ville, 5.8.2006 16:59:
---
r2d2, 5.8.2006 03:08:
Espoossa suurin syy on munattomat poliikot. Jos valtuuston hyväksymään maapoliittisen ohjelmaan ja talousarviokirjaan kirjattaisiin, että "kaupungin alkaa harjoittamaan pitkäjänteistä maapolitiikkaa ja käyttää etuosto-oikeuttaa hyväkseen kaikissa ranta-alueissa ja asuntotuotantoon kaavoitettavissa alueissa, niin Espoosta tulisi tonttimaata ihan hyvin. Kunnilla on kaavoitusmonopoli!
Toinen on tietty kiinteistövero eli kaavoitetusta, mutta rakentamattomasta maasta voidaan määrä korkeampia kiinteistöveroja. Onko Espoossa näin tehty? Suomen maapolitiikassa on tarjolla kaikki keinot, ei Norja tee tässä mitään poikkeusta.
R2D2
---
Mihin perustuu sun Espoon mollaaminen? Espoon väkiluku kasvaa kovaa vauhtia ja uusia pientaloalueita kaavoitetaan jatkuvasti. Juuri valmistui kauklahti, ensivuonna alkaa suurpelto ja sitten hista. Jos nämä eivät ole maapoliittista ohjelmaa niin mitkä?
Ei tässä mitään mollata, todetaan vaan mikä on tilanteen laita. Espoossa ei toteuteta maapolitiikkaa niillä keinoilla mihin laki antaisi mahdollisuuden. Toki uusia alueita kaavoitetaan ja valmistuu, mutta se ei ole maapolitiikkaa vaan kaavoitusta. Mihinkä tietoni perustuu? Olen käynyt keskusteluja aiheesta useamman espoolaisen, helsinkiläisen ja vantaalaisen kunnallispolitiikon, muutaman kansanedustajan, ministerin, Ympäristöministeriön virkamiesten, VTT:n yhdyskuntatekniikan labran kanssa jne. ja lukenut aiheesta melkoisesti viimeisten 10-15 vuoden aikana. Riittääkö?
Tässä on Kuntaliiton selvitystä aiheesta viime vuosikymmeneltä. Antaa vähän historiakuvaa.
Kyllähän tässä todetaan asia hyvin selkeästi:
www.kunnat.net/attachment.asp?path=1;29;145;30546;38442;25193;36826;38934;38938
"Nopea väestö- ja talouskasvu lisää tonttimaan kysyntää Espoossa. Pientalotuotannolle on hyvät edellytykset yksityisen tonttivarannon puolesta, mikäli kaavoitetut tontit saadaan käyttöön.
Sen sijaan kaavoitettu kerrostalotonttivaranto asemakaavoissa on pieni. Tästä johtuen kaupungissa on vaikeuksia tyydyttää kerrostalotonttien tarvetta. Kaupungin markkinaosuus oli vuonna 1996 asuntotonttimarkkinoilla alle 30 % ja työpaikkatonttimarkkinoilla reilut 30 %. Omakotitonttien kysyntä ylittää monin kerroin kaupungin kyvyn tarjota tontteja markkinoille. Kerrostalorakentaminen on pääosin sopimusalueiden varassa. Työpaikkarakentaminen edellyttää tukeutumista yksityiseen tonttivarantoon.
Kaupungin strategisia tavoitteita edistetään maanhankinnan tehostamisella. Yksityisessä omistuksessa olevia
tontteja aktivoidaan markkinoille, elinkeinostrategiaa edistäviä raakamaa alueita hankitaan uusilta yhdyskuntarakentamiseen soveltuvilta alueilta varsinkin ns. Otaniemi Kehä II vyöhykkeeltä. Omaa maanhankintaa täydennetään sopimustoiminnalla. Oman asuntotuotannon edellytykset varmistetaan ostamalla tarvittaessa kaavoitettuja tontteja. Kilpailukykyistä asuinympäristöä luodaan suuntaamalla puisto ja virkistysalueiden hankintoja keskuspuistoon ja merenranta-alueille.. Kaupungin lakisääteiset puistojen ja muiden yleisten alueiden hankintavelvoitteet ovat tällä hetkellä noin 28,59 miljoonaa euroa.
