Heips! Enpä jaksanut koko threadia lukea kun nyt vasta huomasin tämän....
Mulle syitä voi olla esim...
Pettäminen, sitä mä en katselisi enää. Se olisi ehdoton syy pistää poikki.
Sekin riittää jos yksinkertaisesti huomaa ettei toinen olekaan sopiva. Toista ei voi kuitenkaan muuttaa. Muutoksen täytyy aina lähteä itsestä. Toisaatla mun mielestä siitäkin kannattaa mainita, ennen eroa. Tiedä vaikka toinen haluaisikin muuttua muutenkin sellaiseksi kuin hänen haluaisi olevan. Se on vaikeata jos ei osaa muuttaa itseään. Silloin siinä voi tukea ja neuvoa.
Jos olen tyyppiin kyllästynyt niin mikä tahansa pikkusyy riittää jättämiseen. (En usein uskalla jättää ihmistä sanomalla: No satuin nyt vaan kyllästymään sinuun.) Uskoisin kuitenkin, että jos rakastaisin tyyppiä oikeasti (jota en ole kokenut) saattaisin antaa isommatkin virheet anteeksi... Toisaalta, koska rakkaus ei voi mitenkään olla samanlaista kun elokuvissa, uskoisin, että jo pettämisen ajatteleminen on riittävä syy hankkiutua tyypistä eroon.
Hmm .. kai niitä syitä on monia mitkä vaikuttaa .. yksi voisi olla että ei enään rakasta, sitten taas pettäminen on yksi niitä asioita mitkä todellakin katkaisee suhteen.
villep:
Kokemuksesta voin sanoa:
1) Kaikki voivat pettää ja eritysesti ne jotka sanovat, että eivät petä koskaan
2) Pettäminen voi parantaa parisuhdetta
Ykkönen on valitettavan totta, kakkosesta en tiedä. En ole koskaan kuullut pettämisen
johtaneen mihinkään hyvään. Parhaimmassa tapauksessa pettäminen on jäänyt salaisuudeksi, mutta en pysty esittämään minkäänlaisia arvioita sen vaikutuksesta esim. parin seksielämään.
Korjaan: Niinkin arvovaltaisessa ohjelmassa kuin Cheaters yksi tyyppi antoi tyttöystävälleen salaiset bondage-leikit ja muut anteeksi ja ilmeisesti oppi sittemmin paljon uusia asioita, joten kai parisuhde siitä sitten parani.
Parisuhde on puurtamista, jonka eteen on tehtävä töitä. On naivia ajatella, että kumpikaan ei tekisi virheitä ja vielä naivimpaa on ajatella, että yhden virheen ainoa mahdollinen lopputulos on eroaminen.
Totta. Virheitä on kuitenkin monenlaisia ja niin on ihmisiäkin. Joillekin, kuten minulle, pettäminen on jo sen luokan loukkaus, että sen kutsuminen virheeksi on kuin kutsuisi Hiroshimaa ilotuliteonnettomuudeksi - ainakin kun vähän kärjistää.
Nykyisin jotenkin tuntuu siltä, että kaikki luovuttavat aivan liian helposti ja haluavat poistua taistelusta voittajana. Pettämisessä tämä tarkoittaa valitettavan usein sitä, että kostetaan tai jätetään. Harvalla on oikeasti pokkaa katsoa peiliin pettäjän kanssa ja kysyä mitä tehdään, jotta tämä ei toistu ja miten me käännetään tämä voitoksi.
Taas totta. Liian helposti ei tule luovuttaa ja asioista on aina hyvä ensin keskustella, tapahtui sitten mitä tahansa. Kostaminen on yhtä tyhjän kanssa, mutta jättäminen on sen sijaan ihan realistinen optio pettämistapauksissa. Etenkin jos suhde on kestänyt vähänkään pidemmän aikaa, niin molemmille osapuolille tulisi kyllä olla selvää kuinka tärkeää uskollisuus kumppanille on. Sinä olet nyt sitten sitä mieltä, että on pokasta puutetta, jos ei pysty miettimään miten asian kääntää voitoksi? Voitoksi? Kumppanisi loukkaa sinua pahimmalla mahdollisella tavalla, tuhoaa yhden joidenkin suhteiden peruskivistä eli luottamuksen ja jättää todennäköisesti pysyvät arvet mieleesi ja sitten pitäisi miettiä miten sen kääntää voitoksi? Minusta vaatii pokkaa ja mielen lujuutta unohtaa mahdollinen rakkaus ja kuunnella järjen ääntä. Miten tuo ei toistu ja miten sen kääntää voitoksi? Sanon, että tähän käy ihan hyvin vastaukseksi, että pistetään suhde poikki. Toisille uskollisuus ei kuitenkaan ole niin tärkeää kuin toisille ja monet varmaan pystyvät jopa rakentamaan sen luottamuksenkin uudestaan - tosin jälkimmäinen vaatii mielestäni lievää sinisilmäisyyttä (Ai sä lupaat olla enää pettämättä, vaikka aiemmin sanoit, ettet ikinä tule pettämään? No ehkä mä uskon sua - taas.). On kuitenkin huolimatonta tuomita jättäminen luovuttamiseksi, vaikka jossain tapauksissa se sitä saattaa ollakin, sillä toisissa tapauksissa kyse on turhasta uhrin syyllistämisestä.
