Mites teidän asepalvelus..?

II/02 Lääkintämies - 1PsJK / KymJP / KarPri - Vekaranjärvi

Hauskaa oli ja näin jälkeenpäin ajateltuna helvetin kiva kokemus. Okei olihan siellä ne vittumaisetki päivät, mut mulle jäi kokonaisuudessaan ihan positiivinen fiilis..

.m

siinähän se meni, kun viikossa oli 2 yövapaata plus VLV Suokista pääsi vielä niin helposti stadin raflaan sikailee ja pokailee ja mukavasti jonkun heilan mukana aina jatkoille ja aamulla takaisin suokkiin syömään ja nukkumaan

Mä en tiedä koska mä menisin, ei ole Suomen armeija oikein kiinnostunut
tälläisestä oliosta. :| Enmä varmaan sit mee.

I / 02 Upinniemi

9kk. Lääkintämiehenä ja ylennys korpiksi tuli heti kun sen vain pysty saamaan...

\”Korpraali ruskea kuono, oli lämäri nimeltään\”

3 kk 1/97 Dragsvik 2KJK SPOL ja sit hajos jalat niin et olis lähetetty jonnekkin varastoon homehtuu joten lähin sivarii tekee.

Tässähän tämä..

Viimeinen viikko alkoi just, heräsin omassa sängyssäni ja tulin tänne noin klo 1000 =)

Irkatessa tämä menee, ensiviikon torstaina reserviin mutta välissä vielä yksi HL päivä (kotiutusviikon ma).. Tässähän tämä, kyllä se teillä muillakin lopulta loppuu

- garo

I/97 2.JK Santahamina, AsKesk/iTKK

ekat kertaukset oli ja meni tuossa pari kolme viikkoa sitten, ihan samaa paskaa kuin ennenkin, äijillä vain kasvoi parta. Ai niin, oli ne vaihtanut tosta iTKK:sta sen venäläisen jalustan suomalaiseen ja nyt se painaa 20kg enemmän, kivaa.

”MItäs me nyt tehdään?”
”Odotetaan pimeää...”

Eivät kestäneet mua, luovuttivat.. kamala auktoriteettiongelma.. en pysty katsomaan niitä pokerina silmiin kun ne oli kaikki niin kovin vakavia :) Vihreät paperit taskussa ja nyt olen jo liian vanhakin menemään.

No jos nyt vastais sitte tähänkin pakolliseen threadiin.

II/1997 Vekaranjärvi 1JK --> RUK-211 Finlandia@Hamina --> 2JK Vekara --> res.vänrikki

60pv viel jäljellä 17.05.2004 on lähtö parix kuukaudex sinne valtion sikalaan. No onnex se pari kuukautta menee lepposasti ohjusveneellä aurinkoa ottaen.

Olin ekat 6 viikkoo EK:ssa, mutta sitten pääsin viestikomppanjaan SA-SPADEKSI!! Ja hauskaa oli, uskokaa tai älkää

[muokattu 16.4.2004 02:25]

[Nuclear]:
Mun mielest pikkasen väärä asenne toi et mahdollisimman nopeesti vaan pois, muuten ihan sama minne joutuu.

Tommonen ”mahd.nopeasti pois”-asenne maksimoi helposti vitutuksen. Kun yrittää päästä mahdollisimman helpolla, saa myös ne kaikkein tylsimmät, vittumaisimmat ja yksinkertaisimmat hommat. Ja niitä jotka lusmuaa ihan vaan periaatteesta vituttaa usein vielä enemmän - ne joutuu kuitenkin tekemään sen saman kun muut, mut tekevät sen jatkuvasti vastaan haraten.

Viime kesänä kerkesin olla reippaan kuukauden intissä ennen kuin vatsalihas repesi ja mut lähetettiin kotiin vuodeksi. Alunperin harkitsin jopa suvun ja perheen perinteiden mukaan upseerin uraa, mutta nähtyäni mitä se toiminta on noin ruohonjuuritasolla, en halua antaa omaan työpanostani sellasen skeidan ylläpitämiseen.

Tilkassa mulle sanottiin että vatsalihaksen toipuminen kestää suurinpiirtein 3kk -4kk. No kuten varsin yleistä tallaisissa tapauksissa on niin myös selkä alkoi temppuilemaan. Kuvauksissa selästä löytyi mitä merkillisempiä siirtymiä ja vääntymiä joita terveyskeskulääkäri ja fysioterapeutti pitivät selkeästi vatsalihaksen tuen puuttumisesta johtuvina.

Fysioterapiaa jatkettii 2 kertaa viikossa vuoden lopuun saakka jonka jälkeen pääsin aloittamaan kevyen kuntosaliharjoittelun.

