Oon vuosien päivittäisen tupakoinnin jälkeen ollut nyt 2 kk 2 päivää polttamatta. Vieläki tekee välillä tietyissä tilanteissa tiukkaa, just niitä tupakoinnin ympärille rakentuneita 'hetkiä' kaipailen, mistä joku täällä puhuikin..
Mutta positiivisia vaikutuksia oon huomannu niin paljon, että toivon tosissani että tää päätös kestää. Haistan ja maistan paremmin, iho on virkeämpi, ei tarvi olla koko ajan pesemässä hiuksia ja vaatteita, voin pussailla omaa savutonta rakasta ihan tuosta noin vaan, ei tarvi nurkan takana salaa koittaa tyydyttää paheita, ei tarvi heti aamulla ensimmäisenä rykiä keuhkoja käyntiin ja luennolla laskea minuutteja, että millon pääsee pihalle pakkaseen paleleen, jumppailu ja venyttely tuntuu paremmalta kuin aikasemmin jne...
Vielä ku käyn toukokuussa hammashoitajalla hiotuttamassa tummentumat pois alahampaista niin on taas vähän korkeampi kynnys aloittaa moinen typeryys uudestaan!
Yks asia tässä vaan ei oo menny suunnitelmien mukaan.. Yritin jouduttaa elimistön puhdistumista syömällä tosi kevyesti, lisäämällä ulkoilua ja venyttelyä, joten rahaa ei ole mennyt elämiseen ja olemiseen niin kuin yleensä. En oo käyttäny nikotiinikorvauksia ja oon tosi varovaisesti ostanu herkkuja lohdukkeeksi, enkä ole käyny oikein baarissakaan etten joutuis kiusaukseen, joten en tiiä mihin se kaikki säästynyt raha on muka menny..?! Oletettavasti kuitenki joku 80-100 neuroa jo! Eikä ne mun junaliputkaan noin paljo maksaneet..
Ois kiva palkita itseni hyvästä suorituksesta, mutta.. No, säästyy ainakin keuhkot jos ei rahaa säästykään.
Jos lakko pettää kannattaa miettiä tosissaan mikä meni vikaan.. Tarviiko lisää motivaatiota vai oliko uuteen tilanteeseen varautuminen puutteellista vai mitä tapahtui. Sitten kun on selvittänyt tilanteen, ei muuta kuin uuteen yritykseen. Ei se ota, jos ei annakaan.. Tsemppiä vaan kaikille.
Pull your socks up and stand up tall!