Lidl-kauppaketju: halvat tuotteet vs. laatu ja työläisten oikeudet

404 posts, 21 pages, 109,686 views

Epailija

Posts: 5,636

#281 • • Epailija Physicist, 2nd class.

jUSSi:
---
Epailija:
Mutta kun en kykene. En pysty määrittämään mitään yksittäistä olemassaolevaa asiaa niin, että voisin samalla määritellä sen luonteen. Minä olen olemassa, mutta en tiedä olenko itsemääräävä olento, vai vain jonkin toisen olennon käsinukke. Tai tietokoneohjelma, joka vain toteuttaa ohjelmointiaan. En tiedä. Minulla ei ole mitään keinoa selvittää oman itseni syvintä olemusta, sillä minua voidaan huijata. Se, että koen olevani olemassa kertoo, että olen olemassa jonkinlaisena olentona, eliönä tai kuvitelmana, mutta that´s it. Jotain muutakin todennäköisesti on, mutta mitä se todellisuudessa (an sich) on, en voi tietää. Siksi käytän sanaa ”jotain”.
---
Onko tässä mitään järkeä? Sinä et voi tietää mitään, mutta elämä on onneksi konkreettinen asia ja joudut väkisin uskomaan (l. olemaan varma) tiettyjä asioita vain voidaksesi elää järkevää elämää.



Korjaus: Elämä tuntuu konkreettiselta. En joudu väkisin uskomaan mitään. Valitsen tämän uskon, koska se tuntuu minusta järkevältä siinä mielessä, että vaikka maailma olisikin erilainen kuin minkälaisena sen havaitsen tai vaikka minä olisin erilainen kuin luulisin itseni olevan, niin eihän näillä asioilla ole minun kannaltani mitään käytännön merkitystä. En siis anna totaalisen epävarmuuden häiritä itseäni, vaan tyydyn näyttelemään osaani tässä näytelmässä ja ehkä ajoittain jopa (näin luulen) nauttimaan siitä.


Uskotko minua, jos sanon tämän olevan käteni? Jos et, olet ainakin minulle käytännössä arvoton (olet kielipelini, eli maailmankuvani ulkopuolella) ja pidän sinua mielipuolena. Elämästä katoaa mielekkyys ilman tiettyjä varmuuksia.



Uskon, mutta ei se missään nimessä ole loogisesti varmaa. Tässä voitaisiin mennä vaikka kuinka nippelitasolle tahansa. Voisimme alkaa pohtia käden määritelmää, sinuutta, minuutta, olevaisuuden olemusta jne. Ydinkohdat kuitenkin ovat, että sinulla ei ole keinoja todistaa minulle, että sinä tai kädeksi nimittämäsi osa sinusta olisi jotain todellisempaa kuin minun aistimukseni näistä asioista. Aistimusteni suhteen minua taas voidaan huijata, vaikka kuinka uskoisinkin voivani luottaa näihin aistimuksiini.

Elämässä ei ole varmuuksia. Elämässä ei ole mielekkyyttä. Millään ei ole mitään väliä - ei siis myöskään sillä, että millään ei ole mitään väliä. Turha siis käytännössä välittää tällaisesta teoreettisesta pohdiskelusta. Se ei minun aistimaani todellisuutta muuta miksikään ja juuri tuossa todellisuudessa minä koen eläväni siten kuin elän, sellaisena kuin elän. Mielestäni on kuitenkin pelkuruutta kieltää epävarmuus. Sille ei ole loogisia perusteita.

--
Life is complex - it has both real and imaginary parts. -Anonymous

Epailija

Posts: 5,636

#282 • • Epailija Physicist, 2nd class.

onomatopoeia:
Niin, mitä sitten? En tiedä mitkä ovat motiivisi tuon asian esille tuomisessasi on. Haluatko tuoda esille sen ongelman, että solipsismia ei voi kumota loogisesti vai oletko todella solipsisti? Se sotisi vastaan käsitystäsi luonnontieteestä. Jos se on vaan muistutus kaiken epävarmuudesta, niin hyväksyn sen, mutta jos motiivisi on jälkimmäinen, olen eri mieltä.
Solipsismi ei nimittäin tarjoa mitään uutta. Se vain monimutkaistaa asioita, joten sen kumoamiseen käytän Okkamin partaveistä. Väitän, että solipsismi sisältää realismin, mutta siihen on vain lisätty teoria unimaailmasta, jossa havainnoija on. Mitä hyötyä on unimaailmasta tai kuten esimerkissäsi käsinukkena olemisesta on? Ei mitään. Se vain monimutkaistaa selityksiä. Ulkoinen maaimankaikkeus on objektiivisesti olemassa ja se vaikuttaa meihin aistiemme kautta.



Solipsismi.

"Vain minä -oppi", näkemys jonka mukaan ensimmäisen persoonan näkökulma on jossain mielessä ensisijainen. Solipsismissa voidaan erottaa useita erilaisia muotoja, esimerkiksi: (a) tieto-opillinen solipsismi, jonka mukaan en voi varmasti tietää mistään muusta kuin omista sisäisistä mielentiloistani; (b) ontologinen solipsismi, jonka mukaan mitään muuta ei ole olemassakaan; ja (cl) metodologinen solipsisnii, joka ottaa filosofian tai jonkin erityistieteen (kuten psykologian) metodologiseksi lähtökohdaksi jonkinlaisen solipsistisen oletuksen tai näkökulman.
(http://www.valt.helsinki.fi/kfil/termit/solipsis.htm)

Tuon määritelmän mukaan lasken itseni lähinnä tieto-opilliseksi solipsistiksi, vaikka en voi mielestäni olla varma edes omista sisäisistä mielentiloistani. Ontologiseen solipsismiin en sinällään sorru, sillä minusta on harhaanjohtavaa sanoa, ettei mitään muuta olisi. Tai ainakin tällöin pitää ympäröivä - mahdollisesti harhaa oleva - maailma ja sen mahdollisesti representoima todellisuus laskea osaksi "minää". Ensisijaisesti olen tässä kuitenkin tuomassa esille käsitystä siitä, ettei solipsismia voi kumota loogisesti, mutta vaikka olenkin (ainakin osaksi) tieto-opillinen solipsisti, niin en näe ristiriitaa tämän ja käsitykseni luonnontieteestä kanssa. Solipsismi kertoo epävarmuudesta ja minä taas olen sanonut valitsevani uskon luonnontieteisiin ja ylipäätään siihen, että vain havaitsemallani todellisuudella on väliä - ei sillä onko se varmasti oikea vai ei. Uskoni kaikkeen ei siis vain ole ilman epävarmuutta, ilman erehtymisen mahdollisuutta. Voiko olla uskoa vain ilmanepäilystä?

