Kohti unelmakämppää, eli näin ostan / remontoin / sisustan asuntoa

1,944 posts, 98 pages, 1,213,629 views

ville

Posts: 3,780

#761 • • ville olen oikeasti ujo

gerry, 3.8.2006 10:32:
Kellään kenties mitään kokemusta/sanottava asiasta:)?



Asuintila, varastotila ja liiketila on kaikki kaavoitettu erikseen ja varasto / liiketilan käyttäminen pysyvään asumiseen taitaa olla "laitonta".

Suurin valvoja saattaa olla kiinteistön omistaja, joka ei tollaisesta diggaa.
gerry

Posts: 979

#762 • • gerry

ville, 3.8.2006 10:35:
---
gerry, 3.8.2006 10:32:
Kellään kenties mitään kokemusta/sanottava asiasta:)?

---


Asuintila, varastotila ja liiketila on kaikki kaavoitettu erikseen ja varasto / liiketilan käyttäminen pysyvään asumiseen taitaa olla "laitonta".

Suurin valvoja saattaa olla kiinteistön omistaja, joka ei tollaisesta diggaa.



Joo, kyl vähän epäilinkin et joku on pistämäs kapuloit rattaisiin... Vaik en näe syytä miks ei onnistuis näin käytännössä... Päin vastoin, en häiritse naapureita ja itse tulen hyvin toimeen.

Idea kuullostaa vaan erikoiselta. Tyylin oon asumas jossakin säkkiverkossa perunakellarissa. Mut heh, ei sentään. Siitä tulee 100 kertaa mageemppi mesta ku asunnosta.

Mut pyrogratialle ei voi mitää......

Toine asia jos vuokrais sen studiokäyttöön ja asustelis silloin:P Tai noh, jos tuloja olis enemmän pitäisin ilman muuta kummatkin. Pyrogratian takia asuisin yksiös mut kellaritilat toimivat studiona/löhöilymestana.

--
by B.C.S

Kon-tiki

Posts: 1,936

#763 • • Kon-tiki The Unsinkable

ville,
ulkomuistista sanoisin, että eroa tähän vuoteen ei juuri ollut, jos ei oteta huomioon suurempia tontteja ja merta.



Joo en mäkään jaksa kaivaa esiin Oulun messujen Dekoa, mutta suuremmat tontit ja meri = eläköön se suuri ero.

Toinen asia on, mitä mieltä mäkään olen merenranta-asumisesta muutaman kymmenen vuoden päästä, kun täälläkin alkaa olla kunnon taifuuneja ym lämpenemisen lieveilmiöitä. Tällä hetkellä arvostan merellistä ympäristöä ja ihaliin sitä jo 10-v. tyttönä kun käytiin järven rannalta sisämaasta Helsingissä.
z

Posts: 1,146

#764 • • z

ville, 3.8.2006 10:35:
---
gerry, 3.8.2006 10:32:
Kellään kenties mitään kokemusta/sanottava asiasta:)?

---


Asuintila, varastotila ja liiketila on kaikki kaavoitettu erikseen ja varasto / liiketilan käyttäminen pysyvään asumiseen taitaa olla "laitonta".

Suurin valvoja saattaa olla kiinteistön omistaja, joka ei tollaisesta diggaa.



pari kk sitten taisi hesarissa tms lehdessä olla juttuakin jostain krunan kellarikämpästä, eli kyllähän näitä on. käyttötarkoitus pitää tosiaan muuttaa, samoin kuin ullakoitakin asuinkäyttöön muutettaessa. samassa yhteydessä tsekataan käsittääkseni esim. turvallisuusnäkökohdat, eli esim. mistä ovesta tai räppänästä kömmitään palon sattuessa pihalle. tuskin ihan halpa projekti lähteä remppaamaan asumiskuntoon, mutta siltikin tuolla tavalla voisi ehkä saada neliöitä sopivasta osoitteesta kohtuullisella hinnalla.
z

Posts: 1,146

#765 • • z

nuance, 29.7.2006 22:38:
noni! ensiasunnon kaupat sovittu! uudenmaankadulla 38,5 neliöinen vanhaan teollisuuskiinteistöön 4 vuotta sitten saneerattu yksiö. olo on sekava mutta pelokas.



onkos sama yhtiö, missä asustelee sisäpihalla eräskin (kone-)muusikko?
nuance

Posts: 1,963

#766 • • nuance cov ops, combat, sunrise

miikkah, 3.8.2006 12:32:
onkos sama yhtiö, missä asustelee sisäpihalla eräskin (kone-)muusikko?



en tiedä? uudenmaankatu 33 on osoite. ainakin korttelin päässä asuu diitsei delete mut muuten en tiiä.
Miazu

Posts: 815

#767 • • Miazu Päivänsäde
Mä maalautin seinät just tummanlilalla ja pinkillä parista kohtaa sekä eteiseen tuli saippuakuplia oranssilla :))) nyt on veikeetä eikä ahista vaikka vois kuvitella mut siistit on ja nyt tekee mieli ostaa uudet verhot ja oikeesti pitäs toimia nyt ku on sisustus vimma päällä muuten se menee ohi ja pesä jää vaiheeseen nyyyh :))
z

Posts: 1,146

#768 • • z

nuance, 3.8.2006 12:34:
---
miikkah, 3.8.2006 12:32:
onkos sama yhtiö, missä asustelee sisäpihalla eräskin (kone-)muusikko?

