Tebi, 10.7.2008 01:03:
Lisäinffona se et olen töissä tehtaassa ja esimiehet ei tunnu siellä valvovan tupakkataukoja millään lailla.
paljon helpompaahan olis jos sais rösötellä ihan ronskisti siel töitä tehdessä niinkö viime kesän työpaikassa. toisaalta kattoa olikin sen 20-30m ylöspäin =P
Norb, 7.7.2008 15:57:
Voisin ostaa sen sähköröökin, mut se on ehkä vähän turhan hintava.. Sil vois olla helpompi lopettaa
Sähkötupakan ideana ei oo auttaa tupakan lopettamisessa, siinä on just ideana et saa samat kiksit ku tupakasta, mutta nauttien vain sitä yhtä kemikaalia.
Inhalaattori taasen vaikuttaa sen verran hitaasti että siitä ei mitään kiksejä saa, mutta ei vähän ajan jälkeen tee mieli tupakoida. Eli tarkotuksena lievittää vierotus oireita.
Sähkötupkalla pitäis kans ainakin mun laskujen mukaan säästää rahaa, eli jos mainospuheet pitää paikkansa, ne kapselit on tupakkaa 2 kertaa halvempia (ilmeisesti sen takia ettei tarvi tupakka veroa maksaa). Eli pitkällä tähtäimellä se tulee halvemmaksi kuin tupakointi.
Melkein pari viikkoa nyt ollut polttamatta. Tavallaan.
Päätin, että saan edelleenkin polttaa, kun lähden ulos
ja eilen poltinkin sitten muutaman.
Vaikeinta oli saada itsensä oikeasti vakuutetuksi, että haluan lopettaa.
Siihen tuli hyvä tilaisuus sairastumisen yhteydessä, kun ei viikkoon
todellakaan tehnyt mieli röökiä. Ja silloin tapahtui viimein se *naks*
nyt ei enää tupakkaa. Mitään vieroitusoireita ei siis ole ollut (poltin
muutenkin ultra mentholia ja vain n. 7 röökiä päivässä) vaan vaikeinta
oli tosiaan tehdä tuo päätös. Haluta oikeasti lopettaa. Eilen rööki maistui
oudolta ja aamulla maistui suussa todella pahalta. Tänään ei ole edes
tehnyt mieli röökiä, vaan sen haju ällöttää.
Tähän mennessä vaikuttaa huomattavasti helpommalta kuin
laihduttaminen! Mulla ei nimittäin ole ollenkaan itsekuria. Jos haluan
jotain, niin se on saatava. Siksi siis vaikeinta oli oppia ajattelemaan,
että en halua polttaa. Mitenkähän saman sais toimimaan herkkujen kohdalla?
Elmiira, 24.8.2008 22:12:
Melkein pari viikkoa nyt ollut polttamatta. Tavallaan.
Päätin, että saan edelleenkin polttaa, kun lähden ulos
ja eilen poltinkin sitten muutaman.
Vaikeinta oli saada itsensä oikeasti vakuutetuksi, että haluan lopettaa.
Siihen tuli hyvä tilaisuus sairastumisen yhteydessä, kun ei viikkoon
todellakaan tehnyt mieli röökiä. Ja silloin tapahtui viimein se *naks*
nyt ei enää tupakkaa. Mitään vieroitusoireita ei siis ole ollut (poltin
muutenkin ultra mentholia ja vain n. 7 röökiä päivässä) vaan vaikeinta
oli tosiaan tehdä tuo päätös. Haluta oikeasti lopettaa. Eilen rööki maistui
oudolta ja aamulla maistui suussa todella pahalta. Tänään ei ole edes
tehnyt mieli röökiä, vaan sen haju ällöttää.
Tähän mennessä vaikuttaa huomattavasti helpommalta kuin
laihduttaminen! Mulla ei nimittäin ole ollenkaan itsekuria. Jos haluan
jotain, niin se on saatava. Siksi siis vaikeinta oli oppia ajattelemaan,
että en halua polttaa. Mitenkähän saman sais toimimaan herkkujen kohdalla?