Occamin partaveitsi
(engl. Occam's razor, Ockham's razor). Occamin partaveitsi on periaate, jonka mukaan ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen. Selityksistä tulee siis karsia kaikki ylimääräiset tekijät eli teorioiden tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia. Occamin partaveitsen mukaan kilpailevista, yhtä selitysvoimaisista teorioista tulisi valita kaikista yksinkertaisin.

Occamin partaveitsi on saanut nimensä filosofi Wilhelm Occamilaisen (n. 1285–1350) mukaan. Hän ilmaisi asian latinaksi: ”Non sunt multiplicanda entia praeter necessitatem”; asioita ei tule monimutkaistaa tarpeettomasti.
(http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/occamin_partaveitsi.html)

Occamin partaveitsi ei käy minään kumoamisargumenttina. Se on toimiva metodi, ei mikään looginen peruste solipsismin kumoamiselle. Se ei yksinkertaisesti todista mitään, vaan kertoo mikä todennäköisesti on järkevin tapa toimia. Esimerkiksi luonnontieteissä kyseinen metodi toimii varsin hyvin, mutta kun puhutaan todellisuuden todellisen luonteen määrittämisestä, niin siihen ei yksinkertaisesti ole keinoja. Occamin partaveitsen antaman idean mukaan kannattaa ehkä elää, mutta se ei kerro meile todellisuudesta yhtään mitään.

Siinä olen kyllä ihan samaa mieltä, ettei solipsismi ole kauhean hedelmällinen ajattelutapa. Se ei juurikaan tuota mitään konkreettista hyötyä. Mutta miksi sen pitäisi? Descartes on tullut tunnetuksi siitä, että hän löi todellisuuden pirstaksi filosofisella vasarallaan ja totuus on, ettei kukaan ole sitä sen jälkeen saanut korjattua. Eikä näillä näkymin saakaan. Olikoo se hyödyllistä? Ei oikeastaan. Loogista se sen sijaan mielestäni oli.

--
Life is complex - it has both real and imaginary parts. -Anonymous

jUSSi

Posts: 1,377

#283 • • Edited jUSSi äkäinen vanhus

Epailija:
Korjaus: Elämä tuntuu konkreettiselta. En joudu väkisin uskomaan mitään. Valitsen tämän uskon, koska se tuntuu minusta järkevältä siinä mielessä, että vaikka maailma olisikin erilainen kuin minkälaisena sen havaitsen tai vaikka minä olisin erilainen kuin luulisin itseni olevan, niin eihän näillä asioilla ole minun kannaltani mitään käytännön merkitystä. En siis anna totaalisen epävarmuuden häiritä itseäni, vaan tyydyn näyttelemään osaani tässä näytelmässä ja ehkä ajoittain jopa (näin luulen) nauttimaan siitä.



Hyvä!

Epailija:Uskon, mutta ei se missään nimessä ole loogisesti varmaa. Tässä voitaisiin mennä vaikka kuinka nippelitasolle tahansa. Voisimme alkaa pohtia käden määritelmää, sinuutta, minuutta, olevaisuuden olemusta jne. Ydinkohdat kuitenkin ovat, että sinulla ei ole keinoja todistaa minulle, että sinä tai kädeksi nimittämäsi osa sinusta olisi jotain todellisempaa kuin minun aistimukseni näistä asioista. Aistimusteni suhteen minua taas voidaan huijata, vaikka kuinka uskoisinkin voivani luottaa näihin aistimuksiini.



Tietenkään en voi todistaa sinulle mitään, mutta se ei ollut pointtini. Kts seuraava vastaus.

Epailija:Elämässä ei ole varmuuksia. Elämässä ei ole mielekkyyttä. Millään ei ole mitään väliä - ei siis myöskään sillä, että millään ei ole mitään väliä. Turha siis käytännössä välittää tällaisesta teoreettisesta pohdiskelusta. Se ei minun aistimaani todellisuutta muuta miksikään ja juuri tuossa todellisuudessa minä koen eläväni siten kuin elän, sellaisena kuin elän. Mielestäni on kuitenkin pelkuruutta kieltää epävarmuus. Sille ei ole loogisia perusteita.



En minä ole varmuutta penännyt, vaan sitä, että elääksesi joudut uskomaan tietyt premissit (saadut ja/tai opitut). Muuten missään ei ole mitään mieltä. Puhun nyt siis käytännön tasolla. Tahdoin vain sanoa, että kaiken epäily on tarpeetonta ja mielestäni täysin hyödytöntä. Kuten olet itsekkin todennut *vink*

Ja kyllä minun elämässäni on mieltä, minulle! Mielekkyyden puuttuminen elämästä kuulostaa lähinnä elämänhalunsa menettäneen ihmisen puheilta, kai sinä haluat elää?
Epailija

Posts: 5,636

#284 • • Epailija Physicist, 2nd class.

jUSSi:
Ja kyllä minun elämässäni on mieltä, minulle! Mielekkyyden puuttuminen elämästä kuulostaa lähinnä elämänhalunsa menettäneen ihmisen puheilta, kai sinä haluat elää?



Puhuin yleisesti ja objektiiviselta kannalta. Kyllä elämällä minulle on arvoa eli minä koen elämän mielekkääksi. Vastaus on siis kyllä, haluan elää, mutta en tiedä haluaisinko elää ikuisesti. *vink*

--
Life is complex - it has both real and imaginary parts. -Anonymous

K

Posts: 511

#285 • • K

Epailija:
Descartes on tullut tunnetuksi siitä, että hän löi todellisuuden pirstaksi filosofisella vasarallaan ja totuus on, ettei kukaan ole sitä sen jälkeen saanut korjattua.



Minun todellisuuteni on eheä ja kirkas. Kaikkea voi tosin epäillä, mutta ei välttämättä kannata. Jos tulet mulle sanomaan, että mä en muka voi olla varma, olenko sittenkin perhonen, joka vain näkee unta olevansa ihminen, pidän sua saivartelijana. Ja mä VOIN olla varma! Esimerkiks mä olen suomalainen mies- ilman epäilyksen häivää. Jos epäilisin vaikka sukupuoltani, mulla tuskin olis kaikki ihan hyvin. Enkä usko, että säkään kaikkea epäilet, vaikka väitätkin ajattelevas maailmaa todennäköisyyksinä. Jos et pidä kokemusta ja havainnointia validina metodina varman tiedon saamiseksi, minkä perusteella niitä todennäköisyyksiä lasketaan? Aivan, fiilispohjalta eli perstuntumalla! Jos mä istun sun kanssa pöydässä, ja sä sanot, ettet oo varma mun olemassaolosta, vaan pidät mua vaan äärimmäisen todennäköisenä, ootkin aika ihmeissäs, kun aletaan menemään syvemmälle siihen, mistä sä voit arvioida ensimmäisenkään asian todennäköisyyttä muulla perusteella, kuin että ”se tuntuu siltä”. Mä luulen, että sä kyllä olet varma itsesi ulkopuolisen maailman olemassaolosta, tai ainakin vielä joku päivä siitä varmistut. Tällä hetkellä et vain osaa perustella sitä varmuutta itseäsi tyydyttävällä tavalla.

