Vaatemerkit / suositko merkkejä vai ostatko halpahallista?

tbo, 3.10.2006 12:16:
Ei se puku susta mitää asiantuntijaa tee, tai muuta sun tietos määrää yhtään mitenkään. Sä tiedät ihan yhtä vähän (tai paljon) riippumatta siitä mitä sulla sattuu kulloinkin olemaan päällä. Ja aika heikoissa kantimissa on ihmisten ihmistuntemus ja se oikee asian tuntemus, jos sanoilla ja teoilla ei pysty toista vakuuttamaan vaan siihen tarvitaan joku tietty vaatekappale niskaan.

Ei se puku tietoa kartuta, mutta tietyissä piireissä sen pitäminen on rinnastettavissa täysin samaan asiaan kuin, että on ajoissa tapaamisessa. Ts kyse on toisen kunnioittamisesta ja osoitus siitä, että ymmärrät asiakkaan lähtökohdat ja tavat. Rikkomalla "pukukoodia" olet väliinpitämätön ja junttimainen.

Satun tietämään eräänkin tamperelaisen lääketieteen tohtorin, joka on sopivan arvostettu tutkija alallaan aivan maailmanlaajuisesti (tais olla jotain tekemistä molekyylibiologian kanssa), mut onhan sen tietenkin pakko olla epäuskottava pelle kun se nyt tykkää pitää irokeesiä ja punknahkatakkia ja mäiskäreitä. Bad Religionin laulaja Greg Graffin on vastaava tapaus - mies sattuu olemaan fil.tri, ja hommissa Cornellin yliopiston evoluutiobiologian laitoksella. Eikä sekään
tunnu sitä pukua tarvitsevan.

Kummasti molemmat esimerkit olivat yliopistomaailmasta tutkijapuolelta, joka on oikeesti _hyvin_ vapaa ympäristö, eikä vaadi juuri mitään pukeutumisen puolelta. Sen sijaan jos onnistut löytämään vaikka finanssipuolelta tyypin, joka voi marssia asiakastapaamiseen ketjut kaulassa ja irokeesi päässä, olisin siitä hyvin kiinnostunut...

Vastaavanlaisesti, olen tavannut niitäkin tyyppejä joilla on ihan vitun skarpit puvut niskassa, mutta tiedon määrä ja laatu vähän niin ja näin.

ihmeen vähä jengi tuntuu luottavan itseensä - "no en mä nyt niin hyvä oo et mä voisin uhmata käytäntöä, siks mä jätän puvun päälleni vaikken oikeesti siitä pitäiskään". En mä teistä muista tiedä, mut mä ainakin haluan olla tasan niin hyvä alallani että voin tehdä työtäni ilman että multa vaadittais jotain erityistä pukeutumista.

Edelleen, puku ei tee susta tyhmää tai viisasta vaan se kertoo jotain sun asenteesta ja tavasta toimia.

Puku voi myös kertoa jotain yrityksestä jossa toimii ts kaikkien työntekijöiden halutaan olevan osittain kasvottomia ammattihenkilöitä. Monesti myös asiakkaan on helpompi lähestyä ja suhtautua henkilöihin, jotka päällepäin näyttävät aina samanlaisilta.

tbo,

Jos firma menettää hyvän työntekijän sen takia ettei työntekijällä ollut oikeita kledjuja työhaastattelussa, menetyshän ei varsinaisesti ole työntekijän.