Mä oon ollu ite reilu puoltoist vuotta polttamatta normaalisti. Kännissä oon polttanu, mutta nyt oon ollu vuoden juomattakin. Jos mä poltan selvinpaäin yhdenkin röökin, rupee mulla tekee mieli lisää. Mä oon niin monta kertaa retkahtanu uudestaan ajatellen "eihän yks tai kaks haittaa", että enää en tee sitä virhettä.
kaheksas päivä ilman tupakkaa ja voi jumalauta et kaikki osaa olla raivostuttavaa... onneks oon tajunnu laskee kymmeneen ennen hermostumist monenmonelt raivokohtaukselt on säästytty.
varsinaisii vierotus oireit ei oo koska oon nyt n.3viikkoo polttanu hyvin vähän (2-5tupakkaa päiväs), mut huoh nyt ku en polta yhtään ni prkl!!!! laastarit auttaa kyl pahimpaan hätään mut savuu tekis kyl nyt mieli, huoh.
noh, kaipa tää koht rupee helpottaa eikö??
Kohta kuukaus takana ilman ongelmia. Kahvia juodessa ei enää himot heräile eikä liikemmin muutenkaan. Pystyin istuskelemaan perjantaina terassilla koko illan kevyesti ilman että teki ihmeemmin mieli tupakoida.
Nyt vaan ärsyttää ihan jumalattomasti ku olin flunssassa muutaman päivän ja nyt irtoilee keuhkoista sellasia nyrkin kokosia limakökkereitä joista on tosi vaikea päästä eroon.
Mulla on tosin omat huijaukseni tähän ja täysin ilman tupakkatuotteita en kuitenkaan ole ollut. Mutta yhtään kokonaista tai edes puolikasta tupakkaa eioo since lopetuksen tullu imailtua. (enkä myöskään muita nikotiinituotteita!)
Parhaiten on toiminut mulle konsteina tähän mennessä ihan perus purkka, röökillä "hengailu" kun muut tupakoivat (lähden aina seuraksi jos joku pyytää) ja nimeltämainitsematon luonnontuote sillontällön!
Reeneissäkin käydessä on ihan erilaiset hapenottokyvyt jo tässä vaiheessa. Ei hengästy niin heti eikä heti hengästyessään toivo elämän loppuvan siihen seinään. Yay!
Unohtakaa nikotiinilaastarit. Uusinta uutta on piestä luudalla tupakointihalut pois:
IS:
Tupakoinnin lopettaminen ei ole aina helppoa. Malesialainen pariskunta turvautui kuitenkin keinoon, joka maksoi molempien hengen.
Poliisin mukaan pariskunta oli suostunut rituaaliin, jossa sukulaiset pieksevät heistä tupakointihalut pois.
Sukulaiset hakkasivat paria luudanvarsilla ja moottoripyöräkypärillä niin kauan, että molemmat menehtyivät.
Kuala Lumpurin rikostutkinnan johtaja Ku Chin Wah kertoi, että pariskunta kuoli päävammoihin.
Kuolleiden pojat ja kolme muuta sukulaista pidätettiin.
Pidätettyjen mukaan sisaren- tai veljenpoika ehdotti hakkausrituaalia sen jälkeen, kun mies oli todennut, ettei pysty lopettamaan ja nainen oli valittanut maksavaivoista.
Erosimme tupakan kanssa huhtikuussa 2007. Päätin että nyt se loppuu ja niinhän se loppuikin ja vieläpä ilman muita nikotiinivalmisteita. Vieroitusoireet olivat jonkun aikaa kiusana mutta ero oli yllättävän kivuton ottaen huomioon että poltin 8 vuotta. Näillä näkymin emme ole palaamassa yhteen. Että näin.
MaryViolet, 3.10.2008 10:22:
Erosimme tupakan kanssa huhtikuussa 2007. Päätin että nyt se loppuu ja niinhän se loppuikin ja vieläpä ilman muita nikotiinivalmisteita. Vieroitusoireet olivat jonkun aikaa kiusana mutta ero oli yllättävän kivuton ottaen huomioon että poltin 8 vuotta. Näillä näkymin emme ole palaamassa yhteen. Että näin.