Korjaus: Elämä tuntuu konkreettiselta. En joudu väkisin uskomaan mitään. Valitsen tämän uskon, koska se tuntuu minusta järkevältä siinä mielessä, että vaikka maailma olisikin erilainen kuin minkälaisena sen havaitsen tai vaikka minä olisin erilainen kuin luulisin itseni olevan, niin eihän näillä asioilla ole minun kannaltani mitään käytännön merkitystä.



Valitset uskon? Miten vahva tämä usko on? On eri asia uskoa niin lujasti, että voi sanoa olevansa varma jostain, kuin vain pitää jotain niin todennäköisenä, että ”lienee viisainta olettaa tämä seikka todeksi.” Ja millä on sinulle käytännön merkitystä? Tunteilla? Oletko koskaan varma tunteistasi?

Epailija:Elämässä ei ole varmuuksia. Elämässä ei ole mielekkyyttä. Millään ei ole mitään väliä - ei siis myöskään sillä, että millään ei ole mitään väliä. Turha siis käytännössä välittää tällaisesta teoreettisesta pohdiskelusta. Se ei minun aistimaani todellisuutta muuta miksikään ja juuri tuossa todellisuudessa minä koen eläväni siten kuin elän, sellaisena kuin elän. Mielestäni on kuitenkin pelkuruutta kieltää epävarmuus. Sille ei ole loogisia perusteita.



Elämässä on varmuuksia. Elämässä on mielekkyyttä. Ja varsinkin asioilla ON VÄLIÄ! Ja vaikka menisimme teoreettisissa pohdinnoissamme miten pitkälle tahansa, on niillä käytännön merkitystä. Ainakin minä elän ja toimin sen mukaan, miten maailman koen ja ymmärrän. Toiminta ratkaisee. Se, ettei ole loogisia perusteita kieltää epävarmuutta, kertoo enemmän logiikasta, kuin epävarmuudesta. Logiikka on vain kieli, se ei pysty kaikkeen. Se on vieläpä vähemmän ilmaisuvoimainen, kuin luonnolliset kielet.

Epailija:
---
jUSSi:
Ja kyllä minun elämässäni on mieltä, minulle! Mielekkyyden puuttuminen elämästä kuulostaa lähinnä elämänhalunsa menettäneen ihmisen puheilta, kai sinä haluat elää?
---

Puhuin yleisesti ja objektiiviselta kannalta. Kyllä elämällä minulle on arvoa eli minä koen elämän mielekkääksi. Vastaus on siis kyllä, haluan elää, mutta en tiedä haluaisinko elää ikuisesti.



Mitä järkeä on ottaa tämä ”yleinen, objektiivinen kanta” puhuttaessa siitä, onko millään mitään väliä? Eikö toi objektiivisuus pidä jo määritelmällisesti sisällään sen, että millään ei ole mitään väliä?

Mä tajuun sun pointtis, mut en pidä niitä oikein mielekkäinä. Aiotko lopun ikääs tuhlata voimias kaiken epailyyn?
onomatopoeia

Posts: 159

#286 • • onomatopoeia

Epailija:
Uskoni kaikkeen ei siis vain ole ilman epävarmuutta, ilman erehtymisen mahdollisuutta. Voiko olla uskoa vain ilmanepäilystä?


K:
Tällä hetkellä et vain osaa perustella sitä varmuutta itseäsi tyydyttävällä tavalla.


Avian. Veisin vielä pitemmälle ja sanoisin, että jos uskot luonnontieteisiin, niin silloin et usko epäilyysi sen varmuudesta. Sinä vain haluiaisit ajatella tieto-opillisen solipsismin mukaan, mutta (aikuisten) oikeesti et ajattele niin, koska sellainen maailmankuva ei selitä mitään.

Epailija:
Occamin partaveitsi ei käy minään kumoamisargumenttina. Se on toimiva metodi, ei mikään looginen peruste solipsismin kumoamiselle.


Niinhän minä sanoinkin. Occamin partaveitsi kumoaa solipsismin selityksenä ympäröivästä todellisuudesta, koska realismi selittää sen paremmin. Solipsismi siis joko sisältää realismin tai kieltää sen selityksen, jolloin realismin selitys sisältyy solipsismiin. (Tieto-opillinen) solipsismin kohtalokas vika ei paljastu, kun sen kimppuun hyökätään, vaan kun siihen suhtaudutaan sen omilla ehdoilla eli sitä pidetään maailman selityksenä.

K:
Logiikka on vain kieli, se ei pysty kaikkeen. Se on vieläpä vähemmän ilmaisuvoimainen, kuin luonnolliset kielet.


Epailija ei kuitenkaan epäile logiikkaa vaan oikeuttaa sillä epäilyksensä ympäröivästä maailmasta. Logiikkaa ei voi kuitenkaan perustella loogisesti. Ilman oletuksia logiikka voi todistaa vain tautologioita ja ne eivät tunnetusti johda mihinkään. On siis parempi käyttää selityksiä teorioiden oikeutukseen, kuin jättää logiikan ongelmien takia teoriat käyttämättä.

Epailija:
Siinä olen kyllä ihan samaa mieltä, ettei solipsismi ole kauhean hedelmällinen ajattelutapa. Se ei juurikaan tuota mitään konkreettista hyötyä. Mutta miksi sen pitäisi?


Siitä samasta syystä, jonka perusteella olet valinnut juuri luonnontieteet kuvaamaan ympäröivää maailmaa. Miksi samaa syytä ei voi käyttää myös realismin hyväksymiseen? Olet käyttänyt (tai oletan niin) teorioiden selitysten vertailua maailmankuvasi rakentamisessa. Miksi et voisi oikeuttaa sillä koko päättelyketjua.
Epailija

Posts: 5,636

#287 • • Epailija Physicist, 2nd class.

K:
Minun todellisuuteni on eheä ja kirkas.



Ignorance is bliss.