Voi urpouden urpous. Ensinnäkin, kuten ville tossa jäljempänä sanoi, se siisti pukeutuminen (puku tai ei puku, mutta hyvin siisti kuitenkin) on viesti kunnioituksesta toista yritystä/työnantajaa/asiakasta kohtaan. Eli jos meet työhaastatteluun perseestä repästyn näkösenä niin kyllähän se heijastelee kiinnostustasi työnantajaan, omaa panostustasi siihen kuinka kovasti haluat työn jne. Toisaalta, jos olet poikkeuksellisen fiksu, eiköhän sut palkattais silti ja sanottais että btw, vaihda vaatteitas ;)

Aloilla, joilla tehdään työtä asiakkaiden kanssa se on vaan must pukeutua siististi. Just esim. tutkijapuolella onkin sitten aika se ja sama. Ja se kommentti siitä puku päällä olevasta remppareiskasta oli nimenomaan valottamaan sitä, minkä VAIKUTELMAN tämä pukeutumisellaan antaa. Missään vaiheessa en minä, eikä ville tai vaavu tai kukaan muukaan tässä väittänyt, että se siisti asu (puku, if you wish) tekee kenestäkään asiantuntevaa. Tässä puhutaan siis täysin sanattomasta viestinnästä ja toki se menee välillä pieleenkin (puku päällä oleva remppareiska onkin ihan pop tai puku päällä oleva juristi onkin ihan laama).

Ja kiitos vielä tosta kommentista "järjestelmässä on vikaa" :D Paras aikoihin.

tbo,
Tää bisnes"etiketti" on juurikin sitä massan mukana kulkemista, omien mielipiteiden tukahduttamista ja henkistä kastraatiota mistä mä puhuin

Joo ja ei. En mä koe olevani henkisesti kastroitunut kun laitan hautajaisiin puvun päälle. Se on sen tilanteen pukukoodi. Ihan samalla tavalla muuallakin (esim. business-maailmassa) on pukukoodeja, joka edellyttää ainakin jonkinasteista joustamista omista periaatteista.

Tekeekö se puku sitä duunia? No miks se on sit pakko olla?

Pukukoodit lähtee yleensä niitten käyttötarkoituksesta. Pukumaailmassa tuo käyttötarkoitus on yleensä se, että pyritään antamaan tietty vaikutelma (ottaa työnsä vakavasti, on huoliteltu ja huolellinen jne jne), kun taas raksalla puku ois hemmetin epäkätevä. Esim. ajatellaanpa tilannetta, jossa olet töissä suuressa konsulttifirmassa, ja olet menossa markkinoimaan palvelujanne toisen firman edustajalle. Kauniissa ideaalimaailmassa mikään ulkonäöllinen ei vaikuttaisi, mutta tässä tilanteessa kaikki vaikuttaa. Vakuuttavuus on avainsana. Asiaa ei hirveästi auta jos menet sinne risaset farkut jalassa, ja vastapuoli ajattelee että "mikäköhän hengailija tuo on". Okei, ehkä tarjoamasi palvelut olisivat markkinoiden parhaita, mutta sillä ei ole mitään merkitystä koska kilpailevat yritykset vie sulta duunit.

________________________________


Tää on mulle tosi ajankohtainen aihe, koska haen just nyt töitä, ja monet vaihtoehdot ovat syvällä pukumaailmassa. Itse kävelen mieluiten farkuissa tai reisitaskuhousuissa, joten joudun tinkimään omasta tyylistäni mikäli aion tehdä heille töitä. Kieltämättä mua mietityttää, että haluanko kävellä puvussa 8h/5päivää viikossa, etenkin kun tossujen ja löysien housujen suoma vapaa liikkumisen mahdollisuus on mulle tärkeätä. Toisaalta se on se vaatimus joka mun on täytettävä jos haluan tehdä sen tason hommia jota nyt haen -> pukeudun haastatteluissa tummaan pukuun, jonka seuraksi valitsen mahdollisimman tyylikkään paidan ja solmion. Loppupeleissä sekin tyylikkyys tuntuu yllättävän mukavalta, vaikkei ihan ominta tyyliä olekkaan. Avainsanana se, että osaa kantaa ne vaatteet joita pitää.

matkalla työhaastatteluun*hih*-->

kilobitti, 7.10.2006 11:28:

matkalla työhaastatteluun*hih*-->

Hieno kuva :) Kyllä sitä puvunkin kanssa voi pitää hauskaa :)

