Posts: 332
Posts: 1,972
Posts: 2,945
Posts: 2,154
..että ilmeisesti kolme viikkoa on mulle aivan liian pitkä aika olla olematta oikeastaan hetkeäkään ihan rauhassa itsekseni..
Vaikka toki tämä ei ole mikään yllätys; yllätys on ennemminkin se, etten ollut tajunnut, etten ole tullut tehneeksi aikaa itselleni koko hiijen helmikuun aikana
Ei näin!
Vaikka toki tämä ei ole mikään yllätys; yllätys on ennemminkin se, etten ollut tajunnut, etten ole tullut tehneeksi aikaa itselleni koko hiijen helmikuun aikana
Ei näin!
Posts: 1,203
Posts: 2,154
Posts: 11,768
Replying to Olen huomannut:
..että ilmeisesti kolme viikkoa on mulle aivan liian pitkä aika olla olematta oikeastaan hetkeäkään ihan rauhassa itsekseni..
Vaikka toki tämä ei ole mikään yllätys; yllätys on ennemminkin se, etten ollut tajunnut, etten ole tullut tehneeksi aikaa itselleni koko hiijen helmikuun aikana
Jännä sinänsä että just tällä viikolla ihmettelit sitä kuinka olitkin onnistunut saamaan kalenterin täyteen kaikkea kivaa tekemistä.
Näin se on näkökulmasta kiinni...Itse taas olen huomannut viime aikoina ja erityisesti jotenkin tänään on kolahtanut kaaliin, että reagoin huomaamattani moniin asioihin, ja nämä reaktiot vaikuttavat mielialaani. Esimerkiksi etkosuunnitelmat muuttuivat odottamattomasti, ja tietoisella tasolla ajattelin että "mikäs siinä" - huomasin kuitenkin sitten puolivahingossa että jollekin tietoisuuden tasolle oli jäänyt hiukan ärtynyt ja tyytymätön fiilis lillumaan, vähän kuin ohut öljykerros veden päälle.
Paljonkohan multa jää huomaamatta tämmöisiä "fiilisjäämiä"? Nämä ovat juuri sellaisia juttuja, jotka aiheuttavat omalle luonteelle epätyypillisiä tunteenpurkauksia ja olotiloja myöhemmin, jollei näitä tunnista ja käsittele saman tien.
Posts: 1,972
Miten surullisen suuresta määrästä ihmisiä on nk. talouskasvun aikana kehkeytynyt suoranaisia kusipäitä, jotka jaksaa valittaa milloin muka liian pienistä lisistä milloin taasen suurten omakotitalojensa riittämättömyydestä liksasta nyt puhumattakaan, vaikkei ole vuosiin tarvinnut välittää sen sentinjeniä edes ruuan hinnasta, jota siellä marketin kassalla koristaan kuittaa. Joka **tun paikkaan ajetaan reteesti omalla autolla joka sekin edustaa jo herra ties monettako menopeliä viimeisen parin vuoden sisällä. Täysin oma lukunsa ovat sitten esim. ulkomaanmatkat ym. lomakohteista hypettäminen ja suoranainen brassailu. Siihen sitten kyytipojiksi mökkeilypurismi ym. kesäperseilystä ylvästely niin avot. (huokaus)
Kaipaan sitä aikaa, kun joskus oltiin (viittaan valtaosaan väestöstä) jollain tapaa "samalla viivalla".
Asiat sovittiin kasvotusten ilman interrrnettiä, kännyköitä..
Suurempaa eripuraa ei suppeina pysytelleet tuloerot synnyttäneet ja jos joku joskus jätti sovittuna aikana johonkin saapumatta, oli kyse tuolloin useimmiten lähes tapaturmasta. Ystävien perään katsottiin ja yhteydenpito oli enempi sääntö kuin poikkeus, joka vaikutti myönteisesti tapaan tsempata toista, vaikka vain grillipitojen merkeissä enkä muista kertaa jolloin joku olisi jättänyt kuluihin osallistumatta.
Nykyään tuskin kukaan enään muistaa mitä lupaus ja sen sisältämä vastuu pitää sisällään, ennenkuin jollakulla on taas siipi maassa. Oma leveäleipä ja sen turvottaminen yhä vain laajemmaksi, se on se juttu. Samaan aikaan erilleen muusta yhteiskunnasta erkanevalla mm. kantaväestöön kuuluvilla, ei ole varaa minään kuukautena kattaa pelkkiä ruokakulujaan täyden kalenterikuukauden aikana. Uusista vaatteista, ranttalirantalomasta tahi viikonloppuriennoista ei voida miltään osin edes keskustella sellainen, kun on käytännössä(kin) katsoen täysin mahdotonta.