Nyt alkaa se hauska kohta... :

Minulle oli määrätty sairaslomaa muutamissa pätkissä kesän lopusta aina vuoden loppuun saakka, mutta Valtionkonttori on tähän mennessä korvannut viikon sairaslomaa. Alunperin korvaus jätettiin kokonaan maksamatta ja minulle kerrottiin ensin että vatsassani on tyrä jä sen jälkeen että vatsalihakseni venähti. Tilkan ultaäänikuvissa näkyy nyrkin kokoinen verenpurkauma! Valtionkonttorin asiantuntialääkärin mielestä vatsalihakseni parani viikossa vaikka odotettu paranemisaika olikin 3-4kk. Vatsalihaksen vaurioitumisen ja selän killiin menemisen yhteyttä tämä ”asiantuntia”, joka minua ei ole koskaan nähnytkään, ei suostu myöntämään. Meillä on kuitenkin asiasta lukuisia jopa kansainvälisesti palkittuja tutkimuksia, hoitaneen lääkärin lausunto, fysioterapeutin lausunto ja erikoislääkärin lausunto. Silti tämä heidän lääkärinsä väittää ihan muuta vaikka ei tosiaan ole koskaan minua nähnyt. Kaikenlisäksi meidän pitää näyttää toteen lain mukaa pelkkä todennäköisyys.

Valtionkonttorin taholta muutenkin on tullut niin huonoa käytöstä että ei voisi uskoa olevansa tekemisissä virkavelvollisten ihmisten kanssa. Luvattoman monta kertaa he ovat siellä päässä jättäneet kaikki lupaamansa asiat hoitamatta. Esimerkiksi he lupasivat pyytää minua hoitaneen lääkärin lausunnon, mutta eivät sitä koskaan tehneet. Itselläni oli koko ajan kuva että he olivat lausunnon pyytäneet. Ensimmäinen päätös tehtiinkin sitten ilman hoitaneen lääkärin lausuntoa. Vastaavia asioita on lukuisia. Eräskin Valtionkonttorin pikkkupomo sanoi suoraan päin naamaa että ei ole heidän etujen mukaista neuvoa meitä valituksen tekemisessä. Tälle kaverille joutui rautalangasta vääntämään että se on sun lakisääteinen velvollisuus eikä Valtionkonttori ole yritys vaan valtion vakuutusyhtiö jonka ei edes pitäisi tuntea käsitettä ”oma etu”.

Surkeinta tässä on se, että kaikki tämä tehdään asevelvolliselle joka on käsketty palvelukseen. En siis surkuttele itseni puolesta vaan mahdollisia kohtalotovereitani. Luulisi tallaisten tapausten olevan erityisen hyvin hoidettuja. Tilanne on tällä hetkellä se että vatsa on käytännössä täysin kivuton, mutta selkä reistaa päivästä riippuen, välillä paljonkin. Tyttöystävän iloksi en esimerkiksi juurikaan pysty imuroimaan ilman että selkä kipeytyisi ja painavien tavaroiden kanssa saa olla varovainen.

Kuten aikasemminkin mainitsin että harkitsin vakavissani jopa upseerin uraa. Molemmat isoisäni, setäni ja isäni ovat palvelleet kaikki yli 30 vuotta. Luulin että minulla oli oikea kuva siitä millaista on työskennellä valtion palveluksessa puolustusvoimissa. Erehdyin pahan kerran! Tällä hetkellä olisin valmis jopa lähtemään infoamaan ihmisiä kutsuntatilaisuuksiin siitä että he voivat saada elinikäiset vammat joista kukaan ei ota vastuuta. Vaikka oma tapaukseni alkaa pikkuhiljaa kääntyä ilmeisesti voiton puolelle ei se olisi mitenkään onnistunut ilman aktiivista isääni ja juristi sisaruksiani. En vaan jaksa uskoa että kovinkaan monella on tälläisia tukijoukkoja. Huomauttaisin että korvattavat rahat ovat sivuseikka. Joku saisi ottaa vastuun!

[muokattu 16.4.2004 08:05]

armeija tekee pojista miehiä,mut suurin osa miehistä on nihkeitä kusipäitä jotka on käyny armeijan,joku sano mulle sillonku jeltsin oli viel jakamassa käskyjä ja kirjottelemas nimmareit faneille et sitku Putin pääsee valtaan ni sil ois suunnitelmis käydä meijän kimppuun osana jotai suunnitelmaa josta ei kai itekkää tiiä kaikkee..koht meit aletaan muistuttaa karjalast mainoksin ja sillee

Vapautettu rauhan ajaksi vuonna -98.
Psykiatri lähetti päihdehistorian pääesikuntaan niin sillä selvis se ongelma.
Ei ole tullut missään vastaan, tiedän että en voi minnekään korkeisiin ja arvostettuihin ammatteihin päästä töihin, mutta ei ole tarkoituskaan.