Siitä vähän ot, mutta tosiaan tohon pukuun ja siihen henkiseen kastraatioon. Niin itse olen esim tullut pari kertaa kiksupileisiin Puvussa ja näissä tilanteissa voisi melkein sanoa, että Jos puku kerran on normi duunitilanteessa henkistä kastraatiota, niin kiksupileissä Asia oli sitten toisinpäin selvästikin. Ja minä pukupäällä olin se vapaa codejen rikkoja :) Haha

Cloud, 7.10.2006 12:32:
Niin itse olen esim tullut pari kertaa kiksupileisiin Puvussa ja näissä tilanteissa voisi melkein sanoa, että Jos puku kerran on normi duunitilanteessa henkistä kastraatiota, niin kiksupileissä Asia oli sitten toisinpäin selvästikin. Ja minä pukupäällä olin se vapaa codejen rikkoja :) Haha

AIVAN.

Itse ostan sitä mikä omasta mielestä näyttää kivalta ja mahdollisuuksien mukaan ehkä on kestävää/kivaa päällä. Hinnalla ei sit ole väliä. Oon ostanut parin euron vaatteita ja monien satojen eurojen vaatteita ja vielä saatan sotkea niitä keskenään, vähänkö oon pahis.

Eli merkki ja hinta ei ole relevantteja, mukavuus ja oma mieltymys on.

ella_, 7.10.2006 10:29:
--

Voi urpouden urpous.

Loukkaako mun mielipiteeni sua jotenkin erityisesti vai Onko Se Nyt Vaan Vitun Hippiä Ja Tyhmää Kyseenalaistaa PukuDressCode Ja Bisnesmaailman Käyttäytymismallit?

Ensinnäkin, kuten ville tossa jäljempänä sanoi, se siisti pukeutuminen (puku tai ei puku, mutta hyvin siisti kuitenkin) on viesti kunnioituksesta toista yritystä/työnantajaa/asiakasta kohtaan.

Eli käyttäytymisellä ja sanallisella ulosannilla ei ole asiassa merkitystä? En mä susta tai kenestäkään muusta tiedä, mutta kyllä mun mielestä "haistavittu" kuulostaa ihan yhtä pahalta pukujannun suusta, ja "ole hyvä" ja "kiitos" aika mukavalta vaikka puhujalla oliskin pelkkä t-paita päällä.

Toisaalta, jos olet poikkeuksellisen fiksu, eiköhän sut palkattais silti ja sanottais että btw, vaihda vaatteitas ;)

Tätähän mä tässä olen yrittäny jauhaa koko ajan. Jos oot tarpeeks hyvä, sen duunin saa ilman sitä pukuakin (tollasessa tilanteessa kysyisin kuitenkin vastaan että "kenet te halusittekaan tekemään tätä duunia, puvun vai mut?" -ja olisin koko ajan henkisesti valmistautunut siihen että saisin kenkää :)).

Aloilla, joilla tehdään työtä asiakkaiden kanssa se on vaan must pukeutua siististi.

Mä en tiedä menikö perille ihan loppuun asti, voi olla ettei, mut taisin sanoa jossain kohtaa et puku itsessään ei ole paha asia, se on pelkkä vaatekappale. Se mikä on nyrjähtänyttä, on se mentaliteetti että puku olisi ainoa keino olla uskottava (se dresscode usein määrittelee et kyseessä on nimenomaan puku).Miksi ei pelkkä siisteys riitä? Miksi sen täytyy olla juuri tietynlaista siisteyttä? Minä pystyn vallan mainiosti olemaan pukeutumisessani asiallinen, luottamusta herättävä ja viimeiseen asti skarppi menemättä lähellekkään pukua. Se että ei laita päälleen pukua, ei tarkoita sitä että kulkisi pelkästään hajoamispisteessä oleva t-paita päällä. Niiden välistä löytyy muutamia mahdollisia pukeutumisvaihtoehtoja.