Enkä helvetti suostu sisäistämään sitä muka tarvetta mikä muokkaa ihmisistä tuon kaltaista tyhjiöpakattua kuivalihaa, jonka alati esiin työntyvä itsekeskeisyys sekä tolkuttoman taukoamaton maallisen hamstraus ovat osaltaan turruttamassa tulevaisuudenkuvaa jostain paremmasta, jonka meistä niin monet soisivat huomenna syntyville ja uskoakseni vielä itselleen.
Jo edesmennyt isoisäni tiesi sanoa, kun sivusta katseli tätä maailman kuihtumista:
"On se vain hyvä, että täältä pääsee hevonv****un!"
Kenties ^tuossa on sitä kasvualustaa sille rakentavalle kritiikille kerrakseen?
Kaipaan sitä aikaa, kun joskus oltiin (viittaan valtaosaan väestöstä) jollain tapaa "samalla viivalla".
Asiat sovittiin kasvotusten ilman interrrnettiä, kännyköitä..
Suurempaa eripuraa ei suppeina pysytelleet tuloerot synnyttäneet ja jos joku joskus jätti sovittuna aikana johonkin saapumatta, oli kyse tuolloin useimmiten lähes tapaturmasta. Ystävien perään katsottiin ja yhteydenpito oli enempi sääntö kuin poikkeus, joka vaikutti myönteisesti tapaan tsempata toista, vaikka vain grillipitojen merkeissä enkä muista kertaa jolloin joku olisi jättänyt kuluihin osallistumatta.
Nykyään tuskin kukaan enään muistaa mitä lupaus ja sen sisältämä vastuu pitää sisällään, ennenkuin jollakulla on taas siipi maassa. Oma leveäleipä ja sen turvottaminen yhä vain laajemmaksi, se on se juttu. Samaan aikaan erilleen muusta yhteiskunnasta erkanevalla mm. kantaväestöön kuuluvilla, ei ole varaa minään kuukautena kattaa pelkkiä ruokakulujaan täyden kalenterikuukauden aikana. Uusista vaatteista, ranttalirantalomasta tahi viikonloppuriennoista ei voida miltään osin edes keskustella sellainen, kun on käytännössä(kin) katsoen täysin mahdotonta.
Enkä helvetti suostu sisäistämään sitä muka tarvetta mikä muokkaa ihmisistä tuon kaltaista tyhjiöpakattua kuivalihaa, jonka alati esiin työntyvä itsekeskeisyys sekä tolkuttoman taukoamaton maallisen hamstraus ovat osaltaan turruttamassa tulevaisuudenkuvaa jostain paremmasta, jonka meistä niin monet soisivat huomenna syntyville ja uskoakseni vielä itselleen.
Jo edesmennyt isoisäni tiesi sanoa, kun sivusta katseli tätä maailman kuihtumista:
"On se vain hyvä, että täältä pääsee hevonv****un!"
Kenties ^tuossa on sitä kasvualustaa sille rakentavalle kritiikille kerrakseen?
Posts: 81
Replying to Olen huomannut:
Miten surullisen suuresta määrästä ihmisiä on nk. talouskasvun aikana kehkeytynyt suoranaisia kusipäitä, jotka jaksaa valittaa milloin muka liian pienistä lisistä milloin taasen suurten omakotitalojensa riittämättömyydestä liksasta nyt puhumattakaan, vaikkei ole vuosiin tarvinnut välittää sen sentinjeniä edes ruuan hinnasta, jota siellä marketin kassalla koristaan kuittaa. Joka **tun paikkaan ajetaan reteesti omalla autolla joka sekin edustaa jo herra ties monettako menopeliä viimeisen parin vuoden sisällä. Täysin oma lukunsa ovat sitten esim. ulkomaanmatkat ym. lomakohteista hypettäminen ja suoranainen brassailu. Siihen sitten kyytipojiksi mökkeilypurismi ym. kesäperseilystä ylvästely niin avot. (huokaus)
Kaipaan sitä aikaa, kun joskus oltiin (viittaan valtaosaan väestöstä) jollain tapaa "samalla viivalla".
