Kontrastisen Epelin a.k.a. Conayston Tupakoinninlopettamispäiväkirja
28.4.2004 klo 3:45
Jei ! Kuulkaahan kaikki, tahdon antaa julkisen selonteon, et voin sitten myöhemminkin nikotiinintuskissani lukea :
Lopetin tupakoinnin 25. Huhtikuuta vuonna 2004 klo 23:15
- - -
Jep. No pitää ainakin yrittää ankarasti, ja jos keltään lohkeaisi kannustusviestejä niin ois kivaa, meinaan ensimmäiset kolme vuorokautta ovat olleet kohtalaisen tuskaisia, joskaan eivät ylitsepääsemättömiä päiviä.. viime sunnuntain jälkeen yksinkertasesti vaan päätin kokeilla olla ostamatta
sitä jo tavaksi muodostunutta sippiaskia. Tässä sitä nyt ollaan ja syyhyttäis kyllä aika lailla. Purkkaa oon pureskellut urakalla ja koulussa välitunnit ovat yhtä tuskaa kun sitä kuitenkin pitää mennä
tapojen mukaisesti siihen pihalle passiivisille tupakoitsevien luokkatovereiden seuraan ...
- - -
Sen olen huomannut, että ruokahalu kasvaa valtavasti. Koko ajan tekee mieli syödä jotain. Se ei tosiaan ole mikään huono asia, kun olenkin toivonut vähän massaa tähän luiden ympärille, mutta näillä opiskelijabudjeteilla kun ei pysty oikein 24/7 mässäilemään *iihhih* . Eilen, siis tiistaina, söin 7 karjalanpiirakkaa, puuroa lautasellisen ja paketillisen broileripyöryköitä ja pussillisen ranskalaisia
.. mut sit kun kävi ulkona kävelemässä niin aij että se kevätilma tuoksui raikkaalta nenään.. ja muutenkin jotenkin kepeämpää liikuskella. Ja tuntuisi melkein jopa siltä, että tekee mieli harrastaa enemmän liikuntaa. Suunnittelin, että kun tuossa takapihalla on juoksurata, että jos joka kerta, kun tässä lopettamiskomplikaatioiden aikana tulee tuskat, niin vetäisi lenkkarit jalkaan ja kävisi juokemassa sen muutaman minuutin ajan mitä se röökin polttaminen kestäisi.. ois aika hieno idea.
- - -
Eipä tässä sen kummempia. Uni ei tahdo tulla oikein silmään kun toisaalta on nälkä, ja toisaalta se kääryleen käryyttäminen kuun alla tuossa pihalla partsi-läpsykät jalassa ja saunatakki päällä ois aika siistiä - mut pitää vaan keksii jotain korvaavaa - syön yhden karjalanpiirakan vielä ja sit nukkumaan!
- - -
28.4.2004 klo 4:01
Tulen siis jatkossakin lisäilemään tähän tekstiin tuntemuksiani lopettamisesta ja siihen liittyvistä ongelmista, en siksi, että kenelläkään muulla se varsinaisesti voisi edes kiinnostaa, vaan lähinnä siksi, että tuntuu hyvältä kirjoittaa ja kertoa tuntemuksistaan, jotta niitä on helpompi käsitellä ja hyväksyä.
Tsemppiä myös kaikille muille jotka pyrkii lopettamaan.