---


en tiedä? uudenmaankatu 33 on osoite. ainakin korttelin päässä asuu diitsei delete mut muuten en tiiä.



eli ihan oikein arvasin osoitteen. pari sk***pistettä naapurista *nauru*
r2d2

Posts: 286

#769 • • Edited r2d2 Droid from Naboo

Kon-tiki, 2.8.2006 16:05:
---
ville,

Keskimäärin oli tosiaan aika pieniä, mutta pakko olla kun tonttien hinnat täällä on mitä on.
---

Tonttien hinnat on Suomessa järkyttävät. On jääräpäisiä maanomistajia, on Natura-valittajia, ja samaan aikaan maa ei ole niin tiheään asuttu etteikö isompiakin tontteja voitaisi kaavoittaa jos jotkut eivät vetäisi välistä.

Näinköhän mä pari vuotta sitten jonkun dokumentin, jossa verrattiin tilannetta Norjaan. Siellä poliitikot ovat järkänneet asiat niin (en tietenkään muista miten), että Oslostakin saa tontteja paljon halvemmalla kuin Helsingistä, vaikka Norja on öljymaa jossa pikkurahan puute on harvinaisempaa kuin Suomessa. Pisti tuohtumaan, vaikka olen ns. täysin tyytyväinen kerrostaloasuja.



Suomessa tonttien hinnat pääsevät yleensä nousemaan silloin kun kunta ei "älyä" (= ei halua) tehdä maapolitiikkaa. Tästä on esimerkkinä Espoo ja monet maaseutukunnat. Helsingissä kaupungin harjoittamaa maapolitiikkaa on ymmärtääkseni tehty melko pitkäjänteisesti. Pitkäjänteisyys tarkoittaa sitä, että kunta ostaa 30v vuoden aikajänteellä etukäteen maa-alueet mitä se kuvittelee joskus kaavoittavansa asuntotuotantoon. Toinen tärkeä asia on, että kunta ostaa aina etuosto-oikeutta käyttäen maa-alueet, mitkä se katsoo edes vähän tärkeiksi. Joissain tapauksissa pitää kunnan pystyä harkitsemaan myös pakkolunastusta. Valtuustossahan tällaiset asiat päätetään. Espoon valtuutossa löytyy esim. liian vähän munaa tällaiseen tai oikeammin sanottuna liian paljon kokkareita!

Natura-valittajat vaikuttaisivat maan hintaa? Just!
Helsingin alueella olevat Natura-alueet ovat seuraavat:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=10524&lan=fi
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=48898
Lienevät kaikki alueet suhteellisen kaukana ja toisaalta niillä on selkeä luonto-arvot. Yksikään niistä ei oikein taitaisi soveltua asumiseen.

Järkevä maapolitiikka on kunnan ja ennen kaikkea sen asukkaiden kannalta järkevää toimintaa joka näkyy erityisesti maanhinnoissa ja käytännön arkipäivässä mm. joukkoliikenteen järjestämisessä. Jos kaavoitus on tehty huonosti eli maanomistajien ehdoilla, joukkoliikennettä on vaikea järjestää.

R2D2
r2d2

Posts: 286

#770 • • Edited r2d2 Droid from Naboo

ville, 3.8.2006 10:32:
---
Kon-tiki, 2.8.2006 16:05:
Tonttien hinnat on Suomessa järkyttävät. On jääräpäisiä maanomistajia, on Natura-valittajia, ja samaan aikaan maa ei ole niin tiheään asuttu etteikö isompiakin tontteja voitaisi kaavoittaa jos jotkut eivät vetäisi välistä.

---


Suurin ongelma pääkaupunkiseudulla ovat yksityiset maanomistajat, jotka eivät myy maata. He ovat juuri niitä, jotka omistavat ne yksittäiset tontit jo rakennettujen asuinalueiden sisällä. Toisaalta ymmärrän hyvin, että he eivät maata myy, sillä maa on heille sijoituskohde. Voisi suoraan sanottuna hiukan harmittaa kun valtio pakkolunastaa maan yleisen edun nimissä halvalla hinnalla....



Espoossa suurin syy on munattomat poliikot. Jos valtuuston hyväksymään maapoliittisen ohjelmaan ja talousarviokirjaan kirjattaisiin, että "kaupungin alkaa harjoittamaan pitkäjänteistä maapolitiikkaa ja käyttää etuosto-oikeuttaa hyväkseen kaikissa ranta-alueissa ja asuntotuotantoon kaavoitettavissa alueissa, niin Espoosta tulisi tonttimaata ihan hyvin. Kunnilla on kaavoitusmonopoli!

