kuilu:
---
Epailija:
Minkä universaalin postulaatin mukaan muka?
---
Jos se olisi postuloitu universaalisti päteväksi, niin se opetettaisiin jollain luonnontieteitten tunnilla. Vaadit siis mua todistamaan jotain, mikä johtaisi esim siihen, että oikeutta voitaisiin mitata.
En vaadi, vaan kyseessä on ovelasti muodostettu "ja pihkat"-lausahdus.
Ja toisaalla väität, ettei moisia eettisiä ja moraalisia postulaatteja ole olemassa?
Aivan.
Eli imo. Pragmaattisesti voin sellasen postulaatin sinulle antaa vaikka heti: murha on väärin.
Semanttisesti... menee viel jonkin aikaa, luulisin. Tiedän kyl jo vastauksen, mutten pysty vielä semanttisesti perustelemaan: eläminen on elämisen arvoista.
Mutta kun murha ei ole an sich väärin. Eikä eläminen ole elämisen arvoista an sich. Tuo teko ja tuo asia saavat arvotuksensa vasta sen mukaan miten minä, subjekti, koen asiat.
---
Koska mikään oikeus ei itsessään ole toista arvokkaampi, vaan arvojärjestys määräytyy sen mukaan, mitä kukin oikeus kullekin yksilölle edustaa, rajoittaisi laisumasi kaikki oikeudet koskemaan vain subjektia.
---
Oletko tuntenut koskaan nk omantunnon pistoa? Ku toi on aika sosiopaattinen näkemys..?
Olen, mutta omantunnon pistos onkin vain tunne, joka juontaa todennäköisesti juurensa varhaislapsuudessa saatuun kasvatukseen ja kaikkiin muihin tekijöihin, joiden mukaan minä koen jotkut asiat väärinä ja toiset oikeina. En tiedä termin sosiopaatti täsmällistä määrittelyä, mutta kuulostaa siltä kuin sosiopaatti ei eläisi tällaisten keinotekoisten kahleiden sitomana, vaan näkisi maailman sellaisena kuin se itse asiassa on - vailla oikeaa tahi väärää.
Se, että oikeus elää, ON arvokkaampi, kuin esim oikeus pelata pleikkaria, ei johdu siitä, että minä ajattelen niin, tai että edes kaikki ajattelisivat niin.
Ah, mutta kun se ei ole. Eipäs.
Elämällä on vain välinearvoa, ihan kuten pleikkarin pelaamisellakin. Keskimäärin elämällä on tuota välinearvoa kullekin enemmän kuin jälkimmäisellä, joten sen takia elämää voidaan yleisesti pitää ihmisille arvokkaampana kuin pleikkarin peluuta. Etenkin kun ilman elämää ei voi pelata pleikkaria.
---
Samaa kaavaa noudattaen voitaisiin sanoa, että oikeus elää pätee vain suhteessa yksilöön itseensä, ei muihin - ja mihin se sitten johtaa?
---
Kerro toki?
Tässä täytyy lainata erästä rinnakkaisryhmäläistäni lukioajoilta: Minä kysyn, vaan en vastaa. Kyseessä ei siis ollut retorinen kysymys, koska en itsekään ihan suoralta kädeltä osaa tuohon vastata.
---
Ei niin, että minä hirveästi välittäisin, vaikka oikeudet rajattaisiin suhteessa yksilöihin, sillä yksilö - ei vain ihminen yleisesti - on pohjimmiltaan kaiken mitta.
---
Omassa maailmassaan.
Now really, mitä muita maailmoja niitä muka on? Todistetusti.
---
Jos minusta olisi oikeutettua harrastaa riistokapitalismia, niin silloin sellainen toiminta olisi minulta ja minusta oikeutettua.
---
:) Se olisi tuolloin asia, mistä olisit varma. Mutta se ei tarkoita että se olisi oikeutettua, ei semanttisella puhumattakaan universaalilla tasolla.
Olisi se minun omassa maailmassani ja... Mutta toki se olisi täysin mielivaltainen oikeus, ei maailman itsensä ominaisuus.
---
Mistä ne kaikkia koskevat oikeudet sitten tulevat?
---
Kerro sinä mistä ne tulevat sinulle? Jos vaikka samasta luukusta?
Esim oikeus harrastaa seksiä (joskus reunaehdoin) on mielestäsi universaali oikeus, mistä sait sen?
En minä ole sitä mistään saanut. Se vain tuli mieleen, koska se on ollut esillä esimerkiksi prostituutiokeskustelussa. Ihmisillä on oikeus harrastaa seksiä ja sitä myöten pitäisi olla oikeus prostituutioon jne. (jopa vammaisilla on oikeus saada seksiä ja sitä myöten annettiin ymmärtää, että olisi valtion velvollisuus antaa ihmisten huorata itseään). Minusta minulla on se, mutta en ole sitä mieltä, että kaikilla välttämättä olisi, koska joku saattaa valita toisin.