Mjoh. Ei tässä voi kyllä kuin kiitellä onneaan, ettei ole itse moista kohtaloa kokenut, vaikka sitä suhdetta saattaisikin suostuoa jatkamaan. Tai ehkä juuri sen takia...
Olen tainnut jo pettämistopikissa tuoda kantani selväksi asiasta(joka siis on hyvin pitkälti samoilla linjoilla Villen kanssa) mutta pakko tunkea lusikkaani soppaan vähäsen. Yksi kohta Epailijan kirjoituksessa pisti silmään jotta toks.
Epailija: Toisille uskollisuus ei kuitenkaan ole niin tärkeää kuin toisille ja monet varmaan pystyvät jopa rakentamaan sen luottamuksenkin uudestaan - tosin jälkimmäinen vaatii mielestäni lievää sinisilmäisyyttä (Ai sä lupaat olla enää pettämättä, vaikka aiemmin sanoit, ettet ikinä tule pettämään? No ehkä mä uskon sua - taas.). .
Olisin valmis uskomaan, että pettäjä varmasti ajattelee pettämisestään eri tavalla sen kerran tehtyään. Ja varmasti jotkut katuvat niin paljon rakkaalleen aiheuttamaa mielipahaa, ettivät uudestaan syyllisty moiseen. Tällaisen, katuvan henkilön lupausta olla pettämättä pitäisin paljon sitovampana kuin sellaisen, joka ei koskaan harha-askelta ole tehnyt. Tämä sinisilmäinen vakuuttelija kun ei välttämättä vielä tajua miten raskaasta asiasta voi olla kyse..
kei:
Olisin valmis uskomaan, että pettäjä varmasti ajattelee pettämisestään eri tavalla sen kerran tehtyään. Ja varmasti jotkut katuvat niin paljon rakkaalleen aiheuttamaa mielipahaa, ettivät uudestaan syyllisty moiseen. Tällaisen, katuvan henkilön lupausta olla pettämättä pitäisin paljon sitovampana kuin sellaisen, joka ei koskaan harha-askelta ole tehnyt. Tämä sinisilmäinen vakuuttelija kun ei välttämättä vielä tajua miten raskaasta asiasta voi olla kyse..
No syytä ainakin olisi ajatella hieman toisin. Sanoisin kuitenkin, että sen verran pitää olla järkeä päässä, ettei kaikkea tarvitse kantapään kautta oppia. Kuten sanottu, vähänkään pidempiaikaisissa suhteissa tulisi olla selvää kuinka tärkeää uskollisuus kummallekin on ja jos tämän jälkeen vielä kokee yllättyvänsä siitä, kuinka paljon toista oikeasti sattuikaan, niin on syytä katsoa peiliin. Toki moisen kivun todistaminen ihan konkreettisesti on vähän eri asia kuin ajatus siitä, että toista sitten vain sattuu ihan v*tusti, joten siinä mielessä pieni yllättyneisyys on todennäköinen - vaikka todellisen kivun määrä ei koskaan pettäjälle täysin aukenekaan. Tosin pettämisen jälkeen on huomattavasti selkeämpää sekin, millaisen tunnereaktion se pettäjässä itsessään synnyttää ja katumukseen voikin vaikuttaa jopa enemmän se mielipaha, minkä itse kokee, kuin se, minkä on kumppanilleen tuottanut. En kuitenkaan tiedä onko tämä uhrin kannalta mitenkään relevanttia. Voi olla, ettei koko toteamuksessa ole laisinkaan järkeä.
