en kestä sitä mitä telkkari tunkee silmieni eteen, mun jouluni kuluu parkuessa ja miettiessä miten paha paikka koko fu* planeetta on.
varsinkin se kun mietin niitä pieniä lapsia joilla ei ole äitiä ja isiä viettämässä joulua tai jotka on muuten vaan paskassa jamassa.
ja nyt vielä se että en asu enää kotona niin en tiedä tuntuuko joulu enää joululta kun aikasemmin lukitsin itseni lahjojen jaon jälkeen huoneeseeni kuuntelemaan joululauluja ja kelailemaan elämäni syntyjä syviä, ja nyt mulla ei oo huonetta enää porukoiden luona.
tai että olen kuitenkin viettänyt joulunpyhiä tässä pari vuotta kundin kainalossa jota ei kuitenkaan enää ole meikkiksen elämässä.
sniif.
:(
koska se joulu oikeen oli?
pelottava ajatus.