Supermusta:Olen täysin eri mieltä. Taitaa trainerilla olla aukkoja tiedoissa. Uskomus, että tietty aerobinen sykealue olisi paras rasvanpolttoon on väärä eikä sille löydy tieteellisiä perusteita.
En tiedä mitä sä höpiset, kun menee aivan ristiin faktojen kanssa. Oma urheiluhierojani antaa neuvoja huippu-urheilijoille ja on hyvin pätevä tässä asiassa. Myös muut asiat mitkä olen lukenut ja kuullut tukevat omaa väittämääni enkä ymmärrä lainkaan kantaasi. Tosin eri mieltä saa olla...
Kohtuukuormitteinen liikunta
Kohtuukuormitteinen peruskestävyysharjoittelu kohentaa kuntoa maltillisesti. Peruskestävyyden sykealue on 60-70 % maksimisykkeestä. Tällä sykealueella liikkuminen vahvistaa sydäntä parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä tavoitesyketasolla sydän saa riittävästi kuormitusta, mutta rasitustaso tuntuu silti hyvältä ja kohtuulliselta.
Laihduttajalle ja liikuntaa aloittelevalle on sopivinta liikkuminen kohtuukuormitteisella sykealueella. Silloin lihassolut käyttävät energialähteenään suurimmaksi osaksi rasvakudokseen varastoituneita rasvahappoyhdisteitä. Sydämen sykkeen noustessa lihakset tarvitsevat nopeammin saatavissa olevaa energiaa. Tällöin elimistö alkaa käyttää enimmäkseen hiilihydraatteja, jolloin rasvojen suhteellinen osuus elimistön energialähteenä vähenee.
Aerobinen harjoittelu
Aerobinen harjoittelu kehittää sydämen lisäksi myös hengityselimiä, keuhkojen toimintaa ja yleistä kestävyyttä harjoittelun aikana. Tällä alueella aerobinen kunto vahvistuu eli kehon kyky kuljettaa happea lihaksille ja hiilidioksidia pois niistä paranee. Liikunta on kohtalaisen raskasta ja siltä se myös pitäisi tuntua. Aerobinen alue on 70-80 % keskimääräisestä maksimisykkeestä.
Tällä sykealueella keho käyttää energialähteenä suurimmaksi osaksi hiilihydraatteja rasvan asemasta. Aerobisella alueella kannattaa harjoitella nimenomaan silloin, jos haluaa kehittyä nopeasti ja tehokkaasti ja jos on jo riittävä peruskunto.
Anaerobinen harjoittelu
Kun harjoitellaan 80-90 % teholla maksimisykkeestä, aerobinen harjoittelu muuttuu anaerobiseksi. Tämän sykealueen harjoittelu kehittää ennen kaikkea kehon kykyä pilkkoa maitohappoa, joka puolestaan auttaa liikkumaan väsymättä korkealla teholla pidempiä aikoja ilman happivelkaa.
Tämän alueen harjoittelua voi luonnehtia kovaksi. Harjoittelu aiheuttaa kipua, lihasväsymystä, hengityksen voimakasta kiihtymistä ja uupumusta. Anaerobisen kynnysalueen harjoittelua suositellaan pääasiassa niille, jotka tavoittelevat korkeaa suorituskykyä. Jos tavoitteena on hyvä yleiskunto, tätä tasoa alhaisemmalla syketasolla harjoitteleminen on riittävän tehokasta. Jos tavoitteena on kilpaliikunta, anaerobisen alueen harjoitteluun tulisi käyttää useita harjoituskertoja viikossa.
Maksimitehoaluetta suositellaan vain suorituskyvyn äärirajoja tavoitteleville
Koska tämä on rasittavin harjoittelualue, sitä voi suositella vain erittäin hyväkuntoisille henkilöille. Maksimitehoalueella liikutaan anaerobisen kynnyksen yläpuolella, happivelallisella alueella, joten elimistön hapentarve on suurempi kuin mitä happea on tarjolla. Happivelka on kuitenkin tilapäinen ilmiö elimistössä, sillä luurankolihakset kykenevät palautumaan happivelasta melko nopeasti.
Maksimisykealue määritellään 90-100 % maksimisykkeestä, mikä edellyttää maksimaalisia lyhytkestoisia harjoituksia. Tällä harjoitusalueella kehitetään nopeiden solujen aineenvaihduntaa. Maksimitehoalueen harjoittelua suositellaan vain niille, jotka tavoittelevat suorituskyvyn äärirajoja. Tällä alueella harjoiteltaessa hengitys on lyhyttempoista läähätystä ja tuntuu, että happea ei ole riittävästi saatavilla.
Maksimisykealueella ei harjoitella usein. Jos tällä alueella harjoitellaan paljon, riskinä on liiallisesta kehon rasittamisesta aiheutuvat ylirasitustilat. Maksimitehoalueella harjoittelun tavoitteena ei ole ylirasittaa sydäntä, vaan tavoite on kehittää suorituskyvyn yläaluetta niillä henkilöillä, jotka ovat muuten harjoitelleet intensiivisesti.
Lähteet:
Edwards, Sally toimittanut Laukkanen Raija, 1993. Sykettä elämään. Polar Electro Oy, Kempele.
Kukkonen-Harjula, Katriina; Laukkanen Raija, 1998, 3. painos. Liiku, laihdu ja voi hyvin. Polar Electro Oy, Kempele.
[muokattu 20.9.2003 20:07]