Kaikkea voi tosin epäillä, mutta ei välttämättä kannata. Jos tulet mulle sanomaan, että mä en muka voi olla varma, olenko sittenkin perhonen, joka vain näkee unta olevansa ihminen, pidän sua saivartelijana.



Ja saivartelija olenkin, mutta saivartelija, jolla on argumentit puolellaan.


Ja mä VOIN olla varma! Esimerkiks mä olen suomalainen mies- ilman epäilyksen häivää.



Mutta millä perustein? Miten lähtisit todistamaan tuota ilman, että jäisi tilaa epäilylle? Aistihavainnolla? Tunteilla? Eikö kumpaakaan muka pystyisi huijaamaan? Olisiko virtuaalitodellisuus varmasti totta, jos se tuntuisi riittävän todelta?


Jos epäilisin vaikka sukupuoltani, mulla tuskin olis kaikki ihan hyvin. Enkä usko, että säkään kaikkea epäilet, vaikka väitätkin ajattelevas maailmaa todennäköisyyksinä. Jos et pidä kokemusta ja havainnointia validina metodina varman tiedon saamiseksi, minkä perusteella niitä todennäköisyyksiä lasketaan? Aivan, fiilispohjalta eli perstuntumalla! Jos mä istun sun kanssa pöydässä, ja sä sanot, ettet oo varma mun olemassaolosta, vaan pidät mua vaan äärimmäisen todennäköisenä, ootkin aika ihmeissäs, kun aletaan menemään syvemmälle siihen, mistä sä voit arvioida ensimmäisenkään asian todennäköisyyttä muulla perusteella, kuin että ”se tuntuu siltä”. Mä luulen, että sä kyllä olet varma itsesi ulkopuolisen maailman olemassaolosta, tai ainakin vielä joku päivä siitä varmistut. Tällä hetkellä et vain osaa perustella sitä varmuutta itseäsi tyydyttävällä tavalla.



En epäilekään jatkuvasti. En katsele tässä tietokoneen ruutua ja epäile sen olemassaoloa. Semmoinen ei pidemmän päälle ole hedelmällistä syistä, jokta olen maininnut pariinkin otteeseen tässä threadissa. Pidän havainnointia validina metodina tiedon saamiseksi (huomaa, että pudotin sanan "varma" pois), mutta perusta tällekin on uskossa, ei missään Varmassa Tiedossa Vailla Epäilyä. Enkä muuten pidä olemassaoloasi mitenkään äärimmäisen todennäköisenä. En vain ole sitä mieltä, että muilla vaihtoehdoilla kuin sillä, että olet olemassa, on minulle henkilökohtaisesti kauheasti käytännön merkitystä. En siis arvioi todennäköisyyksiä sen suhteen mikä on olemassa ja mikä ei vaan totean vain, että oli miten oli, niin vain osalla vaihtoehdoista on minulle väliä. Ja ei, ei todellakaan ole keinoa perustella mitään varmuutta maailman olemassaolosta ainakaan täällä nähdyin argumentein. Jos sellaiseen joskus törmään niin kiva, mutta tällä hetkellä en todellakaan ole varma siitä, mistä väität minun olevan varma.


---
Korjaus: Elämä tuntuu konkreettiselta. En joudu väkisin uskomaan mitään. Valitsen tämän uskon, koska se tuntuu minusta järkevältä siinä mielessä, että vaikka maailma olisikin erilainen kuin minkälaisena sen havaitsen tai vaikka minä olisin erilainen kuin luulisin itseni olevan, niin eihän näillä asioilla ole minun kannaltani mitään käytännön merkitystä.
---
Valitset uskon? Miten vahva tämä usko on? On eri asia uskoa niin lujasti, että voi sanoa olevansa varma jostain, kuin vain pitää jotain niin todennäköisenä, että ”lienee viisainta olettaa tämä seikka todeksi.” Ja millä on sinulle käytännön merkitystä? Tunteilla? Oletko koskaan varma tunteistasi?



Millä asteikolla? Mikä laskettaisiin vahvaksi uskoksi? Minusta on viisainta olettaa todeksi, että maailma on sellainen millaisena se meille ilmenee. Uskoni ei ole vailla epäilystä, mutta se pyrkii käytännöllisyyteen. Käytännön merkitystä minulle on sillä todellisuudella, joka minulle ilmenee. En tarkoita tässä, että jokaisella tässä maailmassa olevalla asialla olisi minulle hirveästi merkistystä, vaan että juuri tämä on se maailma, jolla ylipäätään on mitään merkitystä. Ymmärtänet varmaan, että maailmalla, jota minä en havaitse ja jonka kanssa en ole vuorovaikutuksessa ei ole minulle mitään merkitystä. Vai oletko eri mieltä? Ja ei, en ole varma tunteistani. Miten tunteista muka voisi olla varma?


Elämässä on varmuuksia. Elämässä on mielekkyyttä. Ja varsinkin asioilla ON VÄLIÄ!



Elämässä ei ole varmuuksia, koska todellisuuden luonteesta ei voida varmuudella tietää muuta kuin, että jokin todellisuus on jossain. Elämässä ei ole mielekkyyttä tässäkään maailmassa, jossa me näennäisesti elämme, koska mielekkyys ei ole elämän synnynnäinen ominaisuus. Mielekkyys on olemassa vain subjektiivisesti, elämä on mielekästä vain jos me koemme se mielekkääksi. Elämä itse ei kuitenkaan tätä ole. Ja asioilla ei ole vastaavasti väliä kuin meille. Aikuisten oikeasti on ihan yksi hailee mitä tällä pienellä planeetalla tapahtuu.


Ja vaikka menisimme teoreettisissa pohdinnoissamme miten pitkälle tahansa, on niillä käytännön merkitystä. Ainakin minä elän ja toimin sen mukaan, miten maailman koen ja ymmärrän. Toiminta ratkaisee. Se, ettei ole loogisia perusteita kieltää epävarmuutta, kertoo enemmän logiikasta, kuin epävarmuudesta. Logiikka on vain kieli, se ei pysty kaikkeen. Se on vieläpä vähemmän ilmaisuvoimainen, kuin luonnolliset kielet.



Luonnolliset kielet? Se, miten sinä toimit, kertoo enemmän sinusta kuin maailmasta.


Mitä järkeä on ottaa tämä ”yleinen, objektiivinen kanta” puhuttaessa siitä, onko millään mitään väliä? Eikö toi objektiivisuus pidä jo määritelmällisesti sisällään sen, että millään ei ole mitään väliä?

Mä tajuun sun pointtis, mut en pidä niitä oikein mielekkäinä. Aiotko lopun ikääs tuhlata voimias kaiken epailyyn?



