cookien:
Nykyään ihmiset luovuttaa niin helposti. Kun tulee riitoja tai jotain erimielisyyksiä niin miettii jo eroa.
Näkemyksiä on monia, eräs mun onnellisesti avioliitossa oleva tuttu on sitä mieltä, että avioerotilastot on synkkiä johtuen liiasta yrittämisestä. Eli kun löydetään se eka kolahtava, pidetään siitä kiinni vaikka mikä olisi. Hänen mielestä avain onneen on tinkimättömyys; eli partneri vaihtoon jos ei natsaa. Tiedä sitten.
Kirsikka:
Mua vähän hirvittää lukea näitä musiikkimaun takia jättämisjuttuja.. Se kaventaa aika paljon potentiaalisten seurustelukumppaneiden valikoimaa jos hyväksyy parikseen vain ihmisen jolla on täysin sama musiikkimaku ja intressien kohteet..
Mulle ei ole niin tärkeää se musamaku, kun suhtautuminen musiikkiin. Suhtautumisen saa nopeasti selville jo siitä, kun kysyy mitä hän kuuntelee. Jos vastaus on \KissFMää ja enertsii\, ni...
Kyse ei ole kylmästä rajaamisesta, vaan siitä etten voi kuvitella elämää ihmisen kanssa jolle musiikki on \ihan sama\. Jos nainen ei ymmärrä musiikkia, ei se tule ymmärtämään muakaan.


niin tai jos sun ihana, se oikea, oma vaimosi joutuis vaikka auton alle ja siltä leikattaisiin pois molemmat jalat ja puolet naamasta näyttäisi kraaterilta? Julma on maailma ja sähän jättäisit, eiks ni? Vai menisikö tosi rakkaus tämänkin epätäydellisyyden edelle ja opettelisit elämään sen asian kanssa, ettei oma nainen ole enään viehättävä? ... tosi fiksua tekstiä taas....
!!
