Replying to Klubituksen kilonpudotus:
aada, 24.3.2010 20:43:
Olen huomannut, että itselläni ainakin toimii parhaiten se, että syön ihan mitä haluan, milloin tahansa, mutta aina aika vähän. En siis syö ikinä itseäni kylläiseksi.
En ole oikeastaan koskaan tykännyt syödä kauhean paljon, joten jos söisin joka päivä monta ateriaa ja kunnolla, tuntuisi että ahdan itseeni hirveät määrät ja toisaalta en tykkäisi etten voisi syödä aterioiden välissä jos tekisi mieli.
Tykkään muutenkin syödä pääasiassa lihaa, kanaa, joskus hedelmiä tms. Punaviiniä ja suklaata käytän kanssa melkeinpä päivittän pieniä määriä. Itselläni ainakin toimii. Tosin ravintolassa on aina hauskaa, kun kaikki muut naiset tilaavat aina jotain salaattia tms. ja itse tilaan aina ison pihvin.
Enpä tiedä mistä on peräisin, mutta tuntuu Suomessakin olevan annokset aika isoja* ja monissa lounasravintoloissa varsinkin esim. pastan ja riisin tuputtaminen on aika raskasta. Onkohan tässäkin sitten vielä jotain pula-ajan havinaa ja pakko-saada-paljon-kun-sitä-nyt-on. Eikä riitä, että tuputetaan jotain pastaa kastikkeen kanssa, mutta kun kaikki pasta ja riisi on ravintoloissa tyyliin ravintoaineetonta täysin valkaistua huttua. Vieläkin odottelen valtiolta peliliikkeitä sen suhteen, että aletaan verotuksella tai vastaavalla tukemaan terveellisempiä vaihtoehtoja.
* Isoja ja ähkyttäviä. Suuruus nyt korostuu selkeämmin kun on syönyt jonkin aikaa järkevämpiä annoksia (varsinkin jos suurimman osan hiilaripuolesta on täyttänyt kasviksilla ja tummilla, kuiturikkailla leivillä).
Itsellä nyt ei ole mitään erikoista laihdutusta käynnissä, mutta aika lakto-ovovegeilyyn siirtyneenä vuoden alusta on kyllä kiloja lähtenyt kohtuusti (myös lihasta). Enpä tuota nyt stressaile, vähän vaan pitää enemmän kiinnittää huomiota esim. proteiinimääriin, joita olen nyt aika paljon paikkaillut pitkäaikaisilla karkeillani, eli pähkinöillä, manteleilla ja erinäisillä siemenillä.