Tavoitellessamme totuutta ei liene järkevää tarkastella asioita subjektiivisesti. Sillä se, mikä on aidosti totta, ei voi olla havaitsijasta riippuvaa, vaan sen täytyy olla universaalia - totta kaikille. Tämän takia tarkastelen asioita välillä myös objektiivisesti. Se ei mielestäni määritelmällisesti pidä sisällään sitä, ettei millään ole mitään väliä, mutta on hyvin helppo nähdä, että tilanne objektiivisesti katseltaessa on tällainen.

En myöskään tuhlaa voimiani kaiken epäilyyn. Kulutan siihen itse asiassa aika vähän energiaa päivässä.

onomatopoeia:
jos uskot luonnontieteisiin, niin silloin et usko epäilyysi sen varmuudesta. Sinä vain haluiaisit ajatella tieto-opillisen solipsismin mukaan, mutta (aikuisten) oikeesti et ajattele niin, koska sellainen maailmankuva ei selitä mitään.



Uskoni luonnontieteisiin ei ole vailla epäilyä. Tai sanotaan näin, että tiedän miten hataralla perustalla se seisoo. En kuitenkaan koe mielekkääksi elää sen mukaan, että tuolla perustalla ei voisi seistä. Minun maailmassani se on toistaiseksi toiminut. Selitysarvo ei muuta kantaani solipsismista, sillä totuuden ei välttämättä tarvitse selittää mitään.


Occamin partaveitsi kumoaa solipsismin selityksenä ympäröivästä todellisuudesta, koska realismi selittää sen paremmin. Solipsismi siis joko sisältää realismin tai kieltää sen selityksen, jolloin realismin selitys sisältyy solipsismiin. (Tieto-opillinen) solipsismin kohtalokas vika ei paljastu, kun sen kimppuun hyökätään, vaan kun siihen suhtaudutaan sen omilla ehdoilla eli sitä pidetään maailman selityksenä.



Kun se nimenomaan ei kumoa. Occamin partaveitsi sanoo meille, että todennäköisesti kannattaa tarkastella asiaa muulla tavoin, mutta se ei kumoa sitä. Solipsismi viittaa siihen, että on olemassa reaalimaailma, mutta kertoo, ettemme voi tietää vastaako "unimaailmamme" tätä reaalimaailmaa. Tätä väitettä ei millään Occamin partaveitsellä kumota, vaan se vaatisi tiukan ja vedenpitävän osoituksen siitä, että voimme itse asiassa luottaa aisteihimme maailman luonteen suhteen.


Epailija ei kuitenkaan epäile logiikkaa vaan oikeuttaa sillä epäilyksensä ympäröivästä maailmasta. Logiikkaa ei voi kuitenkaan perustella loogisesti. Ilman oletuksia logiikka voi todistaa vain tautologioita ja ne eivät tunnetusti johda mihinkään. On siis parempi käyttää selityksiä teorioiden oikeutukseen, kuin jättää logiikan ongelmien takia teoriat käyttämättä.



Selitykset ovat vain sanahelinää ilman empiriaan perustuvaa näyttöä selitysten toimivuudesta. Nämä näytöt perustuvat kuitenkin siihen uskoon, että voimme luottaa havaintoihimme. En ole kuitenkaan väittänyt, että teorioita pitäisi jättää käyttämättä vain sen takia, että ne perustuvat pohjimmiltaan uskoon. Jos olet lukenut tekstejäni, niin tiedät, että pidän tätä ihan viisaana valintana.

Olet oikeassa siinä, että en näkyvästi harjoita logiikan epäilyä, vaikka tiedostankin, että on hyvin mahdollista, että meidän logiikkamme (tai minun logiikkani) toimii päin honkia. En myöskään ole käyttänyt tässä mitään matemaattista logiikkaa, vaan olen ihan puhtaasti kielellisiä välineitä käyttäen kertonut vanhoista oivalluksista, joten sinällään logiikkaani kohdistuva epäily kohdistuu koko kielemme logiikkaan. Voidaanko ylipäätään mistään puhua? Ja jos ei, niin silloin ei mitään selityksiäkään voidan laatia ja vielä vähemmän oikeuttaa niillä yhtään mitään.


---
Epailija:
Epailija:
Siinä olen kyllä ihan samaa mieltä, ettei solipsismi ole kauhean hedelmällinen ajattelutapa. Se ei juurikaan tuota mitään konkreettista hyötyä. Mutta miksi sen pitäisi?
---
Siitä samasta syystä, jonka perusteella olet valinnut juuri luonnontieteet kuvaamaan ympäröivää maailmaa. Miksi samaa syytä ei voi käyttää myös realismin hyväksymiseen? Olet käyttänyt (tai oletan niin) teorioiden selitysten vertailua maailmankuvasi rakentamisessa. Miksi et voisi oikeuttaa sillä koko päättelyketjua.



Koska se ei ole mikään looginen peruste. Hyötynäkökulmalla ei voi kumota mitään. Jokin asia ei ole tosi vain sen takia, että sen olisi hyödyllistä olla tosi. Uskon luonnontieteisiin, koska koen sen hyödylliseksi, mutta en väitä luonnontieteiden olevan aidosti tosia. Uskon niiden pätevän tässä maailmassa, joka minulle ilmenee, mutta ei myöskään ole välttämättä aidosti tosi. Uskon, että muilla vaihtoehdoilla ei kuitenkaan ole minulle mitään väliä, mutta jälleen, tämä ei tee tästä minun valinnastani aidosti totta.

Tällä hetkellä on aidosti totta, että maailman todellinen luonne on meiltä piilossa. Se, kannattaako siitä välittää vai ei, ei muuta tätä tosiseikkaa.

--
Life is complex - it has both real and imaginary parts. -Anonymous

sensus

Posts: 124

#288 • • sensus Trance can set you free...
Olen itse käynyt suht. usein Lidl:ssä, mutta en kyllä käy enään näiden uusien tietojen valossa. En todellakaan tiennyt, että siellä tutkitaan työntekijöiden autotkin ja vahditaan työntekijöitä noin ja hukutetaan työhön *piru*

Some should toss a bomb in dat place *pahis*

--
[li] S e n s u s [/li]
Latest TrAnCe for the win:
*nuotti* Edin Bosnjak - Alluring wishes
*nuotti* Selu Vibra - Stargazing

Thought:
why am I so kick ass?

onomatopoeia

Posts: 159

#289 • • Edited onomatopoeia

Epailija:
Ja saivartelija olenkin, mutta saivartelija, jolla on argumentit puolellaan.