Olivat katumuksen syyt sitten mitkä tahansa, niin uskon kyllä, että jotkut kykenevät niin sanotusti parantamaan tapansa. Se mihin todellisuudessa kykenee tai ei kykene, ei kuitenkaan vaikuta tuohon luottamuksen pieneen sinisilmäisyyden vaatimukseen - uskollisuutta kun kestää tasan siihen asti kun mahdollisesti hairahtuu pettämään (taas?). Niin ja se vakuuttelijahan ei ollut sinisilmäinen minun tekstissäni, vaan se, joka uskoi vakuutteluja.
Tähän väliin voisin todeta että kaikki meistä ovat kykeneviä pettämään, ja on aika sinisilmäistä ajatella ettei toinen ikinä niin tekisi. Paljon tärkeämpää mielestäni on yrittää selvittää mikä toisen siihen ajoi ja mitä tämä siitä haki. Tätä kautta voidaan sitten miettiä onko järkevää luottaa toiseen enää sen jälkeen. Pelkkä jonkun muun paneminen on vielä aika lievää verrattuna siihen, että hakee toista suhdetta rinnalle ja jotain henkistäkin. Huomaavaisuuden puutetta tuo toki aina osoittaa ja satuttaa varmasti, mutta kukaan meistä ei ole niin fiksu että osaisi aina täysin oikein toimia, eivät ne jotka ovat pettäneet eivätkä myöskään ne jotka kuvittelevat sinisilmäisesti pystyvänsä aina uskollisina pysymään. Jokainen meistä on vietävissä oikeissa olosuhteissa ja mielentilassa.
pHaze:
--- Summerblink:
Jos saisin tyttöystäväni kiinni pelehtimästä kääpiön ja hevosen kanssa niin kyllä se ois sitämyöten siinä.
---
Tyhmä. Ottaisit vaan vdeiokameran käteen ja nettisaitti pystyyn ja susta tulis rikas mies.
Musta tuntuu että siinä tilanteessa rupeis käsi ja huuli väpättämään siihen malliin ettei paljoa pystys videokameral tähdätä. Vois jopa leukakin loksahtaa
Summerblink:
Musta tuntuu että siinä tilanteessa rupeis käsi ja huuli väpättämään siihen malliin ettei paljoa pystys videokameral tähdätä. Vois jopa leukakin loksahtaa
Henkinen valmentautuminen on kaiken A ja O. Nyt äkkiä surffaamaan kääpiö- ja eläinpornosivuja netistä. Ja jos tyttöystävä yllättää, niin toteat vain hieman loukkaantuneena sen ihmetellessä että No tästähän sä pidät.
pHaze:
--- Summerblink:
Musta tuntuu että siinä tilanteessa rupeis käsi ja huuli väpättämään siihen malliin ettei paljoa pystys videokameral tähdätä. Vois jopa leukakin loksahtaa
---
Henkinen valmentautuminen on kaiken A ja O. Nyt äkkiä surffaamaan kääpiö- ja eläinpornosivuja netistä. Ja jos tyttöystävä yllättää, niin toteat vain hieman loukkaantuneena sen ihmetellessä että No tästähän sä pidät.
pHaze:
Tähän väliin voisin todeta että kaikki meistä ovat kykeneviä pettämään, ja on aika sinisilmäistä ajatella ettei toinen ikinä niin tekisi. Paljon tärkeämpää mielestäni on yrittää selvittää mikä toisen siihen ajoi ja mitä tämä siitä haki. Tätä kautta voidaan sitten miettiä onko järkevää luottaa toiseen enää sen jälkeen. Pelkkä jonkun muun paneminen on vielä aika lievää verrattuna siihen, että hakee toista suhdetta rinnalle ja jotain henkistäkin. Huomaavaisuuden puutetta tuo toki aina osoittaa ja satuttaa varmasti, mutta kukaan meistä ei ole niin fiksu että osaisi aina täysin oikein toimia, eivät ne jotka ovat pettäneet eivätkä myöskään ne jotka kuvittelevat sinisilmäisesti pystyvänsä aina uskollisina pysymään. Jokainen meistä on vietävissä oikeissa olosuhteissa ja mielentilassa.