Toinen on tietty kiinteistövero eli kaavoitetusta, mutta rakentamattomasta maasta voidaan määrä korkeampia kiinteistöveroja. Onko Espoossa näin tehty? Suomen maapolitiikassa on tarjolla kaikki keinot, ei Norja tee tässä mitään poikkeusta.

R2D2
r2d2

Posts: 286

#771 • • r2d2 Droid from Naboo

gerry, 3.8.2006 10:41:
---
ville, 3.8.2006 10:35:
---
gerry, 3.8.2006 10:32:
Kellään kenties mitään kokemusta/sanottava asiasta:)?

---


Asuintila, varastotila ja liiketila on kaikki kaavoitettu erikseen ja varasto / liiketilan käyttäminen pysyvään asumiseen taitaa olla "laitonta".

Suurin valvoja saattaa olla kiinteistön omistaja, joka ei tollaisesta diggaa.

---


Joo, kyl vähän epäilinkin et joku on pistämäs kapuloit rattaisiin... Vaik en näe syytä miks ei onnistuis näin käytännössä... Päin vastoin, en häiritse naapureita ja itse tulen hyvin toimeen.

Idea kuullostaa vaan erikoiselta. Tyylin oon asumas jossakin säkkiverkossa perunakellarissa. Mut heh, ei sentään. Siitä tulee 100 kertaa mageemppi mesta ku asunnosta.

Mut pyrogratialle ei voi mitää......

Toine asia jos vuokrais sen studiokäyttöön ja asustelis silloin:P Tai noh, jos tuloja olis enemmän pitäisin ilman muuta kummatkin. Pyrogratian takia asuisin yksiös mut kellaritilat toimivat studiona/löhöilymestana.



Mitäs byrokratiaa tässä on. Rakennusoikeushan sen määrittää kuinka paljon eri tiloissa saa olla asuintiloja ja niitä muita tiloja. On varmaan järkevää, että johonkin on määritelty nämäkin asiat. Kannattaa lukea joitain kaavoitusperusteita, ennen kuin alkaa väittämään kaavoitusta byrokratiaksi. Asemakaavan muutoksella saa viimekädessä lisää rakennusoikeutta joka voi muuttaa kellarinkin asuintilaksi.

R2D2
gerry

Posts: 979

#772 • • gerry
Pyrogratialla tarkoitin sitä et kun löydän itselleni sopivat tilat niin jonkun muun mielestä ne eivät ole sopivia.

--
by B.C.S

ville

Posts: 3,780

#773 • • ville olen oikeasti ujo

r2d2, 5.8.2006 03:08:

Espoossa suurin syy on munattomat poliikot. Jos valtuuston hyväksymään maapoliittisen ohjelmaan ja talousarviokirjaan kirjattaisiin, että "kaupungin alkaa harjoittamaan pitkäjänteistä maapolitiikkaa ja käyttää etuosto-oikeuttaa hyväkseen kaikissa ranta-alueissa ja asuntotuotantoon kaavoitettavissa alueissa, niin Espoosta tulisi tonttimaata ihan hyvin. Kunnilla on kaavoitusmonopoli!

Toinen on tietty kiinteistövero eli kaavoitetusta, mutta rakentamattomasta maasta voidaan määrä korkeampia kiinteistöveroja. Onko Espoossa näin tehty? Suomen maapolitiikassa on tarjolla kaikki keinot, ei Norja tee tässä mitään poikkeusta.

R2D2



Mihin perustuu sun Espoon mollaaminen? Espoon väkiluku kasvaa kovaa vauhtia ja uusia pientaloalueita kaavoitetaan jatkuvasti. Juuri valmistui kauklahti, ensivuonna alkaa suurpelto ja sitten hista. Jos nämä eivät ole maapoliittista ohjelmaa niin mitkä?
r2d2

Posts: 286

#774 • • Edited r2d2 Droid from Naboo

ville, 5.8.2006 16:59:
---
r2d2, 5.8.2006 03:08:

Espoossa suurin syy on munattomat poliikot. Jos valtuuston hyväksymään maapoliittisen ohjelmaan ja talousarviokirjaan kirjattaisiin, että "kaupungin alkaa harjoittamaan pitkäjänteistä maapolitiikkaa ja käyttää etuosto-oikeuttaa hyväkseen kaikissa ranta-alueissa ja asuntotuotantoon kaavoitettavissa alueissa, niin Espoosta tulisi tonttimaata ihan hyvin. Kunnilla on kaavoitusmonopoli!

Toinen on tietty kiinteistövero eli kaavoitetusta, mutta rakentamattomasta maasta voidaan määrä korkeampia kiinteistöveroja. Onko Espoossa näin tehty? Suomen maapolitiikassa on tarjolla kaikki keinot, ei Norja tee tässä mitään poikkeusta.

R2D2
---
Mihin perustuu sun Espoon mollaaminen? Espoon väkiluku kasvaa kovaa vauhtia ja uusia pientaloalueita kaavoitetaan jatkuvasti. Juuri valmistui kauklahti, ensivuonna alkaa suurpelto ja sitten hista. Jos nämä eivät ole maapoliittista ohjelmaa niin mitkä?