Saivartelija, joka on valinnut helpomman puolen ;)

Epailija:
Elämässä ei ole mielekkyyttä tässäkään maailmassa, jossa me näennäisesti elämme, koska mielekkyys ei ole elämän synnynnäinen ominaisuus. Mielekkyys on olemassa vain subjektiivisesti, elämä on mielekästä vain jos me koemme se mielekkääksi. Elämä itse ei kuitenkaan tätä ole. Ja asioilla ei ole vastaavasti väliä kuin meille. Aikuisten oikeasti on ihan yksi hailee mitä tällä pienellä planeetalla tapahtuu.


Ei välttämättä. Tämän pienen planeetan asukkaille tai heidän jälkeläisillään, mitä lajia nyt tulevat sitten olemaankaan, voi olla hyvin kauaskantoiset vaikutukset. Ne saattavat pystyä vaikuttamaan koko aurinkokuntaamme, galaksiimme, ehkäpä koko maailmankaikkeuteen - tai jopa muihin maailmakaikkeuksiin. Hyvin vaikeaa uskoa, sen myönnän, mutta mahdollista.

Epailija:
Uskoni luonnontieteisiin ei ole vailla epäilyä. Tai sanotaan näin, että tiedän miten hataralla perustalla se seisoo. En kuitenkaan koe mielekkääksi elää sen mukaan, että tuolla perustalla ei voisi seistä. Minun maailmassani se on toistaiseksi toiminut.


Jokseenkin tuohon tyyliin minäkin ajattelen, mutta haluan kuitenkin ottaa vastuuta siitä miten ajattelen. Epäilyn tuominen joka tilanteeseen tuntuu minusta jotenkin vastuun pakoilulta.

Epailija:
Kun se nimenomaan ei kumoa. Occamin partaveitsi sanoo meille, että todennäköisesti kannattaa tarkastella asiaa muulla tavoin, mutta se ei kumoa sitä. Solipsismi viittaa siihen, että on olemassa reaalimaailma, mutta kertoo, ettemme voi tietää vastaako ”unimaailmamme” tätä reaalimaailmaa.


Ei kumoa loogisesti, mutta näen sen kumoavan sen selityksenä ympäröivästä todellisuudesta kun vastaan asettuu vaikkapa realismi.

Epailija:
Selitykset ovat vain sanahelinää ilman empiriaan perustuvaa näyttöä selitysten toimivuudesta.


No nyt mennään jo positivismin puolelle. Positivismin ajatuksena oli yrittää selittää maailmaa ainoastaan ”puhtaiden” tieteiden avulla ja epäonnistui siinä. David Hilbert yritti muodostaa ristiriidattoman päättelysääntöjen joukon, mutta Gödel osoitti sen mahdottomaksi epätäydellisyyslauseellaan. Jos Hilbertin säännöt olisi pystytty ratkaisemaan, olisi se tehnyt tyhjäksi tieteen ymmärtämisen tarpeen. Silloin olisi periaatteessa mahdollista tehdä uusia matemaattisia keksintöjä tuntematta lainkaan matematiikkaa. Täytyisi vain testata matemaattisten symbolien joukkoa niiden sääntöjen perusteella, kunnes joukko läpäisisi testin.

Epailija:
Uskon luonnontieteisiin, koska koen sen hyödylliseksi, mutta en väitä luonnontieteiden olevan aidosti tosia. Uskon niiden pätevän tässä maailmassa, joka minulle ilmenee, mutta ei myöskään ole välttämättä aidosti tosi. Uskon, että muilla vaihtoehdoilla ei kuitenkaan ole minulle mitään väliä, mutta jälleen, tämä ei tee tästä minun valinnastani aidosti totta.


Niin, ei teorioiden pidä edes olla aidosti totta. Päättelyprosessi ei lähde aksioomista ja pääty johtopäätökseen vaan pikemminkin keskeltä, versioista, jossa on ristiriitoja, aukkoja, moniselitteisyyksiä ja epäolennaisuuksia. Näitä puutteita kritisoidaan ja ja puutteelliset teoriat yritetään korvata toisilla. Päättelyn tarkoitus on ratkaista ongelmia, osoittaa, että annettu selitys ratkaisee annetun ongelman.

Tästä en valitettavasti onnistu vääntämään aasinsiltaa Lidliin.
onomatopoeia

Posts: 159

#290 • • Edited onomatopoeia
Tämän päivän Hesarissa Juha Siltala kritisoi politiikkojen käyttämiä kieltä ja väittää poliitikkojen hämärtävän vaihtoehdot taloustermeillä.

”Politiikan kieli on ekonomisoitunut. Tällaisella puhetavalla eliitti haluaa osoittaa, että heillä on sisältöä, eivätkä he ole toiveajattelua edustavia populisteja.”
...
”Siltalan mukaan vaikea talouskieli viestii että ”puhuja on vihkiytynyt salaiseen tietoon, kun taas tunteiden mukaan ajelehtiva kansalainen näkee vain pintailmiöitä.”
...
”Kun politiikasta puhutaan kansantaloustieteen yksityiskohtaisin termein, syntyy vaikutelma, että ”politiikka on eksaktia menetlmätiedettä ja vaatii spesialisteja - se on liian vaikeaa jätettäväksi kansalle”.
”Luonto pakottaa, kilpailu pakotttaa, globalisaatio pakottaa, eikä käytännön ratkaisuvaltaa jää lainkaan.”


Näen poliitikkojen kielessä yhteyksiä on positivismiin, reduktionismiin ja utilitarismiin. Kielletään emergenttien ilmiöiden olemassaolo tai ainakin halveksitaan niitä. Kylmä, kova tiede on ainoa oikeaa, muu on hölynpölyä. Keskitytään yksittäisiin asioihin eikä nähdä laajempia kokonaisuuksia. Myös Siltala kritisoi ongelmien käsittelyä yksittäisinä ilmiöinä:
”Esimerkiksi kiirettä ja väsymystä koskevat tilastot ovat vaarattomia, kun niistä ei rakenneta kokonaiskuvaa. On sopimatonta yhdistää työmarkkinatutkimusta, taloushistoriaa, työviihtyvyystutkimuksia ja sairasvakuutustilastoja, koska niistä muodostuva kuva on synkkä. Puheeksi ei sovi ottaa sellaisia ongelmia, jotka ovat liian suuria ratkottavaksi yksittäisellä projektilla.”
jUSSi

Posts: 1,377

#291 • • jUSSi äkäinen vanhus

onomatopoeia:
Tämän päivän Hesarissa Juha Siltala kritisoi politiikkojen käyttämiä kieltä ja väittää poliitikkojen hämärtävän vaihtoehdot taloustermeillä.
.
.
.



