Perustulo

siveys, 8.5.2006 19:34:
Törmäsin wikipediassa tällaiseen persutulon vastaiseen väitteeseen:

"It would increase wages dramatically for the very large category of workers who are doing unpleasant, menial but essential jobs, thus potentially damaging the economy"

Se vaikutti ihan ymmärrettävältä, että mikäli elämisestä tehtäisiin mahdollista ilman työtäkin niin ikävistä töistä joutuisi ehkä maksamaan enemmän palkkaa kuin aikaisemmin, mutta se, että tämä jollakin tavalla vahingoittaisi ekonomiaa tuntui ensin jotenkin hatusta repäistyltä - mitä väliä sillä nyt on jos joistain palveluista maksetaankin isompaa palkkaa?

Mutta sitten kun hommaa rupesi kelaamaan niin kyllähän se jonkin verran vaikuttaa yrityksen tuottavuuteen, että kuinka paljon menee rahaa vaikkapa tilojen siivoamiseen kun se raha on aina pois siihen omaan ydinalueeseen panostamisesta, jolla raha tulee firmaan sisään. Käytännössä tämä kai väkisin sitten nostaisi firman tuotteiden hintaa, joka näkyisi lopulta meidänkin kauppakassissamme.

Itse asiassa se vaikutus tuskin toimisi ihan noin.

Perustulolla on kahtalainen vaikutus matalapalkkaisiin töihin: toisaalta se toimii palkkasubvention muotona, mutta toisaalta se (suurelta osin näennäisesti) pienentää työn ja työttömyyden välistä tuloeroa. Näinpä lähtökohtaisesti useimpien matalapalkka-alojen, kuten palvelujen, vähittäiskaupan ym. työvoimakustannukset pikemminkin laskisivat kuin nousisivat. Kuitenkin eräissä tehtävissä, joissa korvaus työstä on erityisen pieni suhteessa työn epämiellyttävyyteen/riskeihin, mahdollisesti juuri siivouksessa, mekaanisessa tehdastyössä (jota nyt Suomessa juuri ei ole kyllä enää olemassakaan), turvallisuusalalla jne. palkkakustannukset todennäköisesti kasvaisivat. Mielestäni tämä on kuitenkin pelkästään tervettä. Nykyisessä palkkamallissa raskaimmat työt ovat usein heikoimmin palkattuja, ja tämä on aivan ilmeinen epäkohta.

Mitä tulee paskaduunien kansoittamiseen ulkomaalaisilla, niin helppo keino ehkäistä sitä olisi esimerkiksi velvoittaa työnantaja kustantamaan näille perustuloa vastaava palkanlisä vaikkapa vuoden ajaksi minkä jälkeen he olisivat oikeutettuja normaaliin perustuloon.

Lauri, 8.5.2006 20:08:
---
mekaanikko, 8.5.2006 19:12:
---
Lauri, 8.5.2006 18:52:
Millä tavoin perustulomallissa otettaisiin huomioon inflaation
tuoma paine perussumman kasvuun? Kuinka nopeasti tuo
määriteltävä summa jäisi liian pieneksi?

---
Inflaatiotarkistus elinkustannusindeksin perusteella vaikka?

---


Eli sitä korotettaisiin aktiivisemmin kuin vaikkapa opintotukea?

Kyllä, minusta se pitäisi tarkistaa vuosittain kuten nykyisinkin toimitaan mm. eläkkeiden osalta. On suhteellisen idioottimaista että tietyt sosiaalietuudet ovat indeksisidonnaisia ja toiset eivät. Tämä aiheuttaa tosiasiassa eriarvoisuutta eri tukia nauttivien sosiaaliryhmien välille ilman mitään asiallista perustetta. Mielestäni kaikki yhteiskunnan tuet - samoin kuin yhteiskunnallisten luottamustoimien haltijoiden palkat - tulisi perustulomallista riippumattakin sitoa elinkustannusindeksiin niin että niiden tasosta päättäminen lakkaisi olemasta sellainen poliittinen vääntö mitä se nykyisin aina on.

nyt myös tähän topikkiin kiinnostuneille:

EuroMayDay-verkoston statement

EuroMayDay toi yhteiskunnallisia ristiriitoja näkyviin

Helsingissä järjestettiin vappuaattona EuroMayDay-tapahtuma osana
eurooppalaista prekarisaation vastaista toimintapäivää.