Ja kiitos vielä tosta kommentista "järjestelmässä on vikaa" :D Paras aikoihin.

Järjestelmässä, joka vaatii tietynlaista (ja itse asiassa pelkästään yhdenlaista) pukeutumista olemassaolonsa turvaamiseksi, on todellakin vikaa. Jos menee bisnesideat, työntekijät tai muut vastaavat hommat sivu suun sen takia et hakijoilla tai ideoiden esittelijöillä ei ole oikeanlaisia vaatteita niskassa, sehän ei ole työnhakijan ongelma, vaan sen firman jolta ne ideat ja hakijat jää saamatta.

Henkiseen kastraatioon ja laumasieluisuuteen palatakseni, termit voivat olla aavistuksen verran raflaavia ja kärjistettyjä, mutta siitä pitkälti on kyse. Ollaan valmiita mukautumaan tietynlaiseen normistoon ja joustamaan omista mielipiteistä, koska lauman ulkopuolelle jääminen merkitsisi, ööh, ilman duunia jäämistä, ja sehän nyt on todella kamalaa, koska kun ei oo duunii, ei oo massii, eikä varaa siihen isoon autoon ja taulutelkkaan ja eikä se vaimokaan mitään persaukista köyhimystä kattelis eikä sit sais edes pesää (siihenhän miesten elämä kokonaisuudessaan perustuu).

Vielä vähän OTna, kuinka moni haluais bileisiin, joissa olis yhtä tiukka dresscode kuin työelämässä?* "Ai saakeli, noi sun addut on niin viimevuotiset, tän vuotiset niket vaaditaan sisäänpääsyyn." Bileet olis varmasti ihanvitunhauskat. Tai miten moni meistä viettää aikaansa ravintoloissa joissa ihmiset pukeutuvat pukuun? Miksi? Mikset?



*naamiaiset, fetissibileet sun muut erikoistapaukset sikseen.

tbo, 9.10.2006 13:48:
Eli käyttäytymisellä ja sanallisella ulosannilla ei ole asiassa merkitystä? En mä susta tai kenestäkään muusta tiedä, mutta kyllä mun mielestä "haistavittu" kuulostaa ihan yhtä pahalta pukujannun suusta, ja "ole hyvä" ja "kiitos" aika mukavalta vaikka puhujalla oliskin pelkkä t-paita päällä

Sulla on ikävä tapa hakea vertauksia niin että niissä ei ole mitään yhteistä aiemmin puhuttuna olevaan asiaan.

Missään vaiheessa kukaan ei ole sanonut, että sanallisella ulosannilla ei ole merkitystä. Täällä sen sijaan on todettu, että puku on tietyissä piireissä samalla tavalla tapa viestiä kuin mikä tahansa muukin asia.

Siten osuvampi vertaus olisi, että pahasti kiroilemalla tietynlaisessa tilanteessa, asetat itsesi jokseenkin samanlaiseen asemaan kun jos olisit pukeutunut tökerösti. Ts ruma kieli tai epäsopiva vaatetus ovat samalla tavalla epäluottamuslause asiakasta kohtaan.

Jos oot tarpeeks hyvä, sen duunin saa ilman sitä pukuakin

Sä et ymmärrä, että monessa tapauksessa kaikki ovat "riittävän hyviä". Silloin asian ratkaisee vaikkapa esitystaitoa, esittelijän viljelemä huumori/rentous tai tapa puketua. Silloin sä häviät ja sä yksinkertaisesti sanottuna olit _huonompi_, vaikka se johtuisi pukeutumisesta.

Mä en tiedä menikö perille ihan loppuun asti, voi olla ettei, mut taisin sanoa jossain kohtaa et puku itsessään ei ole paha asia, se on pelkkä vaatekappale. Se mikä on nyrjähtänyttä, on se mentaliteetti että puku olisi ainoa keino olla uskottava (se dresscode usein määrittelee et kyseessä on nimenomaan puku).Miksi ei pelkkä siisteys riitä? Miksi sen täytyy olla juuri tietynlaista siisteyttä?