Ei tässä mitään mollata, todetaan vaan mikä on tilanteen laita. Espoossa ei toteuteta maapolitiikkaa niillä keinoilla mihin laki antaisi mahdollisuuden. Toki uusia alueita kaavoitetaan ja valmistuu, mutta se ei ole maapolitiikkaa vaan kaavoitusta. Mihinkä tietoni perustuu? Olen käynyt keskusteluja aiheesta useamman espoolaisen, helsinkiläisen ja vantaalaisen kunnallispolitiikon, muutaman kansanedustajan, ministerin, Ympäristöministeriön virkamiesten, VTT:n yhdyskuntatekniikan labran kanssa jne. ja lukenut aiheesta melkoisesti viimeisten 10-15 vuoden aikana. Riittääkö?

Tässä on Kuntaliiton selvitystä aiheesta viime vuosikymmeneltä. Antaa vähän historiakuvaa.
Kyllähän tässä todetaan asia hyvin selkeästi:
www.kunnat.net/attachment.asp?path=1;29;145;30546;38442;25193;36826;38934;38938
"Nopea väestö- ja talouskasvu lisää tonttimaan kysyntää Espoossa. Pientalotuotannolle on hyvät edellytykset yksityisen tonttivarannon puolesta, mikäli kaavoitetut tontit saadaan käyttöön. Sen sijaan kaavoitettu kerrostalotonttivaranto asemakaavoissa on pieni. Tästä johtuen kaupungissa on vaikeuksia tyydyttää kerrostalotonttien tarvetta. Kaupungin markkinaosuus oli vuonna 1996 asuntotonttimarkkinoilla alle 30 % ja työpaikkatonttimarkkinoilla reilut 30 %. Omakotitonttien kysyntä ylittää monin kerroin kaupungin kyvyn tarjota tontteja markkinoille. Kerrostalorakentaminen on pääosin sopimusalueiden varassa. Työpaikkarakentaminen edellyttää tukeutumista yksityiseen tonttivarantoon.

Kaupungin strategisia tavoitteita edistetään maanhankinnan tehostamisella. Yksityisessä omistuksessa olevia tontteja aktivoidaan markkinoille, elinkeinostrategiaa edistäviä raakamaa alueita hankitaan uusilta yhdyskuntarakentamiseen soveltuvilta alueilta varsinkin ns. Otaniemi Kehä II vyöhykkeeltä. Omaa maanhankintaa täydennetään sopimustoiminnalla. Oman asuntotuotannon edellytykset varmistetaan ostamalla tarvittaessa kaavoitettuja tontteja. Kilpailukykyistä asuinympäristöä luodaan suuntaamalla puisto ja virkistysalueiden hankintoja keskuspuistoon ja merenranta-alueille.. Kaupungin lakisääteiset puistojen ja muiden yleisten alueiden hankintavelvoitteet ovat tällä hetkellä noin 28,59 miljoonaa euroa.

Maapolitiikassa nojaudutaan vapaaehtoisiin keinoihin. Lunastusta ja etuostoa käytetään tarvittaessa strategisten maanhankintojen toteuttamiseksi. Tontteja luovutetaan sekä myymällä että vuokraamalla. Tontit hinnoitellaan käyvän hinnan periaatteella. Työpaikkatonttien vuokrauksessa pyritään nykyistä lyhyempien vuokrasopimuksiin. Pääliikenneväylien varteen kaavoitettavat työpaikkatontit luovutetaan pääosin vuokraamalla, jotta mahdollinen käyttötarkoituksen muutoksen toteutuva maan arvonnousu säilytetään kaupungilla.

Otetaas toinen linkki:
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1&jarj=4&lehti=306&artikkeli=8587
"Ennätyshidasta kaavoitusta

Espoo on Suomen nopeimmin kasvava kaupunki. Viime vuonna väkimäärä lisääntyi yli 4000 henkilöllä, josta yli puolet oli luontaista väestönkasvua.

Espoon maista on yksityisomistuksessa lähes 80 prosenttia. Politiikka estää pakkolunastukset, joten kaupungin maapolitiikka nojaa yksityisten maiden kaavoitukseen. Loukon mukaan maankäyttösopimukset ovat osoittautuneet toimivaksi ratkaisuksi. Kaupunki leikkaa osan kaavoituksen tuomasta maan arvon noususta ja rahoittaa näillä tuloilla kunnallistekniikan tekemisen ja myös palvelurakentamista. Silti maanomistaja saa kovan hinnan maastaan.

Uusi Suurpellon alue on hyvä esimerkki maankäyttösopimuksesta. Maata omistavat kolme kuolinpesää suostuvat kovan väännön jälkeen maksamaan kaupungille 240 euroa kerrosneliöstä. Loukon mukaan asuntorakentamisen arvo on vähintään 600 euroa neliölle, joten myyjätkin saavat osansa. Kaupungin saama yhteissumma nousee noin 200 miljoonaan euroon.