Suomessa tapahtuma oli läpimurto. Se ei ainoastaan tyrmännyt
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) taholta esitettyjä aloitteita
työsuhteiden huonontamisesta, vaan myös toi yhteiskunnalliseen
keskusteluun oman poliittisen vaatimuksensa: perustulon. Nyt perustulosta
puhutaan niin lehtien pääkirjoituksissa kuin kuppilakeskusteluissa.

Perustulossa on kysymys ennen kaikkea ihmisten kontrolloinnin
vähentämisestä sekä oikeudenmukaisemmasta tulonjaosta. Perustulo olisi
korvaus palkkatyön ulkopuolisesta tuotannosta ja samalla se parantaisi
matalapalkkaisten työntekijöiden neuvotteluasemaa.

Yksi nykytalouden ristiriidoista on se, että työhön käytetty aika kasvaa
samalla kun palkkatulojen osuus bruttokansantuotteesta alenee. Nykyajan
tieto- ja palvelutaloudessa yritykset hyödyntävät kaikkia työntekijöiden
elämänsä aikana kehittämiä kykyjä. Työ on levittäytynyt koko elämään.
Työnteko ei lopu työpäivän tai työsuhteen loppuessa, vaan ihmiset jatkavat
ideointia, kehittelyä ja kommunikointia kaikkialla.

Suuri osa yhteiskunnallisesta tuottavasta työstä tapahtuu palkkatyön
ulkopuolella. Samalla se työ, josta maksetaan, on entistä epävarmempaa
työn pätkittäisyyden ja kaikkialle leviävän tulosvastuullisuuden takia.
Yritystoiminnan riskejä sälytetään entistä enemmän yksittäisten
työntekijöiden harteille.

Kaikkialla Euroopassa kehitys on kulkenut welfaresta kohti workfarea.
Ihmisarvoa mitataan yhä enemmän työmarkkinalähtöisesti. Työn uusi
järjestys vaatii kovaa kontrollia, ihmisten pakottamista mihin tahansa
työhön millä tahansa ehdoilla. Sosiaalisia oikeuksia ja työehtoja pyritään
heikentämään työllisyyden parantamisen nimissä. Ranskan lakiehdotus
nuorten työntekijöiden koeajan pidentämiseksi on tästä vain yksi
esimerkki.

Lisääntyvään kyykytykseen on pakko vastata: todennäköisesti tulemme
näkemään yhä laajempia ja voimakkaampia konflikteja. EuroMayDay oli vasta
ensimmäinen vastaus, yritys, joka vasta hakee muotoaan.

Euroopan laajuinen kamppailu

Helsingin EuroMayDay oli osa eurooppalaista toimintapäivää. Tänä vuonna
toimintapäivä oli laajempi kuin koskaan aiemmin. Aikaisemmin keväällä koko
Euroopan huomion kohteeksi noussut liikehdintä onnistui kaatamaan Ranskan
hallituksen ehdottaman työlain (CPE) joka olisi heikentänyt nuorten
työntekijöiden irtisanomissuojaa. CPE-lain kaatuminen on osoitus siitä
yhteiskunnallisesta painostusvoimasta, joka prekariaatilla on.

EuroMayDay on tuonut esiin käsitteen "prekariaatti" kuvaamaan nousevaa
yhteiskunnallista subjektia: joustavaa työvoimaa, joka on ollut vailla
kollektiivisen itsepuolustuksen malleja, koska perinteinen ay-toiminta ja
edustuksellinen politiikka eivät kykene vastaamaan sen tarpeisiin.

EuroMayDay on tuonut prekariaatin kamppailut vapun keskiöön. Nämä
kamppailut ovat muodostamassa poliittisen haasteen Euroopan
instituutioille. Haaste näkyy jo siinä, että EU:n johtajat ovat alkaneet
puhua flexicurityn (joustoturvan) malleista ja tarpeesta uudistaa
hyvinvointijärjestelmää, eivätkä ainoastaan toista samaa mantraa joustojen
lisäämisestä hinnalla millä hyvänsä. Euroopan sosiaalisen mallin
tulevaisuus on avoin ja se ratkaistaan tulevissa yhteiskunnallisissa
kamppailuissa.