Niin, olen samaa mieltä pointeistasi. Tosin en tiedä kuinka suuri osa ihmisistä on näitä kusipäitä, sillä kovin koitan heitä välttää. Mutta tämä on sitä individualismin sivutuotetta, kun tuijotetaan omaa napaa ja korostetaan omaa itseä niin helposti unohtuu, että samanlainen oikeus on muillakin tähän maailmaan.
Ja talouskasvu ei ole tätä kehitystä parantunut, kun ei se ole köyhille mennyt. 10 % köyhimmistä suomalaisista on edelleen samalla tulotasolla kuin 20 vuotta sitten. Rikkaat ovat rikastuneet (ja tulleet itsekkäimmiksi?). Ja onhan tästä maasta unohtunut myös YHTEISTEN asioiden hoito, jokainen puolue ajaa vain omaa eturyhmäänsä. Jotenkin toivokkuus puuttuu politiikasta (en todellakaan niele Kokoomuksen toivo-kampanjaa, jossa suurituloiset hymyilevät kuin pirut).
Olisi myös parasta koko yhteiskunnalle jos tuloterot olisivat pieniä, ei olisi kateutta, vihaa eikä eriarvoisuutta. Nykyään bisnesmiehet elävät eri elämää kuin köyhät, mikä on tämän oikeutus? Kun duunien palkathan ei heijasta työn määrää, julkisilla duuneilla kituu vaikka oli 120 tuntiset viikot. Haluammeko Venäjän tai USAn mallia, jossa rikkaat elävät muurien takana ja köyhät ovat vihaisia kuin perseeseen ammuttu karhu? Muistutan Platonin mallista, jossa rikkailla tulisi olla vain 4 kertaa enemmän massia kuin köyhimmällä. Tuloerot siinä yhteiskunnassa olisivat siedettävät ja kannustavat.
En kuitenkaan ole aivan toivoton tulevasta, on niitä ihmeellisimpiäkin asioita maailmassa tapahtunut, miksei vaikka asiat menisi parempaan suuntaan?
Posts: 1,972
Replying to Olen huomannut:
---
Miten surullisen suuresta määrästä ihmisiä on nk. talouskasvun aikana kehkeytynyt suoranaisia kusipäitä, jotka jaksaa valittaa milloin muka liian pienistä lisistä milloin taasen suurten omakotitalojensa riittämättömyydestä liksasta nyt puhumattakaan, vaikkei ole vuosiin tarvinnut välittää sen sentinjeniä edes ruuan hinnasta, jota siellä marketin kassalla koristaan kuittaa. Joka **tun paikkaan ajetaan reteesti omalla autolla joka sekin edustaa jo herra ties monettako menopeliä viimeisen parin vuoden sisällä. Täysin oma lukunsa ovat sitten esim. ulkomaanmatkat ym. lomakohteista hypettäminen ja suoranainen brassailu. Siihen sitten kyytipojiksi mökkeilypurismi ym. kesäperseilystä ylvästely niin avot. (huokaus)
Kaipaan sitä aikaa, kun joskus oltiin (viittaan valtaosaan väestöstä) jollain tapaa "samalla viivalla".
---
Niin, olen samaa mieltä pointeistasi. Tosin en tiedä kuinka suuri osa ihmisistä on näitä kusipäitä, sillä kovin koitan heitä välttää. Mutta tämä on sitä individualismin sivutuotetta, kun tuijotetaan omaa napaa ja korostetaan omaa itseä niin helposti unohtuu, että samanlainen oikeus on muillakin tähän maailmaan.
Ja talouskasvu ei ole tätä kehitystä parantunut, kun ei se ole köyhille mennyt. 10 % köyhimmistä suomalaisista on edelleen samalla tulotasolla kuin 20 vuotta sitten. Rikkaat ovat rikastuneet (ja tulleet itsekkäimmiksi?).
En kuitenkaan ole aivan toivoton tulevasta, on niitä ihmeellisimpiäkin asioita maailmassa tapahtunut, miksei vaikka asiat menisi parempaan suuntaan?
En voi välttyä ajatukselta, jonka niin usein olen aikalaisten suulla kuullut kerrottavan, kun kestosuosikki konsensus nousee puheeksi:
"Sota pistäisi arvot uusiksi."
Posts: 2,154
Replying to Olen huomannut:
---
..että ilmeisesti kolme viikkoa on mulle aivan liian pitkä aika olla olematta oikeastaan hetkeäkään ihan rauhassa itsekseni..
