Uhuu:
liikunta on kyllä antoisaa, kun vaan löytää sen oman lajin. toisaalta liikuntaankin voi kyllästyä aivan pohjattomasti (kuten minulle kävi), jos lajivalikoima on turhan suppea.
Just noin kävi mulle kun tienasin lisärahaa aerobicohjaajana n. 5 vuotta. Kun lopetin ni vuosi meni enemmän tai vähemmän sohvalla, tosin kyl bileissä tanssin ahkerasti viikonloppuisin*jiihaa*
Mut nyt on taas alkanu salilla käyminen kiinnostaa*piis*
Olen koko pienen ikäni liikkunut ja liikun edelleen. Nyt vähän harmittaa kun jouduin pitämään olosuhteiden pakosta kuukauden liikuntatauon, mutta eipä tuo oikeastaan niin ylitsepääsemätöntä ole. Tällähetkellä käyn salilla silloin kun kerkeää, BodyPumpissa noin 3x/viikko ja spinningissä 4-5x/viikko. Yksi harmillinen puoli tässä liikkumisessa on, nimittäin jalkalihakset - niitä tuntuu olevan ihan liikaa ja reidet tuntuu kamalan leveiltä.
Liikunta on minulle tapa rentoutua tai ottaa liikkumisesta lisää energiaa. On vaikea kuvitella, että joskus lopettaisin liikumisen tai kyllästyisin siihen. Lajia on tullut vaihdettua niin usein, että alan uskoa olevani jonkinasteinen liikuntakameleontti. On tullut harrastettua tennistä, ratsastusta, erilaisia yleisurheilulajeja, tanssia, aerobikkiä, salibandyä, kung-fua, pyöräilyä, juoksua... ja lista jatkuu. Aina löytyy jotain.
Liikunta on pop, mut en ole mikään himourheilija - välillä tulee pitkiäkin urheiluttomia aikoja. Ehkä pisin tauko oli tuossa pari vuotta sitten, kun ei vaan ollut mitään lajia joka olisi innostanut sen kummemmin, ja tuli vain käytyä satunnaisilla lenkeillä ja joskus salilla ilman minkäänlaisia näkyviä tuloksia*hih* Nyt kun laji löytyi, on taas huomannut että (nimenomaan) säännöllisestä liikunnasta saa välillä uskomattomankin hyviä fiiliksiä.
En pidä useimmista joukkueurheilulajeista, enkä myöskään ole niissä hyvä...tiedä sitten kumpi johtuu kummasta. Ehkä samasta syystä korkein saamani arvosana liikunnassa on 8, ja sekin minulla oli vain yhtenä lukukautena kun voitin suunnistuksen jumppatunnilla*nauru*
Kyllä liikunta tosiaan on elämän suola, usein vain on päässyt työt haittamaan urheilua.
Jalkapalloa, salibandya, uintia, vesilautailua, lenkkeilyä... oikeastaan kaikki liikunta menee hyvin!!
Uudenvuodenlupauksiin kuului myös lupaus itsensä totaalisesta rääkkäämisestä tänä vuonna
Liikunta ja yleiskunto vaikuttaa sen verran yleiseen jaksamiseen, että en minä pääsisi edes aamulla ylös sängystä ja töihin, jos en koskaan mitään tekisi...
Laiskottelu on toinen luontoni, mutta kyllä sitä liikuttuakin tulee ihan mukavasti. Liikuntaa on tullut harrastettua enemmän tai vähemmän aktiivisesti yläasteelta lähtien, jolloin aloitin aikidon. Lukiossa se sitten jäi, mutta savate astui pian tilalle ja kun savate jäi vähän vaihtoaitioon niin capoeira ja tanssi korvasivat syntyneen tyhjiön. Nykyisin capoeira on vuorostaan jäänyt vaihtoaitioon, mutta tanssitunteja on viisi viikossa ja suunnitelmissa on kahden savate-tunnin lisääminen ohjelmistoon kevään ajaksi. Lisäksi olen nyt muutamaan otteeseen saanut ryhdistäydyttyä selvinnyt kisiksellekin hikoilemaan. Kotona ei tule kuin vähän venyteltyä ja korkeintaan vedettyä muutama leuka ja vähän vatsoja silloin tällöin. Niin ja tietenkin välillä (melkein joka viikonloppu edes kerran ) tulee baareissa ja klubeilla tanssittua niin, että hiki lentää. Vähän vain mietityttää se, että miten nuo polvet ja selkä kestävät...