Uusi työ ei ole ymmärrettävissä vanhoin käsittein

Työ ja tuotanto ovat muuttuneet dramaattisesti. Sen tajutakseen ei
tarvitse lukea tieteellisiä tutkimuksia. Riittää, että keskustelee
tavallisten ihmisten kanssa metrossa, neuvolassa tai parturissa. Kyseessä
ei ole pelkästään nuorison väliaikainen tilanne. Prekarisaatio koskettaa
yhä useampia.

Kaupungin palkkaama opettaja on määräaikaisessa työsuhteessa - ja kesällä
työttömänä. Ravintoloissa työskentelevällä vuokratyöntekijällä ei ole
varaa sairastaa. Siirtolaiset tekevät ala-arvoisilla palkoilla töitä,
joihin muut eivät suostu.

Pysyvä väliaikaisuus, vakituinen sijaisuus ja jatkuva epäjatkuvuus on
meille arkea. Sosiaaliturva on sidottu yhä vakituisen palkkatyön malliin,
joka ei vastaa monien ihmisten nykyistä arkitodellisuutta ja sen tarpeita.

Perustulo korvauksena palkattomasta työstä Työntekijää, jonka työn
tulokset eivät ilmene suoraan mitattavina hyödykkeinä, pidetään
virheellisesti hyödyttömänä loisena. Häneen halutaan kohdistaa
mahdollisimman paljon kontrollitoimenpiteitä ja loputonta syyllistämistä
niin työkkärin, kelan kuin monen tekopyhän työuskovaisen toimesta. Näin
hänen elämänsä yritetään tehdä mahdollisimman ikäväksi, jotta hän tajuaisi
"mennä töihin".

Nykyinen tuotanto ja sen tuottaman vaurauden kasautuminen perustuu
suurelta osin siihen, että suuresta osasta tehtyä työtä ei makseta
palkkaa, koska huomattava osa työstä tapahtuu palkkatyön ulkopuolella.

Tuotannon keskeisenä tekijänä ovat innovaatio, tieto ja sosiaalinen
vuorovaikutus. Ne eivät synny "luovan luokan" huippuosaajien päiden
sisällä, sillä tiedon syntyminen on aina kollektiivinen prosessi, jonka
kaikkia osatekijöitä ei koskaan voi selkeästi määrittää. Tämä on
tuotantoa, johon osallistuvat niin huvikseen koodaavat open source -nörtit
kuin tarrojaan kaduille laittavat nuoret. Sissimarkkinoijat ja
alakulttuureista uusia muotisuuntauksia ammentavat muotisuunnittelijat
ovat oppineet tämän jo vuosia sitten.

Kun puhumme perustulosta, emme puhu pelkästään siitä, ettei kenenkään
tulisi pelätä jäävänsä ilman minkäänlaista toimeentuloa. Sen sijaan
vaadimme korvausta työstä, jota niin monet työttömiksi ja tuottamattomiksi
luokitellut ihmiset jo tekevät. Emme tahdo almuja säälistä, vaan
tunnustuksen siitä, että suuri osa siitä mikä on tuottavaa, ei voi olla
valtion tai palkkatyön piirissä, mutta on silti yhteiskunnallisesti
tuottavaa, arvokasta ja tärkeää.

Perustulo - parannus matalapalkkaisten työntekijöiden neuvotteluasemaan

Meitä on syytetty siitä että halveksumme "matalapalkka-alojen"
työntekijöitä, koska olemme kutsuneet joitain työpaikkoja
"paskaduuneiksi". Meillä ei ole tarvetta pyydellä anteeksi sanojamme,
mutta väärinkäsitysten korjaamiseksi sanottakoon, ettemme halveksu
ihmistä, joka lakaisee lattiaa, tai lattian lakaisua itsessään, vaan
halveksumme sitä, joka maksaa siitä suhteettoman pientä palkkaa samalla
pitäen työntekijää jatkuvassa epävarmuudessa työpaikkansa ja siten
toimeentulonsa suhteen.

Emme tahdo lopettaa lattioiden lakaisemista, vaan lakaisijan
nöyryyttämisen. Meille "paskaduunia" ei ole vain ruumiillinen ja
pakkotahtinen työ, vaan kaikki työ, jonka ehdot ja työolot ovat huonoja.

Oli suorastaan huvittavaa, miten paskatyökommentin jälkeen juuri ne, jotka
jatkuvasti vaativat työehtojen heikentämistä, juoksivat kilvan
puolustamaan siivoojien työmoraalia. Läpinäkyvämpää tekopyhyyttä on
vaikeaa kuvitella.

