vielä joutunut tämmöistä enempää pohtimaan.

sitten on toki liuta muita syitä, jotka tekis suhteesta mahdottoman..mut ne on sen verran perustavaa laatua olevia, että tuskin semmoisen ihmisen kanssa koskaan yhteen lyöttäytyisin joka esimerkiksi olisi muita kohtaan väkivaltainen, vihaisi eläimiä jnejne...

Lene, 21.5.2005 13:49:
---


Jos mä tietoisesti toimin "väärin" niin se on sen verran harkittua, ettei jälkikäteen anteeksi aleta pyytelemään.

niin tässä on nyt ehkä menny termit mulla sekasin, mutta tarkotin että ootko ite ikinä tehnyt virheitä? (onkse sama kun toimia tietoisesti väärin? tästki vois keskustella..) että oot tehnyt sen hetkisten tunteidesi vallassa jotain joka myöhemmin tai etukäteen ennen sitä tunnetilaa ja hetkeä kaduttais sua? ja vaatis anteekspyyntöä? vai onko kaikki tekosi alusta loppuun järjellä ajateltuja ja suunniteltuja?

Lene,
Virheitä voi tehdä, mutta tässä asiassa ne mielestäni eivät ole vahinkoja. Pitäisikö sen lieventää asiaa, että tajuaa jälkikäteen tehneensä virheen? Onhan se hyvä, jos katuu, muttei se saa tehtyä tekemättömäksi ja vaikutuksensa niillä on aina.

Mun mielestä se on lieventävä tekijä jos toinen tehtyään tajuaa, että nyt on tehty pahaa ja paljon, ottaa oppia siitä ja katuu. Ite huomannu ihmisistä, että sen näkee aina usein päällepäin katuuko toinen oikeasti vai vain muodon vuoksi.

Kyllähän se voi ymmärrettävää olla, mutten näe syytä siltikään painaa villaisella. Kuitenkin se päätös juuri sillä hetkellä voi silti johtua siitä, ettei juuri sillä hetkellä arvostanut kumppaniaan tarpeeksi.

Eihän asiaa villaisella pidäkään painaa, ei todellakaan. En nyt siis sano et jos sua petetään niin anna anteeks, sen sijaan karsastan tollasta "ehdoton ei"-linjaa.

Höpsistä sanon.

Hupsista sanon.

Valehtelemalla. Kusettamalla. Tekemällä ilkeitä asioita.

Tilannekohtaista. Hyvin vaikeaa sanoa tässä ja nyt että mitä voi antaa anteeks ja mitä ei koska yleensä näissä tapauksissa on niitä muuttujia enemmän kuin yks ja lopputulos on sattumien summa. Ehdoton ei on yleensä aina paska.

edit: tai siis ehdottomuus yleensäkin.

oishan se aika tylsää jos kaikki olis samanlaisia. eikä tää maailma parempi ois jos täällä olis pelkästään sun tai mun kaltasia ihmisiä luulisin.

millaja toivon lene että sulle ei koskaan satu vahinkoa ja vastassas ole sunlaisen ajattelumallin mukaan toimivaa ihmistä.

Hmm..ottamatta kantaa heränneeseen ehdottomuuteen parisuhteessa ja siihen, mitä pitäisi tehdä mahdollisen "kolmas pyörä -tilanteen" tapahduttua.

Mutta eikös 'vahinko' oo vähän niinku semmonen juttu mille ei voi mitään? Mun on kamalan vaikea kuvitella, että vahingossa joutuisin tilanteeseen, joka veis mun parisuhteen näiden kysymysten äärelle.
Oon henk. koht. onnistunu kauheen hyvin välttymään tämmösiltä vahingoilta tähän asti, eikä ole ollut edes semmosta ns. "läheltä piti -tilannetta".

Maidot olen kyllä kaatanu pöydälle ja kolarinkin olen ajanut...

korjaan: tarkotitin: vahinko= virhe

Lene,
Jos ei etukäteen jo tajua tekevänsä pahaa niin huh huh. Se, minkä voisi oppia olisi kenties, ettei ruoho ole vihreämpää aidan toisella puolella? Ei tiedä, mitä menettää kuin vasta kun on tilanteessa, jossa on sen menettänyt? Musta tällaisia oppeja voi kyllä ihan hyvin soveltaa sitten muissa tulevissa suhteissaankin. Itse taas en luota siihen, että voisin huomata katuuko toinen oikeasti. Luottamus kun on jo kokenut kolhaisun.

Toki tyhmä saa olla jossei tajua pettämisen satuttavan jotain. Mutta kuten sanottua niin joku tuomitsee ehdottomasti ja toinen katsoo tilanteen kerrallan, meitä on moneen lähtöön.

Mielestäni seuraukset vaikuttavat siihen, miten ihminen toimii.

Kyllä ja virheen tehtyään siitä voi myös oppia, toinen tilaisuus ei tapa.