Loukon mukaan Espoolla on maailmanennätys asemakaavoituksen hitaudessa ja byrokraattisuudessa. Prosessiin on lisätty omaehtoisia käsittelyvaiheita ja poliitikoilla on huomattavasti aktiivisempi ote virkamieskunnan ohjaamiseen kuin naapurikaupungissa Helsingissä.

Minusta tilannetta kuvaa konkreettisesti se, että kaavoitusohjelmassa vuosille 2005-2009 todetaan maapoliittisesta ohjelmasta, että se on hyväksytty vuonna 1998:
"Maapoliittinen ohjelma: Kaupunginvaltuusto on 30.3.1998 hyväksynyt maapoliittisen ohjelman, joka sisältää toimenpiteet maapolitiikan lähivuosien toiminnan ohjeeksi."

Espoon talousarviosta asiasta sanotaan näin:
"Toimenpiteinä tarvitaan pientalotuotannon ja muun asuntotuotannon edellytysten kehittämistä, maapolitiikan
täsmentämistä sekä maankäyttö- ja rakennuslain mahdollisuuksien hyödyntämistä." eli virkamiehet kyllä tietää mitä pitäisi tehdä, mutta osa poliitikoista ei halua tehdä, eivät ymmärrä tehdä tai heidän kaverinsa ei halua heidän tekevän.

Ongelmahan lähtee siitä, että kun ei ole tarpeeksi aikaisin varautunut, niin paskat housussa on ikävä olla jopa vessassa. Jos Espoo olisi alkanut kuvitella kasvavansa esimerkiksi vuonna 1985, niin tällaista tilannetta ei olisi. Nyt maapolitiikan tekeminen maksaa, mutta silti sitä pitäisi alkaa tekemään. Maapolitiikan ensimmäinen lähtökohta on se, että kaavoituksen kohteeksi kuviteltavat maa-alueet hankitaan kaupungin omistukseen 10-15 vuotta ennen kuin niitä aletaan edes kaavoittamaan.

Tässä muutama kommentti todella nopeasti. Nyt kaupungille nauttimaan kesästä!

R2D2
ville

Posts: 3,780

#775 • • ville olen oikeasti ujo

r2d2, 5.8.2006 23:34:
Ei tässä mitään mollata, todetaan vaan mikä on tilanteen laita. Espoossa ei toteuteta maapolitiikkaa niillä keinoilla mihin laki antaisi mahdollisuuden. Toki uusia alueita kaavoitetaan ja valmistuu, mutta se ei ole maapolitiikkaa vaan kaavoitusta. Mihinkä tietoni perustuu? Olen käynyt keskusteluja aiheesta useamman espoolaisen, helsinkiläisen ja vantaalaisen kunnallispolitiikon, muutaman kansanedustajan, ministerin, Ympäristöministeriön virkamiesten, VTT:n yhdyskuntatekniikan labran kanssa jne. ja lukenut aiheesta melkoisesti viimeisten 10-15 vuoden aikana. Riittääkö?



No oli kyllä kattava paketti, kiitos siitä :)

Mutta sanotaan näin, että tavallaisen pulliaisen kohdalta vaikuttaa hiukan kummalta, että Helsinki muka harjoittaisi poliittiikkaa ja Espoo taas ei kun:

- Helsingin väkiluku vähenee, Espoossa kasvaa
- Espoon asunnot maksaa sijantiin nähden varsin kohtuullisesti
- Espoo tarjoaa vuositasolla keskiarvolla mitattuna ihan kohtaisesti pientalotontteja

Ehkä Helsingin politiikan tulokset on nähtävissä joskus tulevaisuudessa?
Avatar
#776 • • Annakins Guest

ville, 7.8.2006 15:09:
---
r2d2, 5.8.2006 23:34:
Ei tässä mitään mollata, todetaan vaan mikä on tilanteen laita. Espoossa ei toteuteta maapolitiikkaa niillä keinoilla mihin laki antaisi mahdollisuuden. Toki uusia alueita kaavoitetaan ja valmistuu, mutta se ei ole maapolitiikkaa vaan kaavoitusta. Mihinkä tietoni perustuu? Olen käynyt keskusteluja aiheesta useamman espoolaisen, helsinkiläisen ja vantaalaisen kunnallispolitiikon, muutaman kansanedustajan, ministerin, Ympäristöministeriön virkamiesten, VTT:n yhdyskuntatekniikan labran kanssa jne. ja lukenut aiheesta melkoisesti viimeisten 10-15 vuoden aikana. Riittääkö?

---


No oli kyllä kattava paketti, kiitos siitä :)

Mutta sanotaan näin, että tavallaisen pulliaisen kohdalta vaikuttaa hiukan kummalta, että Helsinki muka harjoittaisi poliittiikkaa ja Espoo taas ei kun:

- Helsingin väkiluku vähenee, Espoossa kasvaa
- Espoon asunnot maksaa sijantiin nähden varsin kohtuullisesti
- Espoo tarjoaa vuositasolla keskiarvolla mitattuna ihan kohtaisesti pientalotontteja

Ehkä Helsingin politiikan tulokset on nähtävissä joskus tulevaisuudessa?