Perustulosta puhuessamme haluamme tehdä selväksi, ettemme tarkoita
joidenkin oikeistolaisten esittää pikku summaa, joka mahdollistaa juuri ja
juuri elossa pysymisen pätkätöiden välissä. Emme myöskään allekirjoita
joidenkin vasemmistolaisten "aktiivista ihmiskuvaa", jossa terve minäkuva
perustuu palkkaorjuudessa elämiseen. Vaadimme perustuloa, joka takaa
kaikille taatun toimeentulon ilman nöyryyttämistä. Uskomme, että se ei
passivoi ihmisiä vaan päinvastoin tukee ihmisten itsenäisyyttä ja
mahdollistaa todellista hyvinvointia rakentavan työn ja toiminnan, joka ei
ole riippuvaista yritysten välittömistä ja lyhytnäköisistä vaatimuksista.
Samalla se vahvistaisi matalapalkkaisten työntekijöiden neuvotteluasemaa
suhteessa yrityksiin.

Makasiinien yhteenotto ilmaisi kontrollivihaa

EuroMayDay-mielenosoituksen jälkeen makasiineilla pidettiin bileet. Vaikka
ne eivät liity mielenosoitukseen, myös ne saivat poliittisia piirteitä
mellakkapoliisin ilmestyttyä paikalle.

Makasiinien purkaminen ja korvaaminen Musiikkitalolla on esimerkki
kaupunkitilan yhdenmukaistamisesta. Se symboloi pyrkimyksiä, joilla
rajoitetaan kansalaisten mahdollisuuksia rakentaa itsenäisesti julkista
kaupunkitilaa ja korvataan sitä ylhäältä päin tuotetulla kaupallisten
toimijoiden intressien mukaisella hygieenisellä kaupunkitilalla. Vaikka
bileillä ei ollut julkilausuttuja poliittisia vaatimuksia, ne liittyvät
kamppailuun kaupunkitilan hallinnasta.

Väkivaltaa esiintyi vasta siinä vaiheessa, kun poliisit vyöryivät
paikalle. Juhlijoiden puolelta nähty väkivalta oli itsepuolustuksellista
väkivaltaa, jonka käyttövoimana olivat epäilemättä useat kokemukset
nöyryyttävästä ja mielivaltaisesta viranomaiskontrollista. Miten muuten
voimme ymmärtää sitä, että poliisien vyöryttäessä joukkojaan makasiineille
suuri määrä juhlijoita nousi vastarintaan silmiään räpäyttämättä?

Sisäministerin väitteet mellakan suunnitelmallisuudesta osoittautuivat
nopeasti tuulesta temmatuiksi. Sen sijaan voimme todeta, että nähdyn
konfliktin taso oli määritetty jo ennen makasiineja niissä
viranomaiskohtaamisissa, joita ihmisillä on jokapäiväisen elämänsä
puitteissa. Niin työvoiman hallinnointiin kuin kaupunkitilan hallintaan
liittyvät kontrollipyrkimykset ja nollatoleranssiohjelmat voivat tuottaa
arvaamattomia vastareaktioita.

Uuden työn liike

Vapun tapahtumat niin Suomessa, Euroopassa kuin Yhdysvalloissa ovat
avanneet poliittista keskustelua ja muuttaneet yhteiskunnallisen tilanteen
koordinaatteja poikkeuksellisella tavalla. Vaikuttaa siltä, että on
avautunut todellinen mahdollisuus "uuden työn liikkeen" syntymiselle.
Tässä tilanteessa on ennen kaikkea työskenneltävä toimijoiden verkoston
laajentamiseksi. Tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä ja vaatimuksia,
joiden ympärille erilaiset toimijat voivat ryhmittyä.

On selvää, ettei tämänvuotinen EuroMayDay ollut ”aktivistitapahtuma”.
EuroMayDayn ottivat omakseen useat sadat ihmiset, jotka eivät yleensä käy
mielenosoituksissa tai vappumarsseilla. Tarvitaan lisää tilanteita, joissa
erilaiset prekaarit voivat liittyä yhteen.