harrastin tanssia joskus monta vuotta, mut sen jälkeen ei oo tullu liikuttuu, muuten ku klubeilla tamppaamassa
pitäis ja vois kai sitä yrittää lähtee, joskus (nooooot)
hmmm... täytyy häpeillen myöntää että liian laiskaksi on päässyt tulemaan, tuli pelattua aikoinaan jalkapalloa 6vuotta, mut se jäi sitten ku meni jalat särki ja välit valmentajan kanssa..*iihhih* mut, huomenna lähtee sulkkis uutena harrastuksena, sitä pari kertaa viikossa, ja jos sitä sitten vielä jaksais alkaa käymään lenkillä ni olisin tyytyväinen itseeni*hymy* mut on pakko alkaa liikunnoimaan säännöllisesti ku sohvalta nouseminenkin jo on työlästä ja kaiken maailman tukia saa jalkoihin pistää että pysyy kasassa, ja tuo biletyskin on jäänyt sen takia vähemmälle... mutta tapojen parannuksen aika on koittanut
Ärsyttää ku tuli katkastua kova lenkkiputki kesän päätyttyä, parhaimmillaan tuli vedettyä 20km juoksuja pari kolme kertaa viikossa, mutta sitten pamahti päälle syksy ja sateet + pari pitkäksi vedettyä viikonloppua. Nyt sitten onki kunto päässy tippumaan ja taas hirvittää miten sitä saa itteään kiduttaa parilla ekalla lenkillä, ennen kun alkaa taas kulkemaan. Eli pitäs kyllä taas alotella. Talvellakin juokseminen on kyllä tosi mukavaa, pakkanen ei haittaa mitään, tai jos menee alle -25 asteen ni on parempi jäädä sisälle. Etenkin kun ottaa mp3 soittmimen messiin ja iskee Acidia tai PsyTrancea tulemaan niin välillä vetää huomaamattaan ihan hulluja spurtteja.
Tossa nyt ennen lokakuuta oli sellanen aktiivinen lentopallo/sali fiilistelyä. Sählyäkin tuli tossa pelailtua aika aktiivisesti. Lentopallo, ah, siinä vasta laji.
Jääny nyt vähän kesken toi meno ku vasemman nilkan nivelsiteet meni poikki.
Siinä meni stten kaks kuukautta ennen ku pääs reenaamaan. Kaks kertaa kävin lentopallo reeneissä ja kerran sählyssä. Sählyä olin pelaamassa tasan minuutin. Oikean nilkan nivelsiteistä meni pari säiettä poikki. nättii.
Siis miten tää voi mahdollista. Isä on tossa vähän sanonukin vittuillen että urheilu on vaarallista ku hän ei oo koskaan mitään harrastanu. Onneks isä ja äiti oli sen verran fiksu ja kattos mun horoskoopin sen verran tarkkaan että kaksoselle sattuu ja tapahtuu aina.
Kun samassa kämpässä asuu tollanen isokokoinen hyperaktiivinen palveluskoira niin pitkällä lenkillä tulee käytyä joka päivä, on vähän pakko. Kävellen, mutta on pakko kävellä kovaa että pysyy perässä Salilla aina silloin tällöin, ei kovin aktiivisesti. Muita urheiluja tulee harrastettua aina satunnaisesti kun joku kaveri innostuu jostakin uudesta jutusta. Golfia välillä kesäisin, kaipa sekin urheilusta melkein käy, tuleehan siinä aina käveltyä joku 4-6km lenkki.
ihan totta muuten, että koira auttaa lähtemään liikkuvaan. Kun asuin viel kotona ja lenkkeilytin meidän koiraa miltei joka päivä, niin kyllä sen huomasi ainakin pohkeissa
tulee kyllä harrastettua.. olosuhteista riippuen suurinpiirtein joka päivä. Menee melkein elämäntavan puolelle toi rullaus kun jo melkein 12v viihtynyt laudan päällä eikä vaan saa tarpeeksi.