Eikö Helsingin ongelma nimenomaan ole se, että pien- ja omakotitalotontteja ei ole tarpeeksi tarjolla? Käsittääkseni tästä syystä Helsinki menettää ns. "hyvät" veronmaksajat Espooseen ja Kauniaisiin.
r2d2

Posts: 286

#777 • • r2d2 Droid from Naboo

ville, 7.8.2006 15:09:
---
r2d2, 5.8.2006 23:34:
Ei tässä mitään mollata, todetaan vaan mikä on tilanteen laita. Espoossa ei toteuteta maapolitiikkaa niillä keinoilla mihin laki antaisi mahdollisuuden. Toki uusia alueita kaavoitetaan ja valmistuu, mutta se ei ole maapolitiikkaa vaan kaavoitusta. Mihinkä tietoni perustuu? Olen käynyt keskusteluja aiheesta useamman espoolaisen, helsinkiläisen ja vantaalaisen kunnallispolitiikon, muutaman kansanedustajan, ministerin, Ympäristöministeriön virkamiesten, VTT:n yhdyskuntatekniikan labran kanssa jne. ja lukenut aiheesta melkoisesti viimeisten 10-15 vuoden aikana. Riittääkö?

---
No oli kyllä kattava paketti, kiitos siitä :)

Mutta sanotaan näin, että tavallaisen pulliaisen kohdalta vaikuttaa hiukan kummalta, että Helsinki muka harjoittaisi poliittiikkaa ja Espoo taas ei kun:

- Helsingin väkiluku vähenee, Espoossa kasvaa
- Espoon asunnot maksaa sijantiin nähden varsin kohtuullisesti
- Espoo tarjoaa vuositasolla keskiarvolla mitattuna ihan kohtaisesti pientalotontteja

Ehkä Helsingin politiikan tulokset on nähtävissä joskus tulevaisuudessa?


Espoon politiikka on vain kovin erilaista. Espoon historiassa oikeistolaisilla maanomistajilla on kenties ollut vähän liikaa valtaa. Maatahan siellä on vielä runsaasti, mutta hinnoista ei päästä sopuun. Kuopiossa kaavoittajat aina hymistelevät kun saavat suunnitella pääasiassa sitä mitä haluavat, välittämättä maaoloista. Näin siksi, että maat on ostettu jo 80-90 luvun puolella kaupungille. Helsingin ongelmat eivät enää kovin helposti parane, koska ei siellä enää ole kovinkaan paljoa rakennuskelpoista maata.

R2D2
ville

Posts: 3,780

#778 • • ville olen oikeasti ujo

r2d2, 8.8.2006 01:39:
Espoon politiikka on vain kovin erilaista. Espoon historiassa oikeistolaisilla maanomistajilla on kenties ollut vähän liikaa valtaa. Maatahan siellä on vielä runsaasti, mutta hinnoista ei päästä sopuun. Kuopiossa kaavoittajat aina hymistelevät kun saavat suunnitella pääasiassa sitä mitä haluavat, välittämättä maaoloista. Näin siksi, että maat on ostettu jo 80-90 luvun puolella kaupungille. Helsingin ongelmat eivät enää kovin helposti parane, koska ei siellä enää ole kovinkaan paljoa rakennuskelpoista maata.



Äsken sä puhuit siitä, miten Helsinki harrastaa pitkän linjan poltiikkaa ja Espoo ei. Seuraavaksi kun sanon, että Espoolla maata tulee kuitenkin myyntiin esim. pientaloja varten, toisin kuin Helsingissä väität, että Helsingissä maata ei ole.

Onhan se tietysti totta, että Helsinki on rakennettu selkeästi tiiviimmäksi kuin Espoo. Mutta siltikin: Jos Helsinki harrastaisi maapolitiikkaa, kuten sinä väität, tuota maata oikeasti olisi vielä rakennettavaksi. On meinaan heikkoa ollut politiikan harrastaminen jos metsää on 5000 hehtaaria ja taloja ei saa rakentaa...

Mitä maiden pakkolunastukseen tulee, niin imo se on keino, jota ei tule kovin usein käyttää. Suurempia asuinaluita tehtäessä, kuten esim histaa tai suurpeltoa kaavoitettaessa myös Espoo osaa käyttää määräysvaltaansa sopivissa määrin. Mutta sen sijaan yksittäiset tontin jo asuttujen alueiden sisällä ovat usein sijoitusmaata ja siten niihin ei tulisi kajota esimerkiksi sen takia, että maan hinnan nousu saataisiin laskettua 10% vuositasolta 5%:iin. Lopulta yksittäisten tonttien kohdalla puhutaan kuitenkin hyvin hyvin marginaalitarpeista...
r2d2