Maapolitiikassa nojaudutaan vapaaehtoisiin keinoihin. Lunastusta ja etuostoa käytetään tarvittaessa strategisten maanhankintojen toteuttamiseksi. Tontteja luovutetaan sekä myymällä että vuokraamalla. Tontit hinnoitellaan käyvän hinnan periaatteella. Työpaikkatonttien vuokrauksessa pyritään nykyistä lyhyempien vuokrasopimuksiin. Pääliikenneväylien varteen kaavoitettavat työpaikkatontit luovutetaan pääosin vuokraamalla, jotta mahdollinen käyttötarkoituksen muutoksen toteutuva maan arvonnousu säilytetään kaupungilla.
Otetaas toinen linkki:
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1&jarj=4&lehti=306&artikkeli=8587
"Ennätyshidasta kaavoitusta
Espoo on Suomen nopeimmin kasvava kaupunki. Viime vuonna väkimäärä lisääntyi yli 4000 henkilöllä, josta yli puolet oli luontaista väestönkasvua.
Espoon maista on yksityisomistuksessa lähes 80 prosenttia.
Politiikka estää pakkolunastukset, joten
kaupungin maapolitiikka nojaa yksityisten maiden kaavoitukseen. Loukon mukaan maankäyttösopimukset ovat osoittautuneet toimivaksi ratkaisuksi. Kaupunki leikkaa osan kaavoituksen tuomasta maan arvon noususta ja rahoittaa näillä tuloilla kunnallistekniikan tekemisen ja myös palvelurakentamista.
Silti maanomistaja saa kovan hinnan maastaan.
Uusi Suurpellon alue on hyvä esimerkki maankäyttösopimuksesta. Maata omistavat kolme kuolinpesää suostuvat kovan väännön jälkeen maksamaan kaupungille 240 euroa kerrosneliöstä. Loukon mukaan asuntorakentamisen arvo on vähintään 600 euroa neliölle, joten myyjätkin saavat osansa. Kaupungin saama yhteissumma nousee noin 200 miljoonaan euroon.
Loukon mukaan Espoolla on maailmanennätys asemakaavoituksen hitaudessa ja byrokraattisuudessa. Prosessiin on lisätty omaehtoisia käsittelyvaiheita ja poliitikoilla on huomattavasti aktiivisempi ote virkamieskunnan ohjaamiseen kuin naapurikaupungissa Helsingissä.
Minusta tilannetta kuvaa konkreettisesti se, että kaavoitusohjelmassa vuosille 2005-2009 todetaan maapoliittisesta ohjelmasta, että se on hyväksytty vuonna 1998:
"Maapoliittinen ohjelma: Kaupunginvaltuusto on 30.3.1998 hyväksynyt maapoliittisen ohjelman, joka sisältää toimenpiteet maapolitiikan lähivuosien toiminnan ohjeeksi."
Espoon talousarviosta asiasta sanotaan näin:
"Toimenpiteinä tarvitaan pientalotuotannon ja muun asuntotuotannon edellytysten kehittämistä, maapolitiikan
täsmentämistä sekä maankäyttö- ja rakennuslain mahdollisuuksien hyödyntämistä." eli virkamiehet kyllä tietää mitä pitäisi tehdä, mutta osa poliitikoista ei halua tehdä, eivät ymmärrä tehdä tai heidän kaverinsa ei halua heidän tekevän.
Ongelmahan lähtee siitä, että kun ei ole tarpeeksi aikaisin varautunut, niin paskat housussa on ikävä olla jopa vessassa. Jos Espoo olisi alkanut kuvitella kasvavansa esimerkiksi vuonna 1985, niin tällaista tilannetta ei olisi. Nyt maapolitiikan tekeminen maksaa, mutta silti sitä pitäisi alkaa tekemään. Maapolitiikan ensimmäinen lähtökohta on se, että kaavoituksen kohteeksi kuviteltavat maa-alueet hankitaan kaupungin omistukseen 10-15 vuotta ennen kuin niitä aletaan edes kaavoittamaan.
Tässä muutama kommentti todella nopeasti. Nyt kaupungille nauttimaan kesästä!
R2D2