Olen kyllä valtaosin samaa mieltä ylläolevan kanssa. Edes itsestään ei voi varmuudella sanoa, että ei ikinä missään tilanteessa pettäisi millään tavalla, vaikka kuinka vakavana asiana moista sitten pitäisikin. Sitä voi vain toivoa, että ei ikinä tule sellaista tilannetta vastaan, missä tuolla tavalla hylkäisi omat arvonsa ja loukkaisi toista. Ja sitten jos tulee, niin pitää toivoa, että omaa tarpeeksi pokkaa kantamaan vastuu tekosestaan. Se, mikä tuossa ylläolevassa herätti vastareaktion oli sana pelkkä sanojen jonkun muun paneminen edessä, mutta kyse on jälleen siitä, miten asiat sattuu arvottamaan. Arvotti asiat sitten miten tahansa, niin ilman muuta asiat kannattaa silti selvittää ennen kuin päättää jatkosta. Jos muija sattui pettämään sirkuskääpiön ja aasin kanssa, niin takaiskun voi epäilemättä myös kääntää kirjaimellisesti voitoksi.
Epailija:
--- pHaze:
Tähän väliin voisin todeta että kaikki meistä ovat kykeneviä pettämään, ja on aika sinisilmäistä ajatella ettei toinen ikinä niin tekisi. Paljon tärkeämpää mielestäni on yrittää selvittää mikä toisen siihen ajoi ja mitä tämä siitä haki. Tätä kautta voidaan sitten miettiä onko järkevää luottaa toiseen enää sen jälkeen. Pelkkä jonkun muun paneminen on vielä aika lievää verrattuna siihen, että hakee toista suhdetta rinnalle ja jotain henkistäkin. Huomaavaisuuden puutetta tuo toki aina osoittaa ja satuttaa varmasti, mutta kukaan meistä ei ole niin fiksu että osaisi aina täysin oikein toimia, eivät ne jotka ovat pettäneet eivätkä myöskään ne jotka kuvittelevat sinisilmäisesti pystyvänsä aina uskollisina pysymään. Jokainen meistä on vietävissä oikeissa olosuhteissa ja mielentilassa.
---
Olen kyllä valtaosin samaa mieltä ylläolevan kanssa. Edes itsestään ei voi varmuudella sanoa, että ei ikinä missään tilanteessa pettäisi millään tavalla, vaikka kuinka vakavana asiana moista sitten pitäisikin. Sitä voi vain toivoa, että ei ikinä tule sellaista tilannetta vastaan, missä tuolla tavalla hylkäisi omat arvonsa ja loukkaisi toista. Ja sitten jos tulee, niin pitää toivoa, että omaa tarpeeksi pokkaa kantamaan vastuu tekosestaan. Se, mikä tuossa ylläolevassa herätti vastareaktion oli sana pelkkä sanojen jonkun muun paneminen edessä, mutta kyse on jälleen siitä, miten asiat sattuu arvottamaan. Arvotti asiat sitten miten tahansa, niin ilman muuta asiat kannattaa silti selvittää ennen kuin päättää jatkosta. Jos muija sattui pettämään sirkuskääpiön ja aasin kanssa, niin takaiskun voi epäilemättä myös kääntää kirjaimellisesti voitoksi.
shortcake:
juubandoiban, entas pelkka henkinen pettaminen? eli et ei fyysisesti tee YHTAA midist, mut esim. haaveilee daydreaming toisesta, ja kertoo syvimmat tunteet jollekki toiselle q omalle kumppanille, ja kokee olevansa soulmate toisen kaa q oman kumppanina kaa... miten sita pitais tuomita? eihan se o pettamista, vai onko siltikin?
Riippuu mielestäni siitä mitä siitä toisesta suhteesta hakee. On ihan järkevää pitää suhteen lisäksi myös muitakin ystäviä, joille voi sydäntään purkaa, ei kaikkea voi aina kumppaninsa niskaan kaataa. Daydreaming jostain on myös ihan normaalia ja kuuluu asiaan, kunhan ei tee asialle mitään tai rupea elättelemään haaveita ihmisestä jonka kanssa on muuten kovin läheinen suhde. Jos rupeaa leikkimään asialla liikaa ja itse kyseenalaistamaan kumppaninsa asemaa sen toisen takia, en pidä toimintaa hyväksyttävänä, mutta en käsitä että miksei ihmisillä voisi olla läheisiä ystäviä myös vastakkaisesta sukupuolesta. Itse ainakin koen että tyttöjen kanssa on helpompi puhua asioista, mutta se ei todellakaan tarkoita että pyrkisin suhteisiin näiden kanssa vakituisen suhteeni lisäksi.
..