Posts: 286

#779 • • r2d2 Droid from Naboo

ville, 8.8.2006 09:18:
---
r2d2, 8.8.2006 01:39:
Espoon politiikka on vain kovin erilaista. Espoon historiassa oikeistolaisilla maanomistajilla on kenties ollut vähän liikaa valtaa. Maatahan siellä on vielä runsaasti, mutta hinnoista ei päästä sopuun. Kuopiossa kaavoittajat aina hymistelevät kun saavat suunnitella pääasiassa sitä mitä haluavat, välittämättä maaoloista. Näin siksi, että maat on ostettu jo 80-90 luvun puolella kaupungille. Helsingin ongelmat eivät enää kovin helposti parane, koska ei siellä enää ole kovinkaan paljoa rakennuskelpoista maata.
---
Äsken sä puhuit siitä, miten Helsinki harrastaa pitkän linjan poltiikkaa ja Espoo ei. Seuraavaksi kun sanon, että Espoolla maata tulee kuitenkin myyntiin esim. pientaloja varten, toisin kuin Helsingissä väität, että Helsingissä maata ei ole.

Onhan se tietysti totta, että Helsinki on rakennettu selkeästi tiiviimmäksi kuin Espoo. Mutta siltikin: Jos Helsinki harrastaisi maapolitiikkaa, kuten sinä väität, tuota maata oikeasti olisi vielä rakennettavaksi. On meinaan heikkoa ollut politiikan harrastaminen jos metsää on 5000 hehtaaria ja taloja ei saa rakentaa...

Mitä maiden pakkolunastukseen tulee, niin imo se on keino, jota ei tule kovin usein käyttää. Suurempia asuinaluita tehtäessä, kuten esim histaa tai suurpeltoa kaavoitettaessa myös Espoo osaa käyttää määräysvaltaansa sopivissa määrin. Mutta sen sijaan yksittäiset tontin jo asuttujen alueiden sisällä ovat usein sijoitusmaata ja siten niihin ei tulisi kajota esimerkiksi sen takia, että maan hinnan nousu saataisiin laskettua 10% vuositasolta 5%:iin. Lopulta yksittäisten tonttien kohdalla puhutaan kuitenkin hyvin hyvin marginaalitarpeista...


T,

Niin Espoolla olisi mahdollisuus harrastaa sitä pitkän linjan politiikkaa kun maata on ja on ollut, mutta sitä ei ole tehty, koska ei ole haluttu hankkia pitkäjänteisellä politiikalla maata 10 vuotta etukäteen vaan hankitaan tai yritetään vasta sitten kun aluetta kaavoitetaan. Tässä pitäisi nähdä nyt olennaisena pointsina se, että jos kunta ostaa kaavoittamatonta metsä- tai peltomaata reilusti ennen kuin alue on kaavoitettu niin se saa sen huomattavasti halvemmalla (=hukkamaan) hintaan kuin, että se ostaisi saman maan just ennen tai laittaisi rakennusliikkeen ostamaan maan just ennen kuin sille aletaan kaavoittamaan. Hinta on moninkymmenkertainen, ehkä enemmänkin.

Tämä on maan ansiotonta arvonnousua ja tämä on maapolitiikan olennaisin kohta eli kuinka halpaa maata saadaan kaavoitusta eli asuntoja varten. Tällä tavalla saadaan halpoja asuntoja ja toisaalta kaavoituksessa hyödytään siitä, että saadaan piirrettyjä yhtenäisiä ja isoja alueita täysin kaavoittajan kynästä. Se, että maa joskus loppuu on eri asia - maahan ei kuitenkaan lisäänny, olkoon se sitten yksityisen tai kunnan omistuksessa. Nyt ollaan Espoossa edes kaavoitussopimuksien kautta saatu maan aiheettomasta arvonnoususta tulevaa hintaa tulemaan edes vähän kaupungille. Helsinkillä tilanne on erilainen, siellä on maata hankittu pitkäjänteisesti ja saatu näin myös sosiaalisia asumismuotoja, jotka Espoossa on melko vähäisiä.

Hyvällä kaavoituksella voidaan toki tehdä tiivistä ja viihtyisää aluetta ja toki se säästää myös maa-alaa isommassa mittakaavassa. Eniten se antaa vain enemmän mahdollisuuksia esimerkiksi joukkoliikenteen, koulun, päiväkodin ja muiden lähipalveluiden muotoutumiselle. Toki tässäkin on Espoolla ja Helsingillä eroja puhumattakaan vaikka Kuopiosta. Täällä olennaisena asiana on ollut se, että Kuopion on lähes saari joka on rajoittanut kaavoituksen pitkien viivojen vetämistä. Sinänsä tämä on hyvä asia, koska Kuopio tuskin tuntuu kenestäkään kuitenkaan ahtaalta ja toisaalta kaupungin kokoon nähden )yli 90 000 asukasta) joukkoliikenne pelaa täällä huomattavasti paremmin. Kuopion yhdyskuntarakenne on 84000 asukkaan kohdalla maan tiiveimpiä ja asukastiheys joillain alueilla samaa luokkaa kuin Helsingissä.