Nyt menee tosin vähän hankalaksi, koska en ole sitä mieltä, että universaaleja kaikkia koskevia oikeuksia olisi ollenkaan olemassa. Sen sijaan olen sitä mieltä, että yksilön itselleen antamat oikeudet ovat hänelle universaaleja eli pätevät kaikkiin muihinkin.
---
Luontoäitikö ne meille antaa? Pihkat sanon minä.
---
Samoin! Eli..?
Omaa keksintöä. Vähän kuten käsite "the sanctity of life".
En usko prosessin olleen tuon kaltainen, ett joku olisi vain sattunut ajattelemaan, että voi vitsi, ku.... Sille on ollut jokin syy, jokin on johtanut siihen tilanteeseen, että se ajatus on juolahtanut mieleen.
No se oli karkeistus. Olet kyllä ihan oikeassa, että jokin tilanne on todennäköisesti ajanut ajattelemaan noin, mistä taas voitaisiin hypätä aasinsillalla myös mielen tietynlaiseen determinismiin ja vapaan tahdon puutteeseen.
Hmmm.. ootko sattumoisin skepsiksen jäseniä? ;) (täs se modaliteetti judanssi)
En ole jäsen, mutta olen keskustellut skepsiksen palstalla aikoinaan enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Läheltä kuitenkin liippasi, olen harkinnut jäsenyyttä.
---
Esimerkiksi yksilölle on yleisesti ottaen annettu oikeus harrastaa seksiä (tietyin reunaehdoin),
---
lol
Hyvä juttu sinänsä. Mutta nyt siis oikeus tuleekin jostain annettuna, mistä se kaikkia koskeva universaali oikeus tuli? Aiemmin sanoit, siis tässä samassa postissa, ettei niitä tule mistään?
;)
Tosiaan. Tässä nyt puhun ihmisen itselleen antamasta oikeudesta. Monet ihmiset tuntuvat antavan itselleen ja toisileen oikeuden harrastaa seksiä. Tai pitäisi varmaan sanoa, että ihmiset ottavat itselleen tämän oikeuden ja antavat muiden tehdä samoin (tietyin reunaehdoin). Ei se kuitenkaan kiveenhakattuna ole ollut.
---
mutta se ei silti velvoita ketään suostumaan partneriksi.
---
Mutta entäpä, jos kukaan ei suostuisi kenenkään partneriksi?
Aika synkkä tilanne. Jos joku ei päättäisi väkisin harjoittaa itselleen antamaansa oikeutta muiden mielipiteistä piittaamatta, niin ihmiskunta kuolisi pois suhteellisen pian. Mutta ei se oikeuden ja velvollisuuden suhdetta muuttaisi. Tosin voisihan joku ihmisryhmä sitten sanktioiden uhalla määrätä ihmisiä pariutumaan, mutta se olisi sitten asia erikseen.
---
En oikeastaan, vaan koen, että nykyinen lainsäädäntö takaa riittävän mukavat oltavat työntekijöille. Ainakin useimmille sellaisille.
---
Useimmille siis missä, Suomessa vai globaalisti? Kiina ilmiö jatkuu, siel o just menos massiiviset joukkopidätykset, ei o pelkoo duunarin lakkoiluista proletaarin paratiisissa.
Puhun Suomesta. Globaalia lainsäädäntöä tunnen vielä huonommin, joten olen toistaiseksi ihan hiljaa siitä.
Mitä jos esimerkiksi työsopimus on valheellinen?
No silloin tilanne on tietenkin eri.
---
Leap of faith... Noh, kyllä siitä varmaan siitäkin huolimatta saisi jotain irti.
---
Mul meni pitkää ennen ku opin pudottaa sen kristin siit uskosta, siis Kierkegaardin kohal. Et sä usko mihinkään?
Uskon toki. Uskon, että se maailma, minkä ympärilläni näen, vastaa... Ei kun uskon, että sillä ei ole minun kannaltani hirveästi väliä onko maailma an sich sama kuin maailma für uns. Elän jälkimmäisessä, en edellisessä. Lisäksi uskon, että tämän maailman toimintaa voidaan varsin toimivasti mallintaa, tutkia ja ennustaa luonnontieteiden voimin - uskon siis että maailma sellaisena kuin se meille ilmenee noudattaa ainakin makrotasolla tiettyjä lainalaisuuksia (mikrotasolla näyttäisi olevan pientä epämääräisyyttä). Nämä vaikka esimerkkinä.
Jumaluususkon suhteen olen agnostikko heti kun hypätään ihmisten uskonnoista pois abstraktille tasolle, muuten ateisti.