Ei vaadi muuta kuin päättäväisyyttä. Tsemppiä!
Oon täysin samaa mieltä ja samanlainen tilanne oli myös mulla. Meidän erosta onkin vierähtänyt jo 1v ja 9kk.
Reilu kuukausi nyt polttamatta. Tarkalleen 5 viikkoa. Tuntuu hyvältä. Hengitys toimii paremmin, kunto parantunut selvästi ja unien näkeminen lisääntynyt. Alussa siis söin Champix 0,5 mg tbl x 2. Sitten Champix 1 mg tbl x 2. Vaikka ohjeen mukaan pitäisi ottaa edelleen 1x2, niin len viikon verran syönyt vain 1x1, koska olo tupakoinnin lopettamisen suhteen on jo niin paljon varmempi ja tuntuu, että pärjäisin jo ilman lääkkeitä. Syön kuitenkin nyt tuon kuurin loppuun, 1 tbl päivässä.
Alussa kun söin tabletteja ja poltin tupakkaa, ei ollut mitään vaikutusta. Luulin jo, että nää on ihan kusetusta. Mutta sitten ihan yllättäen alkoikin vaikutukset näkyä. Yksi aamu kun menin töihin, menin tapani mukaan kahvikupposen kanssa tupakalle ja sytytin tupakan.. hiukkasen poltettuani huomasin jotakin outoa, ettei tämä nyt maistu ihan samalta kuin edellisenä päivänä. Arvelin ensin syyksi kahvin laihan ja huonon maun, jonka oli yksi työntekijämme keittänyt. Yleensä nimittäin keitän omat kaffeni itse, koska juon paljon vahvempaa ja tummempaa kahvia kuin muut. Syy ei kuitenkaan ollut siinä, koska seuraavalla tupakkareissulla huomasin saman vaikutuksen. Poltin kuitenkin tupakat aina loppuun saakka.
Pari päivää myöhemmin vaikutukset alkoivat näkyä jo paljon selvemmin. En polttanut enää tupakoita loppuun saakka, vaan tumppasin puolet poltettuani. Näin meni taas pari päivää. Seuraavaksi tuli vaihe, jossa poltin vain noin 1 cm/ tupakka. Tässä vaiheessa mietin jo, että onko tässä enää järkeä polttaa ollenkaan. Jatkoin kuitenkin polttamista, koska halusin nähdä mitä seuraavana tapahtuu. Seuraava vaihe olikin se, että edelleen poltin n. 1 cm/ tupakka, mutta harvemmin. Normaalisti kävin tupakalla n. 1 kpl/ h, mutta tuossa vaiheessa oli 1 kpl/ 4h.
Päivää myöhemmin poltin yhden kokonaisen tupakan. Jännää, miten sitten yllättäen polttaakin kokonaisen, vaikka on jo useamman päivän aikana polttanut huomattavasti vähemmän. Tässä vaiheessa mietinkin, että loppuiko lääkkeen vaikutus/ teho jostain syystä, kunnes seuraavanä päivänä en polttanut enää ollenkaan. Kyseessä oli vapaapäivä, olin kotona koko päivän. Missään vaiheessa päivää ei käynyt edes mielessä että käyn tupakalla. Oli todella outoa huomata illalla, etten ole käynyt tupakalla kertaakaan koko päivän aikana ja että sitä ei tehnyt edes mieli.
Tottakai, kuten kaikilla varmaan, niin se nikotiinista eroon pääseminen ei ole se ongelma, vaan ne kaikki tavat, tottumukset ja tilanteet. Ne mullakin otti koville välillä. Mutta helpommaksi sen teki tieto siitä, että jos polttaisin, tupakka ei maistuisi kuitenkaan samalle kuin ennen, koska olin edelleen lääkekuurilla.
Se on nyt viides viikko menossa loppupuolellaan tässä projektissa, pari kertaa olen ollut niillä rajoilla jolloin olisi voinut vetästä sen palkin. Onneksi on löytynyt itsehillintää tarvittava määrä, että on pystynyt olemaan ilman tuota tupangia.