Juuri toimijoiden moneus pakottaa käsittelemään esitettyjä vaatimuksia
poliittisina eikä ainoastaan teknisinä ongelmina, jotka "ratkaistaan"
perustamalla työryhmiä ja laatimalla pari muistiota. On selvää, että
prekarisaatio ei ole vain nuorison, vaan koko yhteiskunnan ongelma. Tästä
yhtenä osoituksena on se, että EuroMayDayn herättämän julkisuuden myötä
olemme saaneet paljon yhteydenottoja erityisesti vanhemmilta ihmisiltä.

Yllättävilläkin tahoilla on EuroMayDayn myötä alettu puhua jopa
luokkataistelun paluusta. Luokka poliittisena subjektina voi kuitenkin
syntyä vasta yhteisen taistelun myötä. Sen vuoksi nyt vaaditaan ennen
kaikkea kykyä muodostaa liittoumia, joiden moneudesta syntyy "uuden työn
liike".

Poliisi ja valtamedia ovat yrittäneet löytää keskitettyä organisaatiota.
Sellaista ei kuitenkaan ole emmekä sellaista kaipaa. Haluamme sen sijaan
kannustaa ihmisiä verkostoitumaan omaehtoisesti erilaisten projektien
ympärille.

Pidämme tärkeänä perustuloa koskevan keskustelun ja toiminnan
laajentamista. Yhtenä esimerkkinä tulevasta toiminnasta voi olla
osallistava prekaaritutkimus, jonka tarkoituksena on tiedon keräämisen
lisäksi syventää poliittista vuorovaikutusta erilaisten prekaarien
keskuudessa ja kehittää uusia tutkijoita. Tarvitaan myös uudenlaista
ay-toimintaa vastavoimaksi työnantajien mielivallalle.

Uusien sosiaalisten oikeuksien puolesta käytävän kampailun kannalta on
erityisen tärkeää myös yhteistyösuhteiden solmiminen siirtolaisiin ja
siirtolaisten kanssa työtä tekeviin toimijoihin. Siirtolaisten
kontrollointi mielivaltaisten oleskelulupa- ja säilöönottokäytäntöjen
avulla ovat osa laajempaa prosessia, jolla pyritään tuottamaan
alistuvaista palvelusväkeä. Samaan aikaan siirtolaiset muodostavat
liikkuvuudellaan ja aktiivisilla kamppailuillaan merkittävän haasteen
epävarmuutta ja eriarvoisuutta tuottaville prosesseille.

Kansallisvaltioiden tasolla toimiva edustuksellinen järjestelmä on
osoittautunut kyvyttömäksi vastaamaan liikkuvan ja joustavan työvoiman
tarpeisiin. Puolueet ja valtionapua nauttivat kansalaisjärjestöt pelkäävät
yhteiskunnallisten ristiriitojen avaamista eivätkä kykene uusiin
poliittisiin avauksiin.

Tarvitaan yhteiskunnallista liikettä, joka kykenee tuottamaan murtumia
uusliberalistisen politiikan hegemoniaan ja pakottamaan kapitalistit
kaivamaan kuvetta.

Helsingin EuroMayDay-verkosto, toukokuu 2006.

Perustulo tulee taas, nimittäin vihreiden eduskuntavaaliohjelmassa:

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135223426078
http://www.vihreat.fi/fi/node/822

Lyhyesti: kyseessä on siis malli, jossa perustulon päälle sovelletaan tasaveroprosenttia (poislukien riittävän isot tulot, joihin on korkeampi veroprosentti). Efektiivisesti kyseessä on lähes lineaarisesti kasvava veroprogressio. Perustulon lisäksi jätettäisiin joitakin tarveharkintaisia ja ansiosidonnaisia sosiaalietuuksia, mutta muuten perustulo korvaisi ison osan nykyisistä sosiaalietuuksista.

Toivottavasti tästä tulee edes jotain asiallista keskustelua vaaliteemoihin. Ja toivottavasti vihreät julkaisevat tarkemmat laskelmat esitetyn mallin vaikutuksista valtiontalouteen mahdollisimman pian. Itseäni ainakin kovasti kiinnostaisi tietää tarkat luvut, jotta asiasta voisi muodostaa lopullisen mielipiteensä. Näin pikaisella ajatuksella malli kuulostaa oikein lupaavalta - se on sekä yksinkertainen että oikeudenmukainen samaan aikaan.

vaavu, 4.12.2006 22:17:
---Näin pikaisella ajatuksella malli kuulostaa oikein lupaavalta - se on sekä yksinkertainen että oikeudenmukainen samaan aikaan.