Vaikka toki tämä ei ole mikään yllätys; yllätys on ennemminkin se, etten ollut tajunnut, etten ole tullut tehneeksi aikaa itselleni koko hiijen helmikuun aikana
---
Jännä sinänsä että just tällä viikolla ihmettelit sitä kuinka olitkin onnistunut saamaan kalenterin täyteen kaikkea kivaa tekemistä.
Niin siinä mulle sitten helposti lopulta käy; kun on paljon kaikkea kivaa tekemistä, ei tunnu oleelliselta ottaa sitä omaa aikaa, ennenkuin yhtäkkiä huomaan, että oon käyttänyt akkuni aivan loppuun ja jos siinä kohtaa en onnistu saamaan aikaa itselleni, alkaa vintti pimetä.. (nyt ois taas pikkasen sen merkkejä jo ilmassa, mutta ei malta pysähtyä.. smart? I think not)
Posts: 1,349
Posts: 65
Replying to Olen huomannut:
---
---
Miten surullisen suuresta määrästä ihmisiä on nk. talouskasvun aikana kehkeytynyt suoranaisia kusipäitä, jotka jaksaa valittaa milloin muka liian pienistä lisistä milloin taasen suurten omakotitalojensa riittämättömyydestä liksasta nyt puhumattakaan, vaikkei ole vuosiin tarvinnut välittää sen sentinjeniä edes ruuan hinnasta, jota siellä marketin kassalla koristaan kuittaa. Joka **tun paikkaan ajetaan reteesti omalla autolla joka sekin edustaa jo herra ties monettako menopeliä viimeisen parin vuoden sisällä. Täysin oma lukunsa ovat sitten esim. ulkomaanmatkat ym. lomakohteista hypettäminen ja suoranainen brassailu. Siihen sitten kyytipojiksi mökkeilypurismi ym. kesäperseilystä ylvästely niin avot. (huokaus)
Kaipaan sitä aikaa, kun joskus oltiin (viittaan valtaosaan väestöstä) jollain tapaa "samalla viivalla".
---
Niin, olen samaa mieltä pointeistasi. Tosin en tiedä kuinka suuri osa ihmisistä on näitä kusipäitä, sillä kovin koitan heitä välttää. Mutta tämä on sitä individualismin sivutuotetta, kun tuijotetaan omaa napaa ja korostetaan omaa itseä niin helposti unohtuu, että samanlainen oikeus on muillakin tähän maailmaan.
Ja talouskasvu ei ole tätä kehitystä parantunut, kun ei se ole köyhille mennyt. 10 % köyhimmistä suomalaisista on edelleen samalla tulotasolla kuin 20 vuotta sitten. Rikkaat ovat rikastuneet (ja tulleet itsekkäimmiksi?).
En kuitenkaan ole aivan toivoton tulevasta, on niitä ihmeellisimpiäkin asioita maailmassa tapahtunut, miksei vaikka asiat menisi parempaan suuntaan?
---
En voi välttyä ajatukselta, jonka niin usein olen aikalaisten suulla kuullut kerrottavan, kun kestosuosikki konsensus nousee puheeksi:
"Sota pistäisi arvot uusiksi."
Kyllähän tähän vaikuttaa myös miten tänä päivänä lapset kasvatetaan.. Kakaroita ei saa komentaa, niitten pitää saada tehdä mitä itse haluavat, niillle pitää myös ostaa kaikki mitä haluavat. Ja mitä näistä lapsista sitten kasvaa? Kaikkitännehetinyt -asenteellisia, itsekkäitä ihmisiä.
Posts: 327
Posts: 1,972
Replying to Olen huomannut:
---
---
---
Miten surullisen suuresta määrästä ihmisiä on nk. talouskasvun aikana kehkeytynyt suoranaisia kusipäitä, jotka jaksaa valittaa milloin muka liian pienistä lisistä milloin taasen suurten omakotitalojensa riittämättömyydestä liksasta nyt puhumattakaan, vaikkei ole vuosiin tarvinnut välittää sen sentinjeniä edes ruuan hinnasta, jota siellä marketin kassalla koristaan kuittaa. Joka **tun paikkaan ajetaan reteesti omalla autolla joka sekin edustaa jo herra ties monettako menopeliä viimeisen parin vuoden sisällä. Täysin oma lukunsa ovat sitten esim. ulkomaanmatkat ym. lomakohteista hypettäminen ja suoranainen brassailu. Siihen sitten kyytipojiksi mökkeilypurismi ym. kesäperseilystä ylvästely niin avot. (huokaus)
Kaipaan sitä aikaa, kun joskus oltiin (viittaan valtaosaan väestöstä) jollain tapaa "samalla viivalla".
