KooKie, 17.3.2007 12:03:
---
niomic, 17.3.2007 11:47:
---
Anselmi, 17.3.2007 09:34:
---
plink, 17.3.2007 08:54:
kaikki tässä maailmassa tavottelee vaan omaan etuaan. ehkä jossain UNICEF:ssä voi olla niin, et tarjotaan muille jotain sen varjolla, et ite kärsii.:)
---
Aivan kun tuo olis joku vitun sääntö että näin olisi. Vaikka päivän sana taitaa olla "mulle kaikki heti",
niin kyl se jättää jokaiselle ihmiselle tahdon vapauden valita että josko näin olisi, eli miten haluaa toimia. Kyllä ainakin itse olen elämässäni tullut näkeneeksi muuallakin kuin UNICEF:ssä ihmiisiä jotka ovat toimineet niin että tarjoavat muille, vaikka se on heiltä itseltä pois.
---
En oo ikinä ymmärtäny tämmöstä maailmankuvaa missä jotku muka uhraa ittensä ohi oman tahdon.
Se, että väännät paljo duunia epätoivoisessa paikassa paskalla palkalla auttaen toisia ei tee susta yhtäkkiä yksilöä, joka ei hae omaa etua / mielihyvää / toteutumista. Miks ihmeessä te luulette et ne henkilöt on niissä hommissa?
Toki on myös paljon jengiä, joille ei muiden auttaminen / hyvinvointi ole kovin tärkeätä.
---
Mä olen sitä mieltä, että kaikki toimii miten toimii itsensä takia. Ihmiset, jotka toimii avustustehtävissä jne. varmasti saavat ihmisten auttamisesta hyvää mieltä, kuten sellaista olen uusi messias -tyylistä ylemmyydentunnetta. Uskovaiset toimii vastoin materialistisia himojaan, koska tavoittelevat korkeampaa hyvää tuonpuoleisessa jne.
Mun mielestä elämäni tarkoitus on ottaa kaikki elämästä irti ja olla onnellinen, mutta se ei tarkoita, etten mä toivoisi myös muille onnea, ja olisi valmis uhraamaan palaa omasta onnellisuudestani niiden vuoksi, koska mä myös saan kiksejä toisten onnellisuudesta. (TJEU: http://klubitus.org/forum_aihe.php?id=15328;pid=928116#928116)
Summa summarum: Ei ole kyse siitä, että ihminen tavoittelee vaan omaa etuaan, vaan siitä, minkä ihminen näkee omana etunaan. Mun kannalta yksi parhaimmista asioista on, kun mun läheiset ovat onnellisia ja mä olen valmis ylläpitämään mahdollisuuksieni mukaan sitä onnea, koska saan siitä itselleni niin paljon.
Tähän voisi lisätä vielä sen, että tahdon kohteena voi hyvinkin olla pelkkä tavoiteltu lopputulos, eikä suinkaan sinne pääsemiseen tehtävä työ / uhraus. Means to an end.
Mut kaipa tässäkin on loppupeleissä vaan kyse ennemminkin semantiikasta ja käsitteiden määrittelemisestä - en loppupeleissä usko että Anselmikaan puhuu kovin erilaisesta mallista, perspektiivi ja käsitteet ovat vain erilaiset.
niin ei koskaan sattuis sit itelle mitään niin pahasti, kerta kuitenki ois sit itse jo kerinnyt samalla mitalla...
voi vitsi 