Hyvältä näytti nopealla vilkaisulla. Mietinkin tässä jo, että äänestäisikö vihreitä... :)

Ja lisätietoa aiheesta:
http://www.vihreat.fi/fi/node/1417

Kannattaa lukea ja äänestää.

Vihreiden ehdottama 440 eur/kk kaikille yli 18-vuotiaille maksaisi nopean laskutoimituksen perusteella n. 22 miljardia euroa vuodessa.

Mistäs noi rahat repäistään?

Nykymallin kustannukset ovat varmaan matalammat, joten jonkun tuo erotus pitää maksaa.

Moikkaillaan sit kadulla;D

foobar, 4.2.2007 19:41:
Vihreiden ehdottama 440 eur/kk kaikille yli 18-vuotiaille maksaisi nopean laskutoimituksen perusteella n. 22 miljardia euroa vuodessa.

Mistäs noi rahat repäistään?

Nykymallin kustannukset ovat varmaan matalammat, joten jonkun tuo erotus pitää maksaa.

Tää nyt on vaan villi veikkaus, mutta miten olis niistä lisääntyneistä verotuloista, jotka tulee tuohon korkeampaan tasaveroprosenttiin siirtymisestä?

siveys, 4.2.2007 20:03:
---
foobar, 4.2.2007 19:41:
Vihreiden ehdottama 440 eur/kk kaikille yli 18-vuotiaille maksaisi nopean laskutoimituksen perusteella n. 22 miljardia euroa vuodessa.

Mistäs noi rahat repäistään?

Nykymallin kustannukset ovat varmaan matalammat, joten jonkun tuo erotus pitää maksaa.

---

Tää nyt on vaan villi veikkaus, mutta miten olis niistä lisääntyneistä verotuloista, jotka tulee tuohon korkeampaan tasaveroprosenttiin siirtymisestä?

Niin lisäyksenä vielä että tuo perustulomalli käsittääkseni myös purkaa järkyttävän määrän turhaa byrokratiaa. Ts. Pentti Perusjätkän ei tarvi ravata usealla luukulla hakemassa/täyttelemässä lappuja. Kaisa Kelantätikin voi sitten tehdä jotain tähdellisempää kuin syynätä sitä, tarviiko Pentti rahaa vai ei.

Tuo vihreiden perustulomalli oisi täydellinen ja jos se kerran laskelmien mukaan toimisi, niin toki olen kannalla. Vähentäisi niin paljon stressiä

foobar, 4.2.2007 19:41:
Vihreiden ehdottama 440 eur/kk kaikille yli 18-vuotiaille maksaisi nopean laskutoimituksen perusteella n. 22 miljardia euroa vuodessa.

Mistäs noi rahat repäistään?

Nykymallin kustannukset ovat varmaan matalammat, joten jonkun tuo erotus pitää maksaa.

Nimenomaan nykymallin kustannukset ei oo
matalammat, tollahan pyritään siis
just korvaamaan nykyisiä tukijärjestelmiä
ja niiden vaatimaa byrokratiaa, eikä tuomaan
jotain uutta tukimuotoo olemassaolevien
päälle.

Karski, 4.2.2007 22:33:
---
foobar, 4.2.2007 19:41:
Vihreiden ehdottama 440 eur/kk kaikille yli 18-vuotiaille maksaisi nopean laskutoimituksen perusteella n. 22 miljardia euroa vuodessa.

Mistäs noi rahat repäistään?

Nykymallin kustannukset ovat varmaan matalammat, joten jonkun tuo erotus pitää maksaa.

---


Nimenomaan nykymallin kustannukset ei oo
matalammat, tollahan pyritään siis
just korvaamaan nykyisiä tukijärjestelmiä
ja niiden vaatimaa byrokratiaa, eikä tuomaan
jotain uutta tukimuotoo olemassaolevien
päälle.

Jotenkin tästä jäi kuitenkin semmoinen kuva että lähinnä keskituloiset rahoittaisivat matalatuloisten kustannuksia. Verojärjestelmän muutos tuskin koskisi pääomatuloja.