Kaikki tämä kertoo päälaelleen kääntyneestä arvomaailmasta. Talous on noussut rengistä herraksi.
K

Posts: 511

#292 • • K

Epailija:
---
K:
Minun todellisuuteni on eheä ja kirkas.

---


Ignorance is bliss.



Jos mä koen näkeväni todellisuuden sellaisena, kuin se on, oon ignorantti? Kui?

Ja saivartelija olenkin, mutta saivartelija, jolla on argumentit puolellaan.



Ja millaiset argumentit! Hahahaa!!! ”Todista, todista! No ni! Et voi tietää!” Just.

Mutta millä perustein? Miten lähtisit todistamaan tuota ilman, että jäisi tilaa epäilylle? Aistihavainnolla? Tunteilla? Eikö kumpaakaan muka pystyisi huijaamaan? Olisiko virtuaalitodellisuus varmasti totta, jos se tuntuisi riittävän todelta?



En mä lähde sitä todistamaan, kun se on mahdotonta! Mulle riittää, että uskon varmasti.

Pidän havainnointia validina metodina tiedon saamiseksi (huomaa, että pudotin sanan ”varma” pois), mutta perusta tällekin on uskossa, ei missään Varmassa Tiedossa Vailla Epäilyä.



Perusta on uskossa, mutta mulle se_riittää_varmuuteen. Jos sä et kerran sit ole varma vaikka siitä, että olet ihminen, niin hyvä on sitten. Mun on vaan vaikee uskoo, että sen ”epäileminen” olisi sulle muuta kuin ajatusleikki.

Epailija

---

K
Valitset uskon? Miten vahva tämä usko on? On eri asia uskoa niin lujasti, että voi sanoa olevansa varma jostain, kuin vain pitää jotain niin todennäköisenä, että ”lienee viisainta olettaa tämä seikka todeksi.” Ja millä on sinulle käytännön merkitystä? Tunteilla? Oletko koskaan varma tunteistasi?

---

Millä asteikolla? Mikä laskettaisiin vahvaksi uskoksi?



Varmuus.


Ymmärtänet varmaan, että maailmalla, jota minä en havaitse ja jonka kanssa en ole vuorovaikutuksessa ei ole minulle mitään merkitystä. Vai oletko eri mieltä?



Olen samaa mieltä tästä.

Ja ei, en ole varma tunteistani. Miten tunteista muka voisi olla varma?



Ainakin kun mua esimerkiks alkaa oikein tosissaan risomaan, ei kyllä tule mieleenkään epäillä, että **tuttaako vai ei. Miten en olisi varma???

Elämässä ei ole varmuuksia, koska todellisuuden luonteesta ei voida varmuudella tietää muuta kuin, että jokin todellisuus on jossain. Elämässä ei ole mielekkyyttä tässäkään maailmassa, jossa me näennäisesti elämme, koska mielekkyys ei ole elämän synnynnäinen ominaisuus. Mielekkyys on olemassa vain subjektiivisesti, elämä on mielekästä vain jos me koemme se mielekkääksi. Elämä itse ei kuitenkaan tätä ole. Ja asioilla ei ole vastaavasti väliä kuin meille. Aikuisten oikeasti on ihan yksi hailee mitä tällä pienellä planeetalla tapahtuu.



Taas sä yrität lähestyä objektiivisesti kysymystä siitä, onko millään mitään väliä! Jos puhutaan siitä, onko jollain jotain väliä, AINOA mielekäs näkökulma on subjektiivinen, koska objektiivisuusuuteen määritelmällisesti kuuluu vapaus arvoista, eli ettei millään ole mitään väliä! Vai?

Luonnolliset kielet?



Luonnolliset kielet, kuten suomi, venäjä tai swahili, ovat ilmaisuvoimaisempia, kuin keinotekoiset kielet, kuten logiikka tai esperanto.

Se, miten sinä toimit, kertoo enemmän sinusta kuin maailmasta.



Niin?

Tavoitellessamme totuutta ei liene järkevää tarkastella asioita subjektiivisesti. Sillä se, mikä on aidosti totta, ei voi olla havaitsijasta riippuvaa, vaan sen täytyy olla universaalia - totta kaikille.



Mulle asioilla on väliä. Se on aidosti totta, vaikka näkökulma onkin subjektiivinen. Se on totuus myös sulle ja serkuillemme Andromedassa, vaikka en voikaan todistaa sitä. Eli se, että te ette tiedä, mikä totuus on, ei tarkoita, ettei sellaista totuutta ole.

Tämän takia tarkastelen asioita välillä myös objektiivisesti. Se ei mielestäni määritelmällisesti pidä sisällään sitä, ettei millään ole mitään väliä, mutta on hyvin helppo nähdä, että tilanne objektiivisesti katseltaessa on tällainen.



Mietipä hetki tota objektiivisuutta, ja että sisältyykö siihen arvotusten puuttuminen(l. onko_millään_väliä).

Järjestelmällinen epäily ja luonnontieteellinen lähestymistapa asioihin ovat oivia työkaluja, ja on hienoa, että olet oivaltanut niiden perusperiaatteet. Mutta kumpikaan ei ole mielestäni kaksinen elämänfilosofia. Aina voi sanoa -”todista”, mutta mitä se lopulta on muuta, kuin hyödytöntä saivartelua, kun se viedään äärimmäisyyksiin?
Avatar
#293 • • Mila Guest
Wannabe-filosofi iskee jälleen! Millään ei ole mitään väliä! Uuu, kuinka hienoa väitellä siitä onko millään väliä vai ei koska sitä ei ikinä tule kukaan tietämään.Kai. Ainiin onhan vielä toinenkin hieno väittelyn aihe! Onko olemassa absoluuttista totuutta! Ai niin mutta sekin on vain ajatusleikki jota ei voi kukaan koskaan todistaa.Kai.
JustinSan

Posts: 822

#294 • • JustinSan Nullius in verba

Mila:
Wannabe-filosofi iskee jälleen! Millään ei ole mitään väliä! Uuu, kuinka hienoa väitellä siitä onko millään väliä vai ei koska sitä ei ikinä tule kukaan tietämään.Kai. Ainiin onhan vielä toinenkin hieno väittelyn aihe! Onko olemassa absoluuttista totuutta! Ai niin mutta sekin on vain ajatusleikki jota ei voi kukaan koskaan todistaa.Kai.



Jos et asiaa ymmärrä sun ei vissiin tartte siitä naamaaskaan aukoa, mkay?