Aluksi oli unien kanssa hieman ongelmia, nukuin huonosti ja näin kohtalaisen häröjä unia (juu punaset elefantit iskivät tassuillaan kunnon jytinää) mutta onneksi nuo alkoivat laantua ensimmäisen viikon puolivälissä ja taas sai nukuttua huomattavasti paremmin. Toinen joka on ollut tässä välillä, on ollut pakollinen tarve räplätä jotakin käsillään (tuokin alkaa jo laantumaan hiljalleen).
Näillä näkymin lopettaminen jatkuu hyvään malliin ja katse kohti terveempää elämää jatkaa taivallustaan. Parhaimpia puolia tässä on ollut, kun on alkanut taas haistamaan erilaisia tuoksuja, maistamaan huomattavasti paremmin ja hengittäminenkin on ollut huomattavasti helpompaa, joka on taasen parantanut jaksamista. No tulihan tässä yhdeksän vuotta vedettyä tuota nikotiinikäärylettä.
Kohta puoliin tulee 3kk täyteen tupakatonta ja eläminen tuntuu olevan aika simppeliä ilman. Kertaakaan en oo lipsahtanut tänä aikana vaikka baareisaa tullu pyörittyä jne. Viime perjantaina meinasin lipsahtaa ja pyysin kaveria heittämään pätkän josta sain sitten suorilta lätärin naamaan niinkuin oli aikasemmin jo sovittu %D
Tupakoinnin lopettamisen jälkeen reenimotivaatio nousi kans aivan taivaisiin, nyt sen about 3x viikossa 2-4h reenaileminen onnistuu vaivatta, henki kulkee ja kaikki tuntuu miellyttävämmältä. Tästä johtuen painokin pudonnut varmaan jotain 7-8kg. Alan pikkuhiljaan jo ymmärtämään myös miksi ihmiset sanoo että tupakoijat haisevat pahalta
Eiköhän tää tälläkertaa tullu jäädäkseen, tunnen oloni niin paljon paremmaksi ilman kuin tupakoidessa.
2kk tuskaa takana, mutta jotenkin olen onnistunut hillitsemään itseni. Joskus tuntuu että on jatkuvaa taistelua ja joskus ei tee ollenkaan mieli, vaihtelee ihan tilanteesta riippuen.
Ihme kyllä alkoholilla ei ole ollut tupakanhimoa kiihoittavaa vaikutusta, oikeastaan päinvastoin. Sitä on niin päissään kun kerrankin pääsee radalle että unohtaa moiset pienet tarpeet. Toisaalta unohtipa paljon muutakin siittä illasta...
Töissä on pari kertaa ollut pikkasen hilkulla lähinnä tupakoivien kolleegoiden takia, muuten kaikille kavereille on oikeastaan tullut informoitua tarpeeksi hyvin. Parit ekat viikot meni aika äksyillessä.
Mut joka tapauksessa mun on pakko todeta että lähes mitään eroa en oo huomannu. Lenkillä jaksaa tasan yhtä kauan juosta ja hengästyy ihan samassa tahdissa kuin aikaisemminkin. Makuaisti on hiukan terästäytynyt tulisten makujen osalta mutta muuten kaikki maistuu lähes samalta kuin ennenkin. Kala tosin haisee entistä pahemmalta , taju meinaa mennä supermarketeissa... Onks tää nyt sitte hyvä juttu?
Hajuaistin osalta tuli huomattua että se savun (tai "käryn") haju tupakoitsijoilla on tosiaan "tuoreena" aika häiritsevä, noin muuten ei oikeastaan mitään eroa.
Joskus sitä kyselee itseltään et miks hitossa oikein lopetin, eihän tästä mitään "haittaa" ollutkaan? Vähän vaikeeta motivoitua tähän lopettamiseen ilman ketään tsempparia
Nojaa, katsotaan nyt kauanko tää kestää. Sori nyt vaan jos en ole kovin optimistinen, mun on vielä jotenki vaikeaa sopeutua tähän tilanteeeseen. Ja oon monta viikoa taas ollu kiukkupotkuäksymäksy ärripurri =P