Mua syvästi kiinnostaa miksi sä olet valmis näkemään "jonkinlaista" siisteyttä (kauluspaita? suorat housut? siistit housut? bleiseri?), mutta kun puhutaan puvusta, sä oletkin julistamassa sitä miten bisnesmaailma on nyrjähtänyt.

Oletko sä kuitenkin valmis näkemään vaivaa vai et ole? Jos olet valmis pukeutumaan hiukan eri tavalla kuin arkena, miksi silloin ei ole kyseessä nyrjähtäneisyys?

Tai miten moni meistä viettää aikaansa ravintoloissa joissa ihmiset pukeutuvat pukuun? Miksi? Mikset?

Viettäisin enemmän aikaa ellei safka olisi pukupaikoissa niin saatanan kallista, että siellä on varaa syödä ehkä kerran vuodessa.

Tässäkin tapauksessa kyse on siitä, että kokit valmistavat ruokalajeja aineista joiden pelkkä hankkiminen on työn ja tuskan takana. Tämän lisäksi valmistusmetodit ovat sellaisia, että sun pitäisi olla käynyt kokkikoulu ja olla koulutuksessa jossain huippuravintolassa. Laittamalla puvun/bleiserin päälle, osoitat keittiötä / henkilökuntaa kohtaan arvostusta, jota on muuten liki mahdotonta osoittaa.

Miksi muuten niin moni ihminen laittoi puvun päälle lauantaisiin Unity-bileisiin? Olimmeko me kaikki vain dresscoden kastroimia laumasieluja? :(

Diesel ja Kookai on minun lempi merkkejä. Ollut aina ja tulee olemaan. Työ asuihin jos tullaan, niin ostan H&M vaatteita. Värjäytyy vaatteet töissä aika lailla niin menee piloille. Kismittää kun farkkuihinkin lentänyt väriroiskeita niin ei voi muuta kun hymähtää ja harmitella.

Pahoittelen jo etukäteen, et nyt tulee ehkäpä hieman offtopiccina, mutta työhaastattelujen suhteen isoimmat firmat eivät enää tyydy vaatimaan pelkkää pukua/siisiä vaatetusta, vaan oma autokin vaikuttanee jo asiaan... Olis varmaan pitäny muuan haastattelussa valehdella silmät kirkkaina ajavansa lexusta tai mersua, eikä toyota corollaa, niin kuin todellisuudessa... Kohtalaisen ahdistavaa ainakin mun mielestä edellyttää tuollaisia asioita.

kid bionic, 11.10.2006 02:37:
Kohtalaisen ahdistavaa ainakin mun mielestä edellyttää tuollaisia asioita.

kyllä toi kuulostaa aika absurdilta, kun eihän tuollaista autoa voi olettaa kenenkään ajavan, ennen kuin on saanut siihen varallisuuden sallivaa työtä :D

kid bionic, 11.10.2006 02:37:
Pahoittelen jo etukäteen, et nyt tulee ehkäpä hieman offtopiccina, mutta työhaastattelujen suhteen isoimmat firmat eivät enää tyydy vaatimaan pelkkää pukua/siisiä vaatetusta, vaan oma autokin vaikuttanee jo asiaan... Olis varmaan pitäny muuan haastattelussa valehdella silmät kirkkaina ajavansa lexusta tai mersua, eikä toyota corollaa, niin kuin todellisuudessa... Kohtalaisen ahdistavaa ainakin mun mielestä edellyttää tuollaisia asioita.

En ole vielä yhteenkään firmaan törmännyt joka _edellyttäisi_ automerkkiä, sen sijaan jotkut saattavat kysyä onko auto ylipäätään olemassa jos työ edellyttää paljon siirtymistä paikasta toiseen.