--
"Brevior saltare cum deformibus mulieribus est vita."

onomatopoeia

Posts: 159

#295 • • onomatopoeia

Mila:
Wannabe-filosofi iskee jälleen! Millään ei ole mitään väliä! Uuu, kuinka hienoa väitellä siitä onko millään väliä vai ei koska sitä ei ikinä tule kukaan tietämään.Kai. Ainiin onhan vielä toinenkin hieno väittelyn aihe! Onko olemassa absoluuttista totuutta! Ai niin mutta sekin on vain ajatusleikki jota ei voi kukaan koskaan todistaa.Kai.


En oleta tämän keskustelun ratkaisevan sitä kysymystä onko millään mitään väliä vai ei - tai ratkaisevan ylipäänsä edes mitään filosofista kysymystä. Olemassaolon tarkoitusta on pohdittu varmasti niin kauan kuin ihminen on tiedostanut olemasaolonsa. Ei tämä ole mikään kilpailu siitä, kuka osa luetella eniten antiikin filosofien nimiä. Minä näen keskustelun tavallaan oikotienä tietoon. Kirjoja voi lukea tuntikaupalla, mutta vasta keskustelu ja kritiikki todella avaavat merkitykset.
Aziz Combat Fighter

Posts: 6,592

#296 • • Aziz Combat Fighter

onomatopoeia:
---
Mila:
Wannabe-filosofi iskee jälleen! Millään ei ole mitään väliä! Uuu, kuinka hienoa väitellä siitä onko millään väliä vai ei koska sitä ei ikinä tule kukaan tietämään.Kai. Ainiin onhan vielä toinenkin hieno väittelyn aihe! Onko olemassa absoluuttista totuutta! Ai niin mutta sekin on vain ajatusleikki jota ei voi kukaan koskaan todistaa.Kai.

---

En oleta tämän keskustelun ratkaisevan sitä kysymystä onko millään mitään väliä vai ei - tai ratkaisevan ylipäänsä edes mitään filosofista kysymystä. Olemassaolon tarkoitusta on pohdittu varmasti niin kauan kuin ihminen on tiedostanut olemasaolonsa. Ei tämä ole mikään kilpailu siitä, kuka osa luetella eniten antiikin filosofien nimiä. Minä näen keskustelun tavallaan oikotienä tietoon. Kirjoja voi lukea tuntikaupalla, mutta vasta keskustelu ja kritiikki todella avaavat merkitykset.



Hyvä keskustelu antaa työkaluja omille ajatuksille, tuoreita näkökulmia ja valmiiksi pohdittuja asioita. Keskustelu itsessään on arvokkaampaa kuin sillä saavutettu "tulos", varsinkin kun puhutaan iäisyyskysymyksistä.
pete

Posts: 127

#297 • • pete Räntämäen Lataamo
Nyt varmaan saan kauheet fleimit... Mutta mielestäni Lidlin tuotteet on ihan laadukkaita, ja myös on vaan hyvä että voi ostaa halvemmalla, kun K-ryhmä kusettaa asiakasta !!! Vai onko teidän mielestänne oikein että maito maksaa lähes euron/litra (85c) kun aiemmin se oli joku pari kolme markkaa (jota se on lidlissä). Eli kun eurot tuli niin k-kaupat päätti kusettaa asiakkaita ihan kybällä... Siis meidän k-kaupassa on samat hinnat kuin R-ällä, joskus ärrällä voi olla bisse jopa halvempaa !!! ;) Hyvä vaan että tulee kilpailua... Ja pakkoko sitä on mennä töihin.. ? Jos on liian huono palkka niin suomessa ihmiset jää työttömäksi mieluummin kun menee töihin. Ja suomessa on muutenkin aika hyvä tuo työsuojelu, että eiköhän ne tule väliin jos siellä aletaan oikeuksia polkemaan... Ja kannattaako kaikkea uskoa mitä netissä lukee, mielestäni tuo 70 iskua minuutissa valvominen kuulostaa vähän urbaanilta legenmdalta, ainakaan suomessa en usko siihen.

--
Peace Love Unity Respect

Avatar
#298 • • Mila Guest

JustinSane:
Jos et asiaa ymmärrä sun ei vissiin tartte siitä naamaaskaan aukoa, mkay?



Joo. Just näin:D

Huvittaa lähinnä siksi tämä keskustelu että a) olen ainakin itse muistaakseni nähnyt samat keskustelut klubbarilla pariin kertaan, ja muissa foorumeissa x+2 kertaa, ja b)in my humble opinion keskustelu ei ole mikään korkealaatuisin "väittely" samasta aiheesta mitä nyt on tullut nähtyä. Toisaalta yllättävän monen keskustelun saa lopulta vain kääntymään väittelyyn semantiikasta. Mun mielestä vaan nää eipäs-juupas väittelyt on turhia.
K

Posts: 511

#299 • • K

Mila:
Wannabe-filosofi iskee jälleen! Millään ei ole mitään väliä! Uuu, kuinka hienoa väitellä siitä onko millään väliä vai ei koska sitä ei ikinä tule kukaan tietämään.Kai.



Ei tuu ikinä kukaan tietämään? Olisit nyt edes lukenu sen, mitä kommentoit..

Mä laitan tähän nyt sua varten oikein selvästi: subjektiivisesti monella asialla on ihan_varmasti_väliä(esim. mulle). Objektiivisesti asiaa ei ole mieltä edes pohtia.

Ainiin onhan vielä toinenkin hieno väittelyn aihe! Onko olemassa absoluuttista totuutta! Ai niin mutta sekin on vain ajatusleikki jota ei voi kukaan koskaan todistaa.Kai.



Ja mikäs tän sun postaukses motiivi oli? Osoittaa ylemmyytes, kun et sorru keskustelemaan jostain näin turhanpäiväsestä? Näyttää, et on vähänkö tyhmää yrittää tääl jotenkin pätee keskustelemalla filosofiasta? Huh huh.. Sulla ei ilmeisesti oo mitään sanottavaa itelläs, mut kauhee tarve kuitenki olla äänessä.
sapeli

Posts: 11,768

#300 • • sapeli jokukukamikä?

Mila:
Toisaalta yllättävän monen keskustelun saa lopulta vain kääntymään väittelyyn semantiikasta. Mun mielestä vaan nää eipäs-juupas väittelyt on turhia.



Samoilla linjoilla... *joo* Tai sanotaanko että eri ihmisiä kiinnostaa ”eritasoiset” keskustelut erinäisistä aiheista - olin oikeastaan jopa yllättynyt huomatessani että joku oli jopa maininnut Lidlin itsensä näillä parilla edellisellä sivulla *justjoo*

--
Elämä ei ole pelkkää lasten leikkiä.