Näin rankaksi suunniteltu tasaverojärjestelmä puolestaan helposti johtaa tilanteeseen, jossa tyytymättömyys työhön lisääntyy. Nykyiset palkkojen tasokorotukset eivät tuntuisi juuri missään, kun työn osuudesta kuitenkin silpaistaisiin 40% veroina pois -- siinä ei sitten paljoa helpota se että perustulon ansiosta laskennallinen veroprosentti on matalampi. Eli siis verojen psykologinen vaikutus työntekoon olisi suurempi.

gorba (tsov), 4.2.2007 23:02:
Jotenkin tästä jäi kuitenkin semmoinen kuva että lähinnä keskituloiset rahoittaisivat matalatuloisten kustannuksia. Verojärjestelmän muutos tuskin koskisi pääomatuloja.

Juuri pääomaveroja ja ympäristöveroja koskevien muutosten kautta vihreät oli eniten lähdössä tätä systeemiä hoitamaan.

Dementation, 4.2.2007 23:20:
---
gorba (tsov), 4.2.2007 23:02:
Jotenkin tästä jäi kuitenkin semmoinen kuva että lähinnä keskituloiset rahoittaisivat matalatuloisten kustannuksia. Verojärjestelmän muutos tuskin koskisi pääomatuloja.

---


Juuri pääomaveroja ja ympäristöveroja koskevien muutosten kautta vihreät oli eniten lähdössä tätä systeemiä hoitamaan.

Perustulomallin reunaviivat esityksessä ainakin pääpaino on tuloverotuksen muutoksella. Samalla mainitaan, että tulo- ja pääomaverotusta tulisi yhdistää, mutta kuten esityksessäkin mainitaan, tämä edellyttää yhtenäisempää eurooppalaista veroitusta.

Ja aika outoa kuvitella, että tämmöiseen tavoitteeseen pystyttäisiin. Pääomatulojen korotusten uskotaan vaikuttavan negatiivisesti kilpailukykyyn, joten poliitikot tuskin herkästi ryhtyvät tämmöiseen -- erityisesti kun suurin osa puoluiden vaalirahoituksesta tulee firmoilta, jotka tuskin olisivat innoissaan pääomaverotuksen korotuksista.

Anyways, ei tuosta sen enempää, halusin nyt vaan antaa toisenlaisen näkökulman asiaan.

Karski, 4.2.2007 22:33:
---
foobar, 4.2.2007 19:41:
Vihreiden ehdottama 440 eur/kk kaikille yli 18-vuotiaille maksaisi nopean laskutoimituksen perusteella n. 22 miljardia euroa vuodessa.

Mistäs noi rahat repäistään?

Nykymallin kustannukset ovat varmaan matalammat, joten jonkun tuo erotus pitää maksaa.

---


Nimenomaan nykymallin kustannukset ei oo
matalammat, tollahan pyritään siis
just korvaamaan nykyisiä tukijärjestelmiä
ja niiden vaatimaa byrokratiaa, eikä tuomaan
jotain uutta tukimuotoo olemassaolevien
päälle.

Voisitko esittää laskelmat, joiden avulla päädyit siihen lopputulokseen, että perustulomalli olisi halvempi toteuttaa kuin nykymalli?

Perustulolla käsittääkseni pyritään pääasiassa parempaan työllisyysasteeseen (kaikki työ olisi kannattavaa). Kuitenkin työttömyysaste on ollut laskussa ja on nykyään selvästi alle 10%. Onkohan kukaan pohtinut sitä, mikä olisi realistinen saavutettavissa oleva työttömyysaste, mikäli perustulo olisi käytössä (100% työllisyys on varmaan mahdotonta).

Sitten pitää punnita työllisyyden hienoisesta parantumisesta seuraavia etuja sen kanssa, että kokonaisveroastetta pitänee ruuvata ylöspäin ainakin 4 prosenttia. Ei kuulosta oikein hyvältä, kun verotus on nyt jo aivan sikamaisen tiukkaa.

foobar, 5.2.2007 08:41:
Voisitko esittää laskelmat, joiden avulla päädyit siihen lopputulokseen, että perustulomalli olisi halvempi toteuttaa kuin nykymalli?

Halvempi maksutapa, sitä tuskin itsekään kiistät. Kts vihreiden malli, siellä on varovaisesti arvioitu byrokration hinnaksi muutama sata miljoonaa euroa. Hyvin todennäköisesti summa on suurempi.

Eri asia sitten on, että järjestelmän tuet maksavat enemmän, kts alta.

Perustulolla käsittääkseni pyritään pääasiassa parempaan työllisyysasteeseen (kaikki työ olisi kannattavaa). Kuitenkin työttömyysaste on ollut laskussa ja on nykyään selvästi alle 10%. Onkohan kukaan pohtinut sitä, mikä olisi realistinen saavutettavissa oleva työttömyysaste, mikäli perustulo olisi käytössä (100% työllisyys on varmaan mahdotonta).

Ei perustulon idea ole täystyöllisyys, vaan yksi sen ideoista on, että se mahdollistaa pätkötöiden tekeminen ilman, että joutuu miettimään voiko ottaa tukia vai ei.

Esityksessä kyllä mainitaan, että osa häviäjistä on myös pitkäaikaistyöttömiä, toisaalta voittajia on paljon enemmän.

Sitten pitää punnita työllisyyden hienoisesta parantumisesta seuraavia etuja sen kanssa, että kokonaisveroastetta pitänee ruuvata ylöspäin ainakin 4 prosenttia. Ei kuulosta oikein hyvältä, kun verotus on nyt jo aivan sikamaisen tiukkaa.

Voisit edes hieman perhetyä malliin, ennenkuin menet siitä laukomaan vääriä mielipiteitä.

Vihreiden mallissa veroja pitää rukata, jotta järjestelmä voidaan ottaa käyttöön. Käytönnössä painopisteitä on kaksi, toinen yksityishenkilön pääomaverotuksessa (32%) ja toinen oli energia/ympäristöverotuksessa, josta lisää 1 miljardi. Tämän lisäksi leikattaisiin verovähennysoikeuksia, mutta säilytettäisiin esim ensiasunnon ja kotitaloustyön vähennykset.

Itse veromalli lisää rahaa suhteessa eniten pienituloisille, mutta myös keskituloiset saavat. Esim 3000/kk ansaitsevan kokonaisveroprosentti olisi 21% eli muutaman vähemmän kuin nyt. 10% palkansaajista häviää, nämä taitavat olla ne kaikkein kovatuloisimmat 10%.

Voittajia ovat myös pienyrittäjät eli ne, joita pitäisi saada kunnolla lisää. Häviäjiä yrittäjistä on rikkain kolmannes eli kohtalaisesti. Aika tietysti osoittaisi tapahtuisiko jotain katastrofaalista, itse en tähän usko, sillä nämä menestyneimmät henkilöyrittäjät ovat kuitenkin sellaisia, jotka eivät ole (eivätkä pysty) muuttamaan suomesta pois, eikä heillä muutenkaan tuo muutaman prosentin nousu tuloissa hirveästi tuntuisi.

Perustulo sopii kyllä minunkin ajatusmalliin aika mainiosti. Sen nettovaikutus verotuloihin olisi ilmeisesti lähellä nollaa, eli valtion tulot ja menot eivät juuri muuttuisi. Järjestelmän hyödyt näkyisivät nimenomaan työn houkuttelevuuden radikaalissa lisääntymisessä. Kaikki työ olisi kannattavaa, puhumattakaan siitä, että nykyinen tukiviidakko katoaisi. Järjestelmä olisi paljon yksinkertaisempi.

miikkah, 8.5.2006 17:19:
---klip---

Täähän oli jo aika vanha pohdinta, mutta mietin vain että oletko tutustunut tämän jälkeen aiheeseen lisää ja vaikkapa vihreiden uuteen perustulomalliin ja onko se saanut sinua yhtään vakuuttuneemmaksi siitä että homma voisi toimia?

En jaksa lukea koko topikkia läpi, mutta veikkaan, ettei kukaan teistäkään ole miettinyt, miten perustulo ihan OIKEASTI rahoitettaisiin. Kenellekään ei tunnu olevan hajua siitä, miten perustavanlaatuisesti se vaikuttaisi koko valtion rahoitusrakenteeseen. Ei edes Soininvaaralla.

josbe, 14.2.2007 14:45:
En jaksa lukea koko topikkia läpi, mutta veikkaan, ettei kukaan teistäkään ole miettinyt, miten perustulo ihan OIKEASTI rahoitettaisiin. Kenellekään ei tunnu olevan hajua siitä, miten perustavanlaatuisesti se vaikuttaisi koko valtion rahoitusrakenteeseen. Ei edes Soininvaaralla.

Millä nykyinen tukijärjestelmä IHAN OIKEASTI
rahoitetaan?