Syöttekö mielestänne terveellisesti ja monipuolisesti? Kertokaa ruokavalionne!

Android,
Muistetaan toki, että filosofia on ihmisten keksimä tiedesuuntaus ihmisiä varten.

joo, tietty. ajattelin tässä tapauksessa lihansyöjäeläimen tarkoittavan ihmistä.

pöh, pakko jättää nää kirjottelut myöhempään ajankohtaan. oon nyt ihan tarpeeks hyvissä kuumehouruissa.

Niin no, nyt en itsekään tiedä, että tarkoittiko Toma ihmistä vai muita lihansyöjäeläimiä. Jos hän tarkoitti ihmistä niin mun pari viimeistä viestiä meni kyllä aika pahasti ohisektorille =)

Eläimiä toki tarkoitin.

Pointtini tuossa sutkauksessa oli se, että jos kerran halutaan rinnastaa ihmiset ja eläimet oikeuksiltaan, niin mikä ihme erottaa sitten lihansyöjäihmiset muista lihansyöjäeläimistä, ja jos kerran ihmisten lihansyönti on moraalisesti väärin, niin miksei sitten eläintenkin lihansyönti?

Vai onko se? Pitäisikö leijonien ruveta kasvissyöjiksi?

toma, 1.7.2006 16:55:
Eläimiä toki tarkoitin.

Pointtini tuossa sutkauksessa oli se, että jos kerran halutaan rinnastaa ihmiset ja eläimet oikeuksiltaan, niin mikä ihme erottaa sitten lihansyöjäihmiset muista lihansyöjäeläimistä, ja jos kerran ihmisten lihansyönti on moraalisesti väärin, niin miksei sitten eläintenkin lihansyönti?

Vai onko se? Pitäisikö leijonien ruveta kasvissyöjiksi?

Mä en tiedä miten minun pitäisi kirjoittaa, jotta viesti menisi perille. Luitko edes viestini? Yrititkö edes ymmärtää? Kumma juttu kun noin muuten sinulta yleensä tulee fiksuja viestejä, mutta nyt kirjoitat kuin et olisi lukenut sanaakaan (toivottavasti muistat mitä kirjoitin, koska onnistuin tuhoamaan viestini vahingossa, prkl!)

Ihmisen lihansyönti on väärin koska ihmisiä voidaan pitää moraalisesti vastuussa tekemisistään, eläimiä taas ei.

En mä ole rinnastamassa ihmisiä ja eläimiä oikeuksiltaan. En mä antaisi äänestysoikeutta vaikkapa koirille. Vastustan turhan kärsimyksen aiheuttamista niin eläimille kuin ihmisille.


Quotaan nyt itseäni, koska en jaksa toistaa itseäni taas.

Jos leijona tappaa seepran, se tekee näin koska sillä ei ole vaihtoehtoja selviytymisen kannalta ja toimii omien vastojensa varassa. Se ei ole kykeneväinen kyseenalaistamaan omaa toimintaansa ja ihmisten terminologialla kysymään itseltään; "onko tämä oikein vai väärin?" (leijonan ajatusmaailma kun ei perustu ihmisten luomaan symboliikka- ja arvomaailmaan).

Tämä ei ole sen enempää oikein tai väärin, tai hyvää tai pahaa. Emme voi soveltaa käsitteitämme moraalista ja etiikasta eläinten käyttäytymiseen, sillä näillä eläimillä ei ole mitään mahdollisuuksia ymmärtää, mitä me ihmiset näillä käsitteillämme tarkoitamme. Niiden todellisuudessa ja ajatusmaailmassa ei ole samoja käsitteitä kuin meillä ihmisillä!

Eläinmaailman hyvää ja huonoa voidaan ainoastaan luokitella itse eläinten ehdoilla. Leijona ei tee väärin kun se tappaa seepran, mutta se tekee väärin jos vaikkapa urosleijona astuu vieraan uroslejonan reviirille. Leijonien arvomaailmassa tämä on väärin. (Villi)Eläimet eivät toimi meidän ehdoilla eivätkä jaa meidän käsitteitä (kuten hyvä tai paha). Tämän takia eettiset ja moraaliset kysymykset hyvästä tai huonosta elämästä filosofiassa voidaan ainostaan soveltaa ihmisiin.

Onnistuin vielä tuhoamaan toiseksi viimeisen viestini. Great.

Sori, en tosiaan lukenut viestiäsi kovin tarkasti, ja tuo vastaukseni oli lähinnä lillikutille osoitettu. Tulkitsin että sinun viestisi oli vastaus lähinnä hänelle. Pyydän anteeksi.

Ja ymmärrän toki pointtisi, mutta en ole samaa mieltä siitä, että se muuttaisi mitään. En myöskään usko moraaliin tuossa merkityksessä. Totta kai eläimillä on erilainen "moraali" kuin ihmisillä, ja monilla eri ihmisillä on erilaiset moraalit. Mutta mikä sanoo, että yksi moraali olisi parempi kuin toinen moraali? Ainoa objektiivinen mittari on biologia, ja biologisesti ihmiset ovat sekasyöjiä.

toma, 1.7.2006 16:55:
Eläimiä toki tarkoitin.