Helsingillä on metsää yli 10000 hehtaaria, mutta osa siitä Sipoossa ja Nuuksiossa eli Espoon puolella. On kuitenkin hyvä muistaa, että ihan jokaista metsäpalaa ei tarvitse helsinkiläistenkään hakata tai kaavoittaa asunnoiksi. Tästä toivottavasti ollaan yhtä mieltä eli esimerkiksi Keskuspuisto on iso osa tuosta 10000 hehtaarista. Hyvä muistaa, että Ville mainitsemasi 5000ha on vain 7km*7km alue. Helsingin saarissakin on tuosta 5000 tai 10000 hehtaarista melkoinen määrä. Kuopiolla on muuten metsää 8500 hehtaaria, mutta siitä osa muiden kuntien alueilla.

Pakkolunastus ei ole mikään ensisijainen keino, mutta esimerkiksi etuosto-oikeus on. Siinähän yksityisen myydessä yksityiselle maata kaupunki voi ostaa maan siihen samaan hintaan kuin mitä siitä ollaan maksamassa. Tällä tavalla on useissa kaupungeissa esimerkiksi varmistettu jokaiselle kaupunkilaiselle rantamaisemia, rantautumispaikkoja ja kaavoitettavaa maata yms. Se mitä kaupungin tulee minusta tehdä on tarjota hyvää kaavoitusta ja kohtuullisen halpoja asuntoja ja tätä toteutetaan markkinataloudessa niin, että kaupungilla on kaavoitukseen soveltuvaa rakennuskelpoista maata reilusti yli sen hetkisen tarpeen. Pääsääntöisesti pitää kaavoittaa vain kaupungin omistamalle maalle. Tämä estää myös maapolitiikalla keinottelun. Minusta on ihan turha esimerkiksi kuntapolitiikassa miettiä saako joku sijoittaja tuottoa maallensa, kun se ei kuitenkaan ole 99% kaupunkilaisten intressien mukaista.
Uusien asuntoalueiden rakentaminen ei muutenkaan ole mitään halpaa. Minusta on parempi pyllistää yksittäisille maanomistajille kuin kaikille kaupunkilaisille.

Toki Helsingissä hintataso (=taloudellinen kannattavuus) estää joidenkin alueiden kaavoittamisen ja tämän vuoksi rinnalle vaaditaan muitakin keinoja esimerkiksi "asuntopulan" hillitsemiseksi. Tässä pitäisi kirjoittaa kymmeniä ellei satoja sivuja, koska tähän sekoittaa niin monet asiat. Yksi on esimerkiksi eri alueiden haluttavuus eli minne rakennusliikkeet lähtee tietyllä hetkellä rakentamaan, onko maata ja minkälaista maata on jne. Helsingissä on vielä maata, mutta ei sellaista jolle halutaan rakentaa rakennusliikkeiden toimesta. :) Joo, nyt taidan lopettaa. Olen joskus pitänyt 20 tuntia luentoa aiheesta ja tuntui, että ei tää nyt oikein... *nauru*

R2D2
hrdkvr

Posts: 3,929

#780 • • hrdkvr KURGO
tulipa kävästyä asuntomessuillakin.. ei jäänyt sit mitään käteen :(

kaikista eniten järkytti nuorisosäätiön tylsät 90 luvulta lähtien samassa mallissa olleet kerrostaloasunnot. olisivat jättäneet sit näyttämättä jos on niin tylsiä! parasta olla sit asukeillensa halpoja!

isot asunnot oli jotkut ihan jees, mutta monia vaivasi kompleksi, pienet makuuhuoneet + paljon hukkatilaa muualla. hyvä esimerkki oli se iso talo sillä hakepihalla.. kämpässä oli joku 3-4 olohuonetta/loungea, mut sit yläkerrassa vaan 2 pientä makuuhuonetta..sick!

isoista kämpistä löytyi kyllä myös ihan oikeaa hintalaatusuhdettakin. oli pari kämppää omalla saunarakennuksella ja isolla pihalla ja maksoi vaan vähän yli 200 000e.. props!

sisustuksellisesti siellä oli pari kivaa kämppää muutama ok ja monta rumaa :D

se mihin oma silmä kaikesta eniten kiintyi oli keskieurooppalaiseen malliin toteutetut kapea ja korkea rakentaminen.. siinä alussa oli 1 kiva taloyhtiö tällaisia taloja.. asunnot tais olla kapeita 4 kerroksisia kämppiä jotka kuitenkin jakoivat saman katon ainakin 3 kerroksessa.. olisin voinut melkeen vaihtaa kämppäni siihen 70m2 (180 000) jos se olis ollu jossain lähempänä..esim kauniaisissa. ainut vaan että sinne turhaan ängetty takkakin oli vielä kaiken lisäksi ihan liian suuri ja väärässä paikassa..

jesh eli summana pitää sanoo et kyl taas koitetaa säästellä niissä kustannuksissa ja koitetaan taas pistää samaa vanhaa, mutta muutamat jotka ovat viitsineet panostaa tekevät sen kyllä tyylillä. onneks ei maksettu lipuista :D

--
-keep it hard-