Mikä sinua kaduttaa..?

harmittanu ja kaduttanu monetkin asiat mitä oon tehnyt, mut oon huomannu että jos niitä ikäviä asioita ei ois tapahtunut, niin sillon joitain tosi kivoja juttuja ei ois myöskään välttämättä tapahtunu..
joten, en tavallaan kadu mitään.

kännisekoilut on sellasia kyllä, että niitä häpeän ja kovasti.... kyllä aikuisen naisen pitäis osata jo käyttäytyy ja ottaa vaan kohtuudella...

Kadun olevani liian kiltti

En kadu. Jälkikäteen on turha murehtia jo tehtyjä asioita, niistä vain kannattaa ottaa opikseen ja löytää ne positiiviset asiat mihin ne ovat johtaneet. On toki asioita, joita olisi voinut jättää tekemättä, mutta veikkaisin olevani aika erilainen tyttö kuin nyt jos olisin jotain jättänyt tekemättä elämässäni.

En kai mitään erityistä? ...Ehkä joku tehty harmittaa, mutta en kadu oikeastaan mitään vaan yritän vaan elää sen kanssa mitä oon menny tekemään. Voisin sentään melkeen katua sitä, että en aikoinani elänyt ns. itselleni vaan annoin ihmisten pompottaa edes takaisin enkä osannut pitää puoliani tai sanoa "ei" silloin kun olisi pitänyt. No ehkä nää kokemukset on vaan vahvistaneet mua ja luoneet paremman itsetietoisuuden

Olisiko jotenkin luonnollista katua jotain tekemiään asioita?

Ei mikään! Ilman niitä juttuja mitä on joskus tehny ei välttämättä olis nyt tässä ja tällasessa tilanteessa ku oon nyt. Ja eihän katuminen ees hyödytä mitään? Mitä sitä turhaan murehtii menneitä.

Kaduttaahan mua vaikka mikä. Etenkin teini-iästä löytyy oikein herkullisia hetkiä jotka kyllä ois voinu jättää tekemättä Se, että siihen suhtautuu oppimisen näkökulmasta, auttaa tietenkin...

Kate:
Tällä hetkellä kadun parisuhdettani ja sitä, että olen kuluttanut kolmisen vuotta sen ylläpitoon...mutta se siitä.

Samat sanat.. 3 vuotta oli, ja meni...... Myös sitä, että olen häröillyt liian vähän viimeisen puolen vuoden aikana.
Kadun myös paljon muutakin, mutta ei siitä sen enempää.....

Kadun yleensäkin jos tulee riitaa tms.. koska niissä tulee aina sanottua toiselle sellasta mitä ei haluis/sais tai ei missään nimessä tarkoita. No tänää sitten väsyneenä tiuskin ja huusin mulle rakkaalle ihmiselle. Kadun ja kovasti

Kadun, etten ole oppinut tarpeeksi tekemistäni virheistä, jotka kaduttavat. Ehkä iän karttuessa omaksumiskykykin paranee...

just nyt kaduttaa eniten se et tuli ajettua ylinopeutta.. toisaalta taas helpottaa se ettei sitä tullu ajettua ihan älyttömästi, koska sit olis voinu henki lähteä..

tällä hetkellä en kyllä taida kadua yhtään mitään. tai siis, ei ole sellainen olo. mietin pitkään että hitto, mikä mua kaduttaa (on niitä asioita toki mutta ei tule mieleen), ehkä multa puuttuu myös vastuuntunnon lisäks katumus, hmm. *pohdiskel*

se että uskon ihmisistä liikoja..

TuTTi-:
pah menneitä on turha katua täysil eteenpäi vaa

täysii eteenpäin... menneet tyssää jossain vaiheessa sen vauhdin jos niitä ei käsittele... aika törkeetä yrittää ottaa varaslähö.... Kaduttaa et tuhlasin mun rahat turhaan.. ne oli tarkoitettu joululahjoihin...

Joo, mä kadun ehkä eniten sitä et noin viis vuotta sitte mä vaan kävelin sen skootterin ohi. Tutut tietää mitä tarkotan, muut saa vaan arvailla

Takavuosina tehdyt töppäilyt ja niitä on paljon....
Nykyään en enää onnex töppäile,varmaan ikä alkaa painaa tms

Viime keskiviikko

se että synnyin

osama:
se että synnyin

höpöhöpö. ei kukaan tollasta kadu, vaikk monasti tolta saattaa tuntuakkii

Avernian:
---
*jimmbou:
höpöhöpö. ei kukaan tollasta kadu, vaikk monasti tolta saattaa tuntuakkii

---


Eikö se, että tuntee katuvansa jotain ole sitten oikeaa katumista, vai?

Ja aikasta ärsyttävää sanoa toiselle ettei se oikeasti tunne jotain mitä sanoo tuntevansa.

pitää ihmismielen olla aika turmeltunu jos katuu omaa syntymäänsä. ei ne tuntemukset määrittele aina kaikkea,jos ymmärrät mitä tarkotan. mutta, jos näin kuitenkin mielessään ajattelee, niin ei ollut tarkoitus ärsyttää tai loukata tai mitään muutakaan...

Oma tyhmyys.