Pointtini tuossa sutkauksessa oli se, että jos kerran halutaan rinnastaa ihmiset ja eläimet oikeuksiltaan, niin mikä ihme erottaa sitten lihansyöjäihmiset muista lihansyöjäeläimistä, ja jos kerran ihmisten lihansyönti on moraalisesti väärin, niin miksei sitten eläintenkin lihansyönti?

Vai onko se? Pitäisikö leijonien ruveta kasvissyöjiksi?

Tällä logiikalla lapsilla pitäisi olla samat velvollisuudet kuin aikuisilla, kun niillä on suunnilleen samat oikeudetkin. Eli hankkikoon itse elantonsa, mokomat loiseläjät!

Vai olisko niin, että logiikkasi ns. mättää?

Mutta mikä sanoo, että yksi moraali olisi parempi kuin toinen moraali? Ainoa objektiivinen mittari on biologia, ja biologisesti ihmiset ovat sekasyöjiä.

Tää on ehkä paksuinta jöötiä vähään aikaan. Samalla "objektiivisuudella" biologian perusteella voimme myös todeta, että miehellä on oikeus biologisen himonsa ohjaamana ottaa nainen väkisin, koska siihen on kaikki biologiset edellytykset, että lentomatkailu on väärin koska ihmisellä ei ole luonnostaan siipiä ja että yli 30-vuotiaaksi eläminen on turhaa ja väärin koska ihmisruumis on selvästikin rakennettu vain suunnilleen tuon mittaista elinikää varten.

toma, 1.7.2006 17:35:
Pyydän anteeksi.

Ja ymmärrän toki pointtisi, mutta en ole samaa mieltä siitä, että se muuttaisi mitään. En myöskään usko moraaliin tuossa merkityksessä. Totta kai eläimillä on erilainen "moraali" kuin ihmisillä, ja monilla eri ihmisillä on erilaiset moraalit. Mutta mikä sanoo, että yksi moraali olisi parempi kuin toinen moraali? Ainoa objektiivinen mittari on biologia, ja biologisesti ihmiset ovat sekasyöjiä.

Ei mikään sano, että toinen moraali on parempi kuin toinen. Eläinten kohdalla tilanne vaan on se, että koko käsite "moraali" siinä merkityksessä kuin se ihmisile on, puuttuu. Tämän takia ei mielestäni voida omilla käsitteillämme sanoa eläintä hyväksi tai pahaksi, koska se on täysin merkityksetöntä eläinten maailmassa. Jos joku taas sanoo ihmiselle, että tämä on paha, ihminen ymmärtää ja sisäistää, mitä tällä halutaan viestittää. Toki käsitys siitä, mikä "pahuus" on vaihtelee ihmisestä toiseen.

En siis ole väittämässä, että mikään tietty moraali on toista parempi, vaan että koko moraali-käsitettä lähinnä voidaan soveltaa ihmisiin eikä eläimiin.

Ja toki, jos mahdollisimman objektiivista mittaria halutaan etsiä, niin olet ihan oikeassa. Mutta moraalinen kysymys on lähinnä, oikeuttaako tuo biologinen tosiasia tehomaatalouden? Oikeuttaako se miljoonien eläimien kiduttamisen ja tappamisen, kun kerran voimme elää yhtä terveellisesti ilman lihaa? Esim B2-vitamiinia ei ole pakko saada lihan muodossa, vaan esim. sitä voi ostaa ihan apteekista. Biologian mukaan myös esim homous ja lesbous ei ole luonnollista, sillä ne eivät pyri varmistamaan lajin selvitymistä. Minusta siis pelkkä biologiaan tuijottaminen herättä lukuisia moraalisia kysymyksiä ja ongelmia, joihin biologia ei anna vastausta. Moraalisiin ja eettisiin kysymyksiin kuuluisi jokainen ihminen ottaa kantaa ja miettiä, mitä omilla valinnoillaan haluaa tukea.

Jos voidaan minimoida kärsimys, niin minusta
se on oikein. Siksipä syönkin terveellisesti ja
monipuolisesti.

mekaanikko, 1.7.2006 17:43:
Tällä logiikalla lapsilla pitäisi olla samat velvollisuudet kuin aikuisilla, kun niillä on suunnilleen samat oikeudetkin. Eli hankkikoon itse elantonsa, mokomat loiseläjät!

Vai olisko niin, että logiikkasi ns. mättää?

Paljon mahdollista. :) Rinnastus ei tietenkään ole täydellistä nähnytkään, mutta huomaa, ettet vastannut esittämääni kysymykseen.

Tää on ehkä paksuinta jöötiä vähään aikaan. Samalla "objektiivisuudella" biologian perusteella voimme myös todeta, että miehellä on oikeus biologisen himonsa ohjaamana ottaa nainen väkisin, koska siihen on kaikki biologiset edellytykset, että lentomatkailu on väärin koska ihmisellä ei ole luonnostaan siipiä ja että yli 30-vuotiaaksi eläminen on turhaa ja väärin koska ihmisruumis on selvästikin rakennettu vain suunnilleen tuon mittaista elinikää varten.