Menisin kyllä armeijaan jos saisin uudestaan tehdä sen valinnan, intissä oppii kuitenkin niin paljon muutakin kuin sitä sotimista.

kilobitti:
---
[Nuclear]:
Mun mielest pikkasen väärä asenne toi et mahdollisimman nopeesti vaan pois, muuten ihan sama minne joutuu.
---

Tommonen ”mahd.nopeasti pois”-asenne maksimoi helposti vitutuksen. Kun yrittää päästä mahdollisimman helpolla, saa myös ne kaikkein tylsimmät, vittumaisimmat ja yksinkertaisimmat hommat. Ja niitä jotka lusmuaa ihan vaan periaatteesta vituttaa usein vielä enemmän - ne joutuu kuitenkin tekemään sen saman kun muut, mut tekevät sen jatkuvasti vastaan haraten.

PIkkasen väärä asenne? No IMO on pikkasen väärä asenne, että tonne on käytännössä pakko mennä spedeilemään vähintään kuudeksi kuukaudeksi. Mitä tulee siihen, että satakasikymppiset saa paskimmat mahdolliset duunit, niin ei kyllä IMO pidä paikkaansa niin ollenkaan. Asian voi vahvistaa niiltä hangessa tetsanneilta kolmekuuskakkosilta, joiden touhuja katselin oman toimistohuoneeni ikkunasta naureskellen kahvikuppi kädessä. Jos sekin tuntui liian rankalta, niin ei muuta kuin lappu huoneen oveen, merisotilastoimikunnalle pelaamaan pleikkaria tai varusmiespapin kanssa sodeen kahville.

Siinähän se meni toimiessani Varusmiestoimikunnan puheenjohtajana Päivät surffailtiin netissä tai katseltiin leffoja, ja sainpahan roudattua toimistooni jonkinlaiset Dj-soittimetkin että sai sitten soitella vähän silloin tällöin jos teki mieli! Ainakin Homegroven kanssa istuskeltiin usein toimistolla juttelemassa musiikista

Jone:
PIkkasen väärä asenne? No IMO on pikkasen väärä asenne, että tonne on käytännössä pakko mennä spedeilemään vähintään kuudeksi kuukaudeksi. Mitä tulee siihen, että satakasikymppiset saa paskimmat mahdolliset duunit, niin ei kyllä IMO pidä paikkaansa niin ollenkaan. Asian voi vahvistaa niiltä hangessa tetsanneilta kolmekuuskakkosilta, joiden touhuja katselin oman toimistohuoneeni ikkunasta naureskellen kahvikuppi kädessä. Jos sekin tuntui liian rankalta, niin ei muuta kuin lappu huoneen oveen, merisotilastoimikunnalle pelaamaan pleikkaria tai varusmiespapin kanssa sodeen kahville.

Aivan itsekin olin kirjuri ja kyllä aika meni leppoisasti jalkapallon mm-kisoja seuratessa ja satakunnansanomia lukiessa Kovin tupakaverit jakso valittaa kun mä vaan lusmuun toimistolla mut samapa tuo, eipä tarvinnut ryynää jossain lumihangessa kuuskakkoset päällä ja välillä repii jotain kranaatiheitintä kinoksista

Lapinjärvi 2003/1 & Lappeenrannan teknillinen yliopisto/Tietotekniikan laitos. 395 vuorokautta.
Viikot atk-ylläpitoa ja irkkausta, ja viikonloput yhtä bilettä

Voi damn et oli hauska vuosi, melkein harmitti kun loppui palvelus

hallucinogen:

Kovin tupakaverit jakso valittaa kun mä vaan lusmuun toimistolla mut samapa tuo, eipä tarvinnut ryynää jossain lumihangessa kuuskakkoset päällä ja välillä repii jotain kranaatiheitintä kinoksista

Inttijuttuja pt. 9 999:

Olin itsekin KrhK:ssa, mutta juuri niitä tulijoukkueen sällejä, joten jouduttiin leikkii niiden 120mm. heitinten kanssa tuskastumiseen asti. Rovalla -01 jouduttiin muuten ihan konkreettisesti purkamaan heitin ja vetämään/työntämään osissa ahkioissa mäkeä ylös(!). Tää tapahtu siis talviolosuhteissa ja syynä se, ettei masi jaksanu mäkeä ylös asemaan. Ai, että oli mukavaa työntää sitä putkea ja muita kappaleita lumihangessa melkoisen jyrkkää mäkeä ylös ja samalla skapparit mesoo vieressä. Kyyneleet tirahtaa ihan mieleen tässä muistellessa...

Nimim. joulukuussa kertausharjoituksiin