Lauri, 14.4.2009 11:17:
---
No mikä motiivi sulla tähän keskusteluun on?
Sen harhaisen käsityksen oikaiseminen, että laki suojelee julisteiden liimaajia tai julisteiden
liimauttajia vahingonkorvausvelvollisuudelta. Ei suojele. Olisi kurjaa, jos joku joutuisi maksumieheksi vain siksi, ettei ymmärrä miten lainsäädäntö käytännössä toimii.
Maailmassa on kymmeniä tuhansia Street teameja jotka tekevät
mainostusta bändien, festareiden, yms yms. asioiden/tapahtumien
eteen ilmaiseksi ilman mitään vastiketta, pelkästään hyvän
fiiliksen ja yhteisöön kuulumisen halusta.
Jep, no, kuten totesin - se saako siitä liimailusta rahaa ei ole kovinkaan olennaista sen kannalta, kuka siitä on korvausvastuussa.
Siinä olet toki oikeassa, että siitä ei mitään ennakkotapausta ole, mutta asia on juridisesti paljon yksinkertaisempi kuin ParkComin tilanne, jossa maksuperusteena käytetty sopimus muka syntyi silloin, kun autoilija ajaa autonsa paikkaan X.
Mainos itsessään todiste mistä? Se on todiste siitä, että mainostaja on
ehkä teettänyt kyseisen mainoksen?
X( No kuka niitä mainoksia sitten teettää, ellei mainostuksen kohde itse?
Tai mainostoimisto on teettänyt sen?
Mainostavatko mainostoimistot omalla kustannuksellaan kolmansia tahoja ilman näiden pyyntöä?
Mitään muuta lakiperusteista yhteyttä et tuon paperinpalan olemassaolosta
pysty määrittämään.
No, tuota voi yrittää selitellä oikeudessa jos alkaa käymään jotain taisteluja tuulimyllyjä vastaan. Kuten totesin, minulle on aivan sama mihin te tai teidän kymmenet tuhannet striit tiimiläiset niitä julisteita liimaatte, mutta älkää sitten ihmetelkö, jos sieltä tulee laskua perään ja sitä vastutaessa joudutte käräjille korvailemaan kuluja (ja oikeudenkäyntikulut päälle).
Ennustan oikeusjutulle paljon ikävämpää päätöstä kuin ParkCom-tilanteessa, koska kyseessä on aivan eri asia.
Laki ei toki erikseen yksilöi julisteita, mutta ei se yksilöi ikkunoiden rikkomista tai graffitejakaan, pykälä vahingonteosta kuuluu näin:
Vahingonteosta
1 § (24.8.1990/769)
Vahingonteko
Joka oikeudettomasti hävittää tai vahingoittaa toisen omaisuutta, on tuomittava vahingonteosta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Vahingonteosta tuomitaan myös se, joka toista vahingoittaakseen oikeudettomasti hävittää, turmelee, kätkee tai salaa tietovälineelle tallennetun tiedon tai muun tallennuksen.
Edellä 2 momentissa tarkoitetun vahingonteon yritys on rangaistava. (11.5.2007/540)
3 § (24.8.1990/769)
Lievä vahingonteko
Jos vahingonteko, huomioon ottaen vahingon vähäisyys tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä vahingonteosta sakkoon.
Eli pahimmassa tapauksessa saa vielä sakot päälle.
Mulla on mennyt tuo peruspäättelykyvyn oppimäärä ohi. Mikä lain kohta määrittää
korvausvelvollisen ja mikä on vallitseva käytäntö?
Se, joka vahingon aiheuttaa, on korvausvelvollinen. Vahingon aiheuttajaksi voidaan katsoa myös esim. julistekampanjan tilaaja, ellei itse julisteiden liimaajaa saada kiinni.
No, eiköhän tämä vääntö nyt riitä tältä erää. Tuon selkeämmin en asiaa voi sanoa, jos joku näistä keisseistä menee käräjille ja siellä todetaan että julisteiden massaliimailun tilaajan ei voida katsoa olleen millään tavalla vastuussa siitä, että julisteita kaupungille liimailtiin, niin syön sanani ja pyydän nöyrästi anteeksi.