Mielenkiinnolla kyllä odotan, että kerrot ne firmat joissa työntekijältä edellytetään laadukkaalla autolla ajoa ....

eikö näistä pukuasioista voisi keskustella jossain muualla.. :)

Blöäääh.
Minä ostan vaatteeni kirpputorilta useimmiten.
Joskus sellaisia vaatekappaleita ja asusteita ostan joistain harvemmista putiikeista jos ei kirppareilta löydy,
koska en yksinkertaisesti halua pitää vapaa-ajallani ja muutenkaan vaatteita jotka on
ostettu Seppälästä, Henkkamaukasta, ym kun sitten tulee helpommin vastaan ihmisiä jolla on vaikka samanlainen paita päällä. Ja kirppareilta saa monta kertaa halvemmalla upeita vaatteita kun vaan viittii etsiä. Kympillä saat henkkamaukasta topin. Minä saan sillä
koko asun kirpparilta, pari hametta, puseron, toppeja ym.
Ja merkillä ei todellakaan ole väliä. Hittoakos väliä kuka kallis teollisuusjättipaska on tuottanut
jonkun vaatteen. Rahan tuhlausta ostella satasen paitoja yms.
Olen myös ajatellut alkaa tehdä itse vaatteita yms. Pitää vaan ensin saada rahnoo että on varaa ostella kankaita. Luova mieli.

ville, 11.10.2006 09:18:

En ole vielä yhteenkään firmaan törmännyt joka _edellyttäisi_ automerkkiä, sen sijaan jotkut saattavat kysyä onko auto ylipäätään olemassa jos työ edellyttää paljon siirtymistä paikasta toiseen.

Mielenkiinnolla kyllä odotan, että kerrot ne firmat joissa työntekijältä edellytetään laadukkaalla autolla ajoa ....

Ei sanottu suoraan et pitäis olla laadukas tai kallis auto, mut aikapaljon on mielestäni luettavissa siitä että yleensä kysytään auton merkkiä, mallia ja vuosimallia, eikä sitä että onko auto. Suoraan ei myöskään sanottu, että se olisi este mutta haastattelijan ilmeestä/eleistä oli luettavissa mielestäni ettei kyseinen paljoakaan vakuuttanut... En tiedä sitten oliko joku poikkeustapaus, sillä en muualla ole törmännyt vastaavaan.

Kyseinen yritys oli Wurth Electronic.

kid bionic, 11.10.2006 11:32:
Kyseinen yritys oli Wurth Electronic.

Kuuluiko työnkuvaan omalla autolla liikkuminen?

Suosin merkkejä ja maksan laadusta. Halpahallit kierrän kaukaa. UGH!

Koska mulla on yleensä aika kylmät kädet ja ajan paljon pyörällä, käytän kylminä kuukausina (eli noin 9-10kk vuodessa :)) hansikkaita. Hansikkaiden suhteen olen jossain määrin muuttunut krantummaksi vuosien varrella. Enää en osta muita kuin pintanahkaisia käsineitä, sillä esimerkiksi mokkanahkaiset menevät niin nopeasti huonoon kuntoon. Hansikkaita mulla sitten onkin vaikka kuinka, toistakymmentä paria eri väreissä, niin että hansikkaat voi valita esimerkiksi laukun tai kenkien mukaan.

Sakari Sauson hansikkaita tulee ostettua aika paljon Stockan alennusmyynneistä. Nytkin mulla on mukana upean pehmeää nahkaa olevat fuksianväriset hansikkaat, joissa on silkkivuori. Jo pelkästään noiden hansikkaiden päälle laittaminen tuottaa mielihyvää, niin ihanan tuntuiset ne ovat.

ville, 11.10.2006 11:45:

Kuuluiko työnkuvaan omalla autolla liikkuminen?

Siitä ei alustavasti ollut mitään mainintaa, mutta kaiketi sekin ois ollut mahdollista. En ainakaan muuta syytä keksi asian tiedustelemiselle.