---
Niin, olen samaa mieltä pointeistasi. Tosin en tiedä kuinka suuri osa ihmisistä on näitä kusipäitä, sillä kovin koitan heitä välttää. Mutta tämä on sitä individualismin sivutuotetta, kun tuijotetaan omaa napaa ja korostetaan omaa itseä niin helposti unohtuu, että samanlainen oikeus on muillakin tähän maailmaan.
Ja talouskasvu ei ole tätä kehitystä parantunut, kun ei se ole köyhille mennyt. 10 % köyhimmistä suomalaisista on edelleen samalla tulotasolla kuin 20 vuotta sitten. Rikkaat ovat rikastuneet (ja tulleet itsekkäimmiksi?).
En kuitenkaan ole aivan toivoton tulevasta, on niitä ihmeellisimpiäkin asioita maailmassa tapahtunut, miksei vaikka asiat menisi parempaan suuntaan?
---
En voi välttyä ajatukselta, jonka niin usein olen aikalaisten suulla kuullut kerrottavan, kun kestosuosikki konsensus nousee puheeksi:
"Sota pistäisi arvot uusiksi."
---
Kyllähän tähän vaikuttaa myös miten tänä päivänä lapset kasvatetaan.. Kakaroita ei saa komentaa, niitten pitää saada tehdä mitä itse haluavat, niillle pitää myös ostaa kaikki mitä haluavat. Ja mitä näistä lapsista sitten kasvaa? Kaikkitännehetinyt -asenteellisia, itsekkäitä ihmisiä.
Tästä on käytännön kokemusta.
On vain sellainen aihe, että jos tuota ryhtyisin osaltani purkamaan lähtisi lapanen kädestä. Todettakoon kuitenkin, jotta henk.koht. en katsele sen sekunttia yhdenkään teinin peeloilua miltään osin.
Ongelmat on tehty ratkottaviksi ja ne kuuluu minusta nähden kohdata sellaisina kuin ovat kuitenkin sitten, ettei esim. tolkuton pään silittäminen ym. järjen vastainen pampperointi piere itse asiaa alleen!
KURI ennen kaikkea, ei sitä kunnioitustakaan muutoin heru.
Ja mitä näiden vanhempiin tulee niin ei muuta kuin suu auki ja rähisemään jos tilanne tätä vaatii, kyllä juttu näin on. Eräitäkin ojentaneena tiedän, että herättää "unesta".
Posts: 1,180
että taitoluistelun katsominen tv:stä on äärimmäisen koukuttavaa.
Posts: 2,154
Posts: 11,768
Posts: 3,138
Replying to Olen huomannut:
..että ilmeisesti kolme viikkoa on mulle aivan liian pitkä aika olla olematta oikeastaan hetkeäkään ihan rauhassa itsekseni..
Vaikka toki tämä ei ole mikään yllätys; yllätys on ennemminkin se, etten ollut tajunnut, etten ole tullut tehneeksi aikaa itselleni koko hiijen helmikuun aikana
---
Jännä sinänsä että just tällä viikolla ihmettelit sitä kuinka olitkin onnistunut saamaan kalenterin täyteen kaikkea kivaa tekemistä.
- Sapeli
Voi kuule rakas, I know how you feel, kokeile päälle puolta vuotta
..no eii, ehkä hieman dramatiikkaa ilmassa :P...mut tulipa juuri mieleen, että kun sä oot tässä samassa asiassa yhtä vammanen kuin minä, et pitäiskö meidän yhdessä suunnitella jonkinlainen update/muutos tähän hieman huonosti toimivaan sosiaalisuuteen liittyvään toimintamalliimme mitä toteutamme itsemme unohtaen?
Posts: 1,720
Että ei kannata opettaa tyttöystävää arvostamaan hyvätasoista äänentoistoa. Kuulokkeet on sosialisoitu "toistaiseksi voimassaolevalla sopimuksella" hänen käyttöön, ja kajareista puskee ulos hänen haluamaansa musaa 90% ajasta :D
(Onneks meillä on sama musiikkimaku suurimmalti osin)
(Onneks meillä on sama musiikkimaku suurimmalti osin)