Jos juttu ei vaan yksinkertasesti toimi...

Jos ei kiinnosta.
Pettäminen nyt ei edelleenkään minua niin haittaa, sillä olemmehan kulkijoita ja meillä on halut ja tarpeet. Kaikki on tietysti suhteellista, mutta en edes arvostus syistä pakottaisi toista olemaan esim vuotta selipaatissa, kun itse olisin töissä ulkomailla ja emme näkisi vuoteen tms. Nämä kaikki ovat tietty suhteellisia tilanteita. Jos nainen kävisi joka ilta toisen miehen luona kun minä olen himassa niin ehkäpä minä en siitä häntä kauaa katsoisi, sillä eihän hän minun vaan tämän toisen kanssa haluaa olla. Suhteellista kaikki kyllä ja katsanto kannasta kiinni, Mutta periaatteessa jos illan päätteeksi kultaseni tulee takaisin ja valitsee minut niin mikäs siinä, kunhan muuten homma toimii.

Ennen aina ajattelin, että mies saisi mennä jos pettäisi, mutta nyt "vanhempana ja fiksumpana" (heh) suhtaudun tuohonkin asiaan eri tavalla. Mutta silloin jättäisin samantien jos asioita salaillaan, kieroillaan selän takana ja pidetään toista pelinappulana. Onneksi ei ole nyt miestä, joka pitäisi jättää... Ei nimittäin ole miestä ollenkaan. Mutta parempi sekin kuin kieroileva ukko.

mulle olis ihan sama vaikka pettäis. en jättäis ainakaan sen takia...

1.Pettäminen.
2.Kusettaminen/luottamuksen puute.
3.Kiero sekä epärehellinen ja takkia kääntävä kumppani joka ei ole avoin.
4.Hyväkskäyttö, ollaan yhessä muttei siitä syystä kun olisi luonnollisinta vaan pyritään hyötymään toisesta, ja sehän on hyvin yleistä..
5.Täydelliset kommunikaatiovaikeudet, eli kun ei pystytä keskustelemaan asioista mistä pitäisi ja mitkä vaikuttaa toiseen ja parisuhteeseen itseensä..
6.Tunteilla leikkiminen, toista pelinappulana pitäminen..

Ei missään järjestyksessä edelliset vaan tuli vain mieleen.

Luottamus ja rehellisyys on tärkeintä ehdottomasti, jos toinen tekee selän takana asioita ja jättää kertomatta yhtä sun toista niin eihän hommasta tule yhtään mitään. Helvetin vaikeita juttuja mutta minun sydämeni tappaa ainakin sellaiset jutut kun huomaan että ei olla rehellisiä ja tehdään selän takana asioita. Olen suhteessa itse rehellinen ja omistautuva enkä ole ikinä pettänyt ketään.. Sen sijaan olen nähnyt liikaa paskoja tapauksia jotka pettävät ja säätävät selkäni takana ja ovat silti pokalla naamalla.. Tämä ottaa päähän, sydämeni on osaksi jäätynyt ja kovettunut näiden ansiosta..
Voisin jatkaa tästä asiasta ikuisesti mutten taida jaksaa.

Mar6, 18.8.2005 18:52:
1.Pettäminen.
2.Kusettaminen/luottamuksen puute.
3.Kiero sekä epärehellinen ja takkia kääntävä kumppani joka ei ole avoin.
4.Hyväkskäyttö, ollaan yhessä muttei siitä syystä kun olisi luonnollisinta vaan pyritään hyötymään toisesta, ja sehän on hyvin yleistä..
5.Täydelliset kommunikaatiovaikeudet, eli kun ei pystytä keskustelemaan asioista mistä pitäisi ja mitkä vaikuttaa toiseen ja parisuhteeseen itseensä..
6.Tunteilla leikkiminen, toista pelinappulana pitäminen..

Ei missään järjestyksessä edelliset vaan tuli vain mieleen.

Luottamus ja rehellisyys on tärkeintä ehdottomasti, jos toinen tekee selän takana asioita ja jättää kertomatta yhtä sun toista niin eihän hommasta tule yhtään mitään. Helvetin vaikeita juttuja mutta minun sydämeni tappaa ainakin sellaiset jutut kun huomaan että ei olla rehellisiä ja tehdään selän takana asioita. Olen suhteessa itse rehellinen ja omistautuva enkä ole ikinä pettänyt ketään.. Sen sijaan olen nähnyt liikaa paskoja tapauksia jotka pettävät ja säätävät selkäni takana ja ovat silti pokalla naamalla.. Tämä ottaa päähän, sydämeni on osaksi jäätynyt ja kovettunut näiden ansiosta..
Voisin jatkaa tästä asiasta ikuisesti mutten taida jaksaa.

kih* meinasin alkaa kirjottamaa omaani mut se onkin jo tässä valmiina..