No eivät nuo sinunkaan vertauksesi ihan täydellisiä ole :D Kiellätkö siis, että ihmiselle ei ole luontaista sekasyönti, ja niin ollen lihansyönti? En väitä että tämä täysin antaisi moraalisen oikeutuksen siihen, mutta vahva peruste siihen suuntaan se mielestäni on.

Tietenkään ei pidä aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, ja tehomaataloudessa varmasti on paljon parannettavaa. Mutta se ei tarkoita mielestäni sitä, että ihmisen lihansyönti olisi väärin.

Tälläinen tuli mieleen: eikö ole niin, että tehomaatalouden "ansiosta" eläinpopulaatiot ovat huomattavasti isompia, kuin ne luonnollisesti olisivat? Eli ihmisen toiminnan takia eläimiä syntyy enemmän kuin ilman ihmistä. Toki vain päätyäkseen ihmisen suihin, mutta jos kyse olisi ihmisistä, niin emmekö sanoisi, että mikä vain elämä on parempi kuin ei elämää ollenkaan? Sanommeko keskitysleireillä kuolleista juutalaisista, että olisi ollut parempi etteivät he olisi syntyneet ollenkaan?

Ei sillä, että tuolla mitään merkitystä olisi, tuli vain mielenkiintoisesti mieleen.

Syön lähes pelkästään lihaa ja ja kasviksia, eläimien syöminen ei minua haittaa. Ei eläimetkään toisiaan syödessään ajattele tekevänsä väärin. Olen tilanteeseen tyytyväinen niin kauan kuin ihminen on ravintoketjun huipulla. Asia muuttuu sitten kun ihmissyöjäalienit hyökkäävät maahan*nauru*

edit: Niin ja syön mielestäni terveellisesti ja monipuolisesti. Jos kivikauden ihminen selvisi lihalla ja marjoilla niin selviän minäkin*iloinen*

toma, 1.7.2006 17:35:
biologisesti ihmiset ovat sekasyöjiä.

haluaisin muistuttaa vielä, että nykyään ihmiset kuluttavat lihaa ja muita eläinkunnan tuotteita enemmän kuin koskaan aikaisemmin. ne ovat ollet aikojen alusta yleellisyyselintarvikkeita, joita nyt perus länsimaalainen mättää suuhunsa päivittäin tehotuotannon ansiosta. ei tarvitse meidän oman maan historiaakaan varmaan sataa vuotta kauemmas taaksepäin tutkiskella kun huomaa, että eläinkunnan tuotteita oli varaa syödä vain kerran viikossa. suomi ei ole edes parhaimmalla mahdollisella ilmastovyöhykkeellä ajatellen kasvisten viljelyä. toki liha sulaa elimistössämme ja kelpaa ravinnon lähteeksi, mutta tulemme toimeen vallan mainiosti ilmankin. ja jos ajattelee odotettua elinikää, se on meillä kasissyöjillä pidempi.


edelleen kuumeisena,

lillikutti

toma, 1.7.2006 18:19:

Tälläinen tuli mieleen: eikö ole niin, että tehomaatalouden "ansiosta" eläinpopulaatiot ovat huomattavasti isompia, kuin ne luonnollisesti olisivat?

Nämä muutamat eläinlajit (tai pikemminkin rodut) eivät edes olisi olemassa ilman ihmistä. Niiden ainoa tarkoitus on palvella ihmistä. Ihminen on luonut rotuja, jotta voisi käyttää niitä hyväkseen.

Kerro nyt sitten, miksi esim. jääkarhut, tiikerit tai pandat ovat kuolemassa sukupuuttoon, jos tehomaatalous jotenkin lisää eläinpopulaatioita? Tehomaatalous ei kasvata luontaisia eläinpopulaatioita, päinvastoin. Se vie niiden elintilan (esim soijan kasvattaminen jolla ruokitaan karjaa.)

Eli ihmisen toiminnan takia eläimiä syntyy enemmän kuin ilman ihmistä. Toki vain päätyäkseen ihmisen suihin, mutta jos kyse olisi ihmisistä, niin emmekö sanoisi, että mikä vain elämä on parempi kuin ei elämää ollenkaan?

Ihmisen toiminnan takia luontaisia eläimiä kuolee ja eläinlajeja häviää (moni jo hävinnyt). Minusta elämä keskitysleirissä ilmaan minkäänlaisia mahdollisuuksia ikinä päästä pois, on pahempi kuin kuolema.

Sanommeko keskitysleireillä kuolleista juutalaisista, että olisi ollut parempi etteivät he olisi syntyneet ollenkaan?

Ei, vaan sanomme, että heidät ei alunperinkään olisi koskaan pitänyt pistää keskitysleireihin tapettavaksi.

Android, 2.7.2006 15:11:
Ihmisen toiminnan takia luontaisia eläimiä kuolee ja eläinlajeja häviää (moni jo hävinnyt). Minusta elämä keskitysleirissä ilmaan minkäänlaisia mahdollisuuksia ikinä päästä pois, on pahempi kuin kuolema.

Jep kamalaa elämää se on mun sukulaisen maatilallakin kun lehmillä on niin perkeleesti lääniä missä syödä ruohoa ja aamusta iltaan tallata laidunta ja illaks sisään. Kesällä ne ei oo muuten sisällä kun aamu ja iltalypsyn välisen ajan. Vettäkin joutuvat poloiset juomaan kirkkaasta purosta kun isäntä ei viitsi kaivovettä tuoda ulos.

Ja toi meininki oli siis jo ennen kun kyseinen sukulainen ryhtyi luomuviljelijäksi joten tuskimpa asiat ovat yhtään huonommin nyt.

hallucinogen, 2.7.2006 15:26:
---
Android, 2.7.2006 15:11:
Ihmisen toiminnan takia luontaisia eläimiä kuolee ja eläinlajeja häviää (moni jo hävinnyt). Minusta elämä keskitysleirissä ilmaan minkäänlaisia mahdollisuuksia ikinä päästä pois, on pahempi kuin kuolema.

---

Jep kamalaa elämää se on mun sukulaisen maatilallakin kun lehmillä on niin perkeleesti lääniä missä syödä ruohoa ja aamusta iltaan tallata laidunta ja illaks sisään. Kesällä ne ei oo muuten sisällä kun aamu ja iltalypsyn välisen ajan. Vettäkin joutuvat poloiset juomaan kirkkaasta purosta kun isäntä ei viitsi kaivovettä tuoda ulos.

Ja toi meininki oli siis jo ennen kun kyseinen sukulainen ryhtyi luomuviljelijäksi joten tuskimpa asiat ovat yhtään huonommin nyt.

Voit aina vetää jotain yksittäistapauksia esille, mutta tosiasia on se, että valtaosalla maailman lehmistä ei ole tuollaiset olot.

Android, 2.7.2006 15:27:
Voit aina vetää jotain yksittäistapauksia esille, mutta tosiasia on se, että valtaosalla maailman lehmistä ei ole tuollaiset olot.

Enpä väitä muusta maailmasta mitään kun en tiedä mutta tiedätkö sinä? Luulisin, että Suomessa ei ainakaan kauheasti huonommat olot ole kuin sukulaismiehen tilalla. Kuitenkin täällä on nostettu useasti iso haloo siitä kun eläimiä on kohdeltu oikeasti huonosti. Joitain tapauksia lukenu missä isäntä on jättänyt elikot kuolemaan kun ei ole kiinnostanut hoitaa(tai sit dokannu niin ettei ole kyennyt tms) mut noi taitaa olla yksittäistapauksia.

hallucinogen, 2.7.2006 15:35:
---
Android, 2.7.2006 15:27:
Voit aina vetää jotain yksittäistapauksia esille, mutta tosiasia on se, että valtaosalla maailman lehmistä ei ole tuollaiset olot.

---

Enpä väitä muusta maailmasta mitään kun en tiedä mutta tiedätkö sinä? Luulisin, että Suomessa ei ainakaan kauheasti huonommat olot ole kuin sukulaismiehen tilalla. Kuitenkin täällä on nostettu useasti iso haloo siitä kun eläimiä on kohdeltu oikeasti huonosti. Joitain tapauksia lukenu missä isäntä on jättänyt elikot kuolemaan kun ei ole kiinnostanut hoitaa(tai sit dokannu niin ettei ole kyennyt tms) mut noi taitaa olla yksittäistapauksia.

Itseasiassa tässä sulle tietoa ihan Suomenkin oloista;

Lypsylehmät
Naudan historia

Nautojen domestikaatio eli eläinten kesyttäminen alkoi 10 000 vuotta sitten Kreikassa ja Vähä-Aasiassa. Ruotsiin naudat tulivat noin 5000 vuotta sitten. Lehmien esi-isä, alkuhärkä, tapettiin sukupuuttoon voimakkaalla metsästyksellä 1600-luvulla. Alkuhärän villiintyneistä sukulaisista elää luonnonmukaisissa oloissa muun muassa chillinghamin karja Englannissa ja Camargue-karja Etelä-Ranskassa. Näiden eläinten käyttäytymistä seuraamalla voidaan selvittää nautojen lajityypilliset käyttäytymistarpeet.

Vaikka naudan kesyttämisestä on aikaa useita tuhansia vuosia, on sillä edelleenkin tallella lähes kaikki alkuhärän vaistot. Nykyisenkaltaisessa tehokasvatuksessa eläin ei pysty toteuttamaan luontaisia tarpeitaan ja siitä aiheutuu sille kärsimystä ja stressiä.


Nauta on tasanko- ja laumaeläin

Naudat ovat tasankoeläimiä. Niiden elinalue on laaja laidun lepo- ja vesipaikkoineen. Naudat saattavat vaeltaa päivässä yli neljä kilometriä etsien ruokaa (heiniä, mustikanvarpuja, puiden lehtiä ja neulasia.) Erityisiä ulostepaikkoja ei ole, mutta likaantunutta laidunta ei käytetä. Päinvastoin kuin sisäkasvatuksessa, luonnossa naudat välttävät makaamasta ulosteidensa päällä.



Naudat ovat laumaeläimiä, jotka syövät, märehtivät ja lepäävät samanaikaisesti. Lauma koostuu emoperheryhmistä, joihin kuuluu lehmä ja sen aikuiset naaraspuoliset jälkeläiset sekä kumpaakin sukupuolta olevat alle 2-vuotiaat vasikat. Aikuiset sonnit elävät omina ryhminään ja tulevat laumaan paritteluaikanaan. Nautojen arvellaan voivan oppia tuntemaan 50-70 eri yksilöä. Nykyaikaisilla tehomaatiloilla yksilömäärä saattaa kuitenkin Suomessa kasvaa jopa 400 yksilöön.


Arvojärjestys

Laumassa vallitsee arvojärjestys, jossa sonnit ovat korkeammassa asemassa kuin aikuiset lehmät, jotka puolestaan dominoivat nuorempia eläimiä. Korkea arvoasema ei tarkoita samaa kuin lauman johtajuus. Korkealla arvoasemassa oleva eläin valitsee yleensä itse syönti- ja makuupaikkansa. Sen sijaan lauman voi johtaa uuteen ruokapaikkaan tai pois vaarallisesta tilanteesta muu kuin korkealla arvoasemassa oleva eläin.

Parsinavetoissa lehmillä on vähän sosiaalista kanssakäymistä. Jos eläimet pääsevät ulos vain harvoin, päätyvät ne usein kahinoimaan näissä tilanteissa. Pihatoissakin arvojärjestyksen ylläpito voi aiheuttaa ongelmia: Dominoivan eläimen kohtaaminen ahtaalla käytävällä tai umpikujakäytävien päässä stressaa alempiarvoisia eläimiä.

Pihatoissa ahtaus sekä kilpailu makuu- ja syömistilasta voivat stressata eläimiä ja johtaa puskemiseen ja nuorten eläinten syrjimiseen. Kasvattajat ovatkin keksineet tähän ongelmaan ”ratkaisun”: Vasikat nupoutetaan eli niiltä poltetaan sarven aiheet, jotta ne eivät pysty käyttämään sarviaan puskemiseen. Toimenpide tehdään ilman kivunlievitystä. Stressi voi ilmetä myös rakenteisiin nojailuna, jolloin eläin painaa otsaa ja turpaa rakenteita tai toisia eläimiä vastaan.

*

Naudan sarven aiheen tuhoaminen alle neljän viikon ikäiseltä vasikalta on sallittua ainoastaan käyttämällä kylmä- tai kuumapolttoa. Sarven aiheen tuhoamiseen ei saa käyttää lipeää tai muuta syövyttävää ainetta. Polttamiseen käytettävä väline tai laite on pidettävä puhtaana ja toimintakuntoisena.

Kuumapolttoa käytettäessä polttoraudan on oltava punahehkuun kuumennettu koko polttamisen ajan ja sillä saa polttaa sarvenaihetta enintään 20 sekunnin ajan. Kutakin sarvenaihetta saa polttaa vain kerran. Polton aikana on huolehdittava siitä, ettei vasikka pääse liikuttamaan päätään.

Nautojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset MMMp 14/EEO/1997: Liite 2.6. Naudalle suoritettavat toimenpiteet



Märehtiminen

Lehmät ovat laiduntavia laumaeläimiä, joilla on säännöllinen vuorokausirytmi. Luonnonoloissa naudat saattavat laiduntaa kymmenenkin tuntia päivässä. Syödessään lehmät laittavat toisen jalkansa eteenpäin yltääkseen ruohoon. Navetoissa parren etuosan rakenteet usein estävät tämän normaalin syöntiasennon ja näin ollen nauta lyö toistuvasti etupolvensa parren etureunaan ja sen nivelet turpoavat.

Naudoilla on synnynnäisiä liikemalleja, kuten ylösnousu ja makuulle meno, jotka vaativat aina tietyn tilan ja tukevan jalansijan. Joskus navetan alustan ollessa liian liukas, eläin ei uskalla mennä makuulle, jottei se liukastuisi. Naudat torkkuvat seisaallaan, mutta nukkuvat vain makuulla ja lyhyitä jaksoja kerralla. Kova makuualusta, ahtaus ja kilpailu makuutilasta vähentävät eläinten lepoon käyttämää aikaa. Joskus eläimet joutuvat makaamaan lannan keskellä, mikä johtaa muun muassa utaretulehduksiin.


Itsensä puhdistaminen

Lehmät ovat luonnostaan hyvin siistejä eläimiä. Ne ylettyvät nuolemaan itseään lähes joka paikasta, lukuun ottamatta päätä ja niskaa. Lisäksi ne rapsuttavat sorkalla tai sarvella itseään tai hierovat selkäänsä puuta vasten. Luonnossa ne kuopivat myös maata ja heittävät sitä rinnalle ja niskaan. Myös ylempiarvoinen eläin voi pyytää toista lehmää nuolemaan itseään sieltä, mistä se ei itse ylety. Nuoleminen on paitsi puhdistautumista, myös ryhmän keskinäisen yhteishengen vahvistamista

Parsinavetoissa lehmä joutuu yleensä ottamaan luonnottomia asentoja puhdistaessaan itseään. Joskus se saattaa myös lopettaa itsensä puhdistamisen tilanahtauden tai lattian liukkauden vuoksi. Tämä aiheuttaa lehmille stressiä ja turhautumista.


Lisääntyminen



Jotta lehmät tuottaisivat maitoa, niiden täytyy poikia joka vuosi. Nykyisen jalostuksen ansiosta naudat tulevat sukukypsiksi jo kahdeksan kuukauden ikäisinä. Hieho keinosiemennetään ensimmäisen kerran noin 15 kuukauden ikäisenä. Tavoitteena on, että hieho poikisi ensimmäisen kerran noin 2-vuotiaana. Lehmät teurastetaan yleensä noin 4-6 -vuotiaina, joten ne poikivat 2-3 kertaa elämänsä aikana.

Lehmä kantaa noin yhdeksän kuukautta. Luonnonoloissa lehmät hakeutuvat erilleen muista ennen poikimista, yleensä suojaiseen metsään tai kanervikkoon. Tämä siksi, että vasikka leimautuisi emoonsa ja lehmä voisi rauhassa imettää vasikkaansa.

Synnytyksen jälkeen emo saattaa nuolla vasikkaansa useita tunteja ja vielä seuraavana päivänäkin. Emo leimautuu vasikkaansa hyvin voimakkaasti: vain viiden minuutin nuolemisen jälkeen emo tunnistaa vasikkansa vielä 12 tunnin kuluttuakin, vaikka eläimet olisi erotettu toisistaan heti puhdistamisen jälkeen.

Tehomaatiloilla lehmä saattaa joutua poikimaan parressa kytkettynä. Tällöin se ei pysty edes nuolemaan vasikkaansa. Parsinavetoissa ei ole lehmille välttämättä edes mitään erillistä poikimistilaa, vaan lehmä joutuu poikimaan lajitovereidensa läsnä ollessa.

Äidinvaisto on jokaisella nisäkkäällä yksi voimakkaimmista vaistoista. Jokainen terve emo pitää jälkeläisistään huolta siihen saakka, kunnes poikaset pärjäävät omillaan. Parsinavetoissa lehmäemo ja vasikka erotetaan toisistaan yleensä heti syntymän jälkeen. Pihatoissa, joissa on poikimiskarsinat, eläimet saavat olla yhdessä vähintään yhden vuorokauden. Luomutiloilla vasikan annetaan olla emonsa seurassa ternimaitoajan, eli noin viisi päivää.

Emon ja vasikan erottaminen stressaa yleensä kumpaakin eläintä. Lehmäemot huutelevat vasikkansa perään pitkiäkin aikoja ja saattavat jopa pidätellä maitoaan lypsyllä. Joskus tosin ensi kertaa synnyttäessään lehmät saattavat järkyttyä poikimisesta niin paljon, että ne puskevat vasikkaansa. Tällöin poikanen on pakko viedä pois, vaikka muuten eläinten annettaisiinkin olla jonkun aikaa yhdessä.

Luonnonoloissa vasikan vieroitus emosta tapahtuu vasta 11 kuukauden päästä. Tätä ennen vasikka imee emonsa nisiä noin viisi kertaa päivässä. Kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana 6-8 kertaa päivässä ja tämän jälkeen 3-4 kertaa päivässä. Vasikka imee pää ja kaula hieman ylöspäin, jolloin sen märekouru (etumahojen seinämän kanava, jota kautta maito menee pötsin ohi suoraan juoksutusmahaan) pysyy suljettuna. Navetoissa vasikkaa saatetaan juottaa ämpäristä pari kertaa päivässä. Tällöin juontiasento on huono ja pitkät juottovälit kutistavat juoksutusmahaan. Ämpäristä tai tutista juotettuna vasikka saattaa juoda liian vähän kerrallaan ja se jää nälkäiseksi, mikä aiheuttaa sille ruuansulatuskanavan ongelmia.

Jos vasikoita juotetaan ämpäristä, ne eivät voi toteuttaa voimakasta imemisentarvetta. Ryhmäkarsinassa eläessään ne pyrkivätkin imemään toisten vasikoiden korvia, nisiä, napoja ja penistä.


Vasikan elämää

Luonnonoloissa vasikat leikkivät aamuvarhaisesta iltahämärään eri-ikäisten ja eri sukupuolta olevien eläinten kanssa. Leikkiin liittyy käyttäytymismalleja kamppailusta, puolustuksesta, paosta ja lisääntymisestä. Leikin tärkeä merkitys on oppia arvojärjestyksen ylläpidon tärkeät eleet sekä myöhemmin parittelussa tarvittavaa motoriikkaa. Leikki harjoittaa ja vahvistaa lihaksia, jänteitä, luita ja niveliä sekä tekee ympäristön ja lajitoverit tutuiksi. Eläimet oppivat hyökkäämään, pakenemaan, sekä sopeutumaan elinympäristöönsä.

Tehomaatiloilla karsinat ovat yleensä ahtaat eivätkä vasikat voi toteuttaa niiden lajityypillistä käyttäytymistä. Alle kahden kuukauden ikäistä vasikkaa saa pitää yksittäiskarsinassa. Ennen puolen vuoden ikää vasikkaa ei saa kuitenkaan kytkeä parteen.

Vasikat ovat uteliaita eläimiä, kuten naudat yleensäkin. Vasikka tutkii ympäristöään erityisesti ensimmäisen elinkuukautensa aikana, jolloin tutkiminen on yksi tärkeimmistä toiminnoista. Tämä sama halu on voimassa vasikalla kaikissa ympäristöissä. Virikkeettömissä navetoissa tutkimushalu ja voimakas imemisentarve johtavat yleensä epänormaaliin suun käyttöön. Tällöin vasikka saattaa nuolla ja pureskella karsinansa rakenteita sekä imeskellä toisia ja muita vasikoita.


* Jos alle kahdeksan viikon ikäistä vasikkaa pidetään yksittäiskarsinassa, karsinan seinien on oltava sellaiset, että vasikka voi nähdä ja kosketella lajitovereitaan. Eläinlääketieteellisestä syystä vasikkaa voidaan kuitenkin pitää sellaisessa karsinassa, jossa on umpinaiset seinät.

Yksittäiskarsinassa pidettävän vasikan karsinan on oltava vähintään vasikan säkäkorkeuden levyinen ja karsinan pituuden vähintään vasikan pituus mitattuna turvasta lantioluun istuinkyhmyyn kerrottuna 1,1:llä.

Jos vasikoita pidetään ryhmässä, vasikoiden käytettävissä olevan tilan on oltava sellainen, että eläimet voivat kääntyä ympäri ja asettua vaivatta makuulle. Karsinassa on oltava tilaa jokaista alle 150 kg:n painoista vasikkaa kohden vähintään 1,5 m2, yli 150 kg:n mutta kuitenkin alle 220 kg:n painoista vasikkaa kohden vähintään 1,7 m2 ja yli 220 kg:n painoista vasikkaa kohden vähintään 1,8 m2.

Nautojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset MMMp 14/EEO/1997: Liite 1.5. Vasikan pitopaikka



Elämää tehomaatiloilla

Lehmät pystyisivät olemaan ulkona talvellakin. Kuitenkin tehomaatilojen navetoissa lehmät saattavat joutua olemaan ympärivuotisesti parteen kytkettyinä. Tämä näkyy nautojen heikkona terveydentilana.



Usein sanotaan, että kaikilla eläimillä on nimi ja että niistä huolehditaan hyvin. Lehmälle ihmisen antama nimi ei kuitenkaan välttämättä takaa onnellista elämää: Parteen kytketty lehmä tai lehmä, joka ei ikinä pääse ulos, ei välitä siitä, onko sen nimi Mansikki tai Mustikki tai onko sillä nimeä ollenkaan. Lehmälle on tärkeää se, että se pystyy käyttäytymään lajilleen tyypillisellä tavalla, ei niinkään sen nimi.


Teurastus

Nautoja teurastetaan vuosittain noin 400 000. Maassamme teurastettavista naudoista vain 2 % tulee lihakarjatiloilta. Loput 98 % ovat maitoteollisuuden sivutuotteita: lypsylehmien vasikoita, loppuun kuluneita lypsylehmiä ja siitokseen käytettyjä sonneja.

Keskimääräinen teuraskuljetusmatka on Suomessa 100 km, kuljetusaika kolmesta neljään tuntia. Kuljetusajat ovat kuitenkin pidentymässä. Teuraskuljetuksen ongelmana ovat muun muassa hierarkiataistelut, joita ilmenee kun toisilleen vieraita eläimiä laitetaan samaan tilaan.

Teuraskuljetuksen jälkeen nautoja odottaa pulttipistooli, jolla pultti ammutaan naudan otsaluun läpi niin, että eläin taintuu.


Lehmien jalostusongelmat



Tehomaatilojen ongelmat eivät ole ainoastaan tilan ahtaus ja suuret eläinmäärät, vaan myös eläinten liian pitkälle viety jalostus. Nykyajan lypsylehmillä on niin isot utareet, että niiden lajitoverit saattavat ahtaissa oloissa talloa niiden päälle. Lehmien yleisin teurassyy on utaretulehdus. 1970-luvulla huippulehmä lypsi 4000 litraa vuodessa, mutta nyt 16 000 litraa. Keskimäärin lehmä tuottaa 8000 litraa maitoa vuodessa. Vaikka lehmiä on vähemmän nyt kuin 30 vuotta sitten, maitoa tulee silti saman verran. Samassa ajassa lehmän paino on lisääntynyt 100 kg, mutta nivelet eivät ole kehittyneet kantamaan niin painavaa kehoa. Tämä aiheuttaakin esimerkiksi nivelrikkoja.


Parsinavetat ja pihatot

Vuonna 2004 Suomessa oli 22 882 nautakarjatilaa, joista lypsykarjatiloja 18 107. Suuret, yli 50 lypsylehmän tilat ovat yleistymässä.

Ylivoimaisesti suurin osa Suomen navetoista on parsinavettoja. Lyhytparsi on yleisin parsityyppi. Lyhytparressa suuremmat naudat joutuvat seisomaan takajalat koko ajan lantakourussa. Märässä lannassa seisominen altistaa takasorkat sorkkasairauksille, jolloin jalat saattavat turvota ja tulehtua. Nykyisin uusia navettoja rakennettaessa päädytään yleensä pihattoratkaisuun, jossa lehmät eivät ole kaulastaan kytkettynä. Pihattonavettoja ei kuitenkaan koske vuonna 2006 voimaan tuleva asetus lehmien pakollisesta ulospääsystä. Samoin parteen kytketyt naudat saadaan pitää erityisluvalla ympäri vuoden sisällä


* Lypsylehmät ja pääasiassa maidontuotantoa varten kasvatettavat hiehot, jotka pidetään kytkettyinä, tulee päästää vähintään 60 päivänä laitumelle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen jaloittelutilaan ajanjaksona, joka alkaa 1 päivänä toukokuuta ja päättyy 30 päivänä syyskuuta. Jaloittelutilan pinta-alan on oltava vähintään 6 m2 siellä pidettävää nautaa kohden. Pinta-alan on oltava kuitenkin aina vähintään 50 m2.

Hieholla tarkoitetaan vähintään 8 kuukauden ikäistä poikimatonta naaraspuolista nautaeläintä. Lääninhallitus voi myöntää vapautuksen 3 momentissa tarkoitetusta laitumelle tai jaloittelutilaan pääsyä koskevasta vaatimuksesta, jos tuotantotilalla ei ole käytettävissään sopivaa laidunta tai jos muuta jaloitteluun soveltuvaa tilaa ei ole mahdollista kohtuudella järjestää tai jos vaatimuksen noudattaminen on kohtuutonta liikenteeseen, maastoon tai etäisyyteen liittyvistä syistä. Vapautus myönnetään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja se peruutetaan, jos vapautuksen myöntämisen edellytykset lakkaavat.

Eläinsuojeluasetus 171/2005, 18 §






LÄHTEET:

* Animalia 1/94

* Castren Heli: Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi. Mikkeli 1997. Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli

* Helsingin Sanomat 8.10.2001.

* KM VET 3/2001

* Luonnonmukainen kotieläintuotanto. Tuotantoa ihmisten, eläinten ja luonnon ehdoilla. Maija Kyrö. Suomen 4H liitto. Esa Print Oy, Lahti 1998.

* Maaseudun tulevaisuus. 1.11. 2000.

* Rehumakasiini: tuoretta tietoa ruokinnasta ja tuloksia tiloilta. Rehuraisio 3/2001.

* Suomen eläinsuojelulainsäädäntö

* Virikkeitä ja vapautta maatalouden eläimille. Tietoa sikojen, nautojen ja kanojen vaistoista ja luontaisesta käyttäytymisestä. Eläinsuojeluliitto Animalia. Monila Oy, Helsinki 1997.

vähän menee pojilla offtopiciks...

Ja miten toi kaikki liittyi Suomen maatilojen oloihin? Lisäksi mä en anna kauheasti painoarvoa animalian teksteille. Laitan ne aika pitkälti samalle viivalle kansallissosialismi.comin "artikkeleiden" kanssa. Jos aletaan puhua siitä, ettei lehmä pääse toteuttamaan maatilalla kaikkia niitä käyttäytymismalleja mitä se luonnossa täysin vapaana tekis niin samalla erilaisten kotieläimien pitäminen on myös väärin vaikka niistä pitäisi todella hyvää huolta. Tuskin ne kilpparit ja käärmeet kuuluu terrarioon jne...

hallucinogen, 2.7.2006 15:48:
Tuskin ne kilpparit ja käärmeet kuuluu terrarioon jne...

Aivan. Juuri näin.

Sähän rupeat selkeästi sisäistämään tämän =)

Ja mitä tuohon kirjoitukseen tulee, siihen on myös lähteinä käytetty ihan objektiivisiakin tutkimuksia.

Android, 2.7.2006 15:52:
Aivan. Juuri näin.

Ja kuinkahan monilla näistä ihmisistä jotka on kasvissyöjiä näiden "eettisten"periaatteidensa takia omistaa sitten erilaisia kotieläimiä jotka elävät sellaisissa oloissa jotka eivät vastaa näiden eläinten luontaista ympäristöä?

Varmasti aika monella joten pelkkää kaksinaismoralismia koko valitus.

Joo mut katso mä annan piupaut tommosille hömpötyksille ja syön lihaa hyvällä omallatunnolla ja jos haluan kotieläimen niin sen otan vaikka sen luontainen elinympäristö ois aivan jossain muualla